Ylipainoisesta normaalipainoon

Minä huutelin tällä kanavalla vuoden alussa kuinka aloitin painonpudotushaasteen. Ja sitten pari kuukautta myöhemmin piti todeta että olin aivan epäonnistunut, koska oli tullut flunssa joka pilasi kaiken. Lupasin palata asiaan jos jotain konkreettista tapahtuisi.

Nyt reilu puoli vuotta myöhemmin olen taas viisaampi (ja vanhempi). Täytyy sanoa että se viime talven yritys oli hyvä mutta ei tarpeeksi hyvä. Päätin kerätä tähän postaukseen kaikki ne virheet mitkä tuli tehtyä mutta myös ne vinkit miten sinäkin onnistut.

Kuulin viime keväänä tällaisia (ärsyttäviä) lauseita:

Pitää syödä vähemmän kuin kuluttaa.

Kyllä sä tiedät mitä pitää tehdä että laihdut.

Minä käyn joka päivä vaa’alla.

Minä en syö mitään, niin sitten laihdun.

Olet mitä syöt.

Minä puhun nyt edelleen omasta kokemuksesta ja muistutukseksi me kaikki olemme erilaisia. Jokaisen pitää löytää se oma juttu painonhallintaan. Yhtä ainoaa ja oikeaa diettiä tai keinoa ei ole. Listasin tähän ne yleisimmät virheet joita olen itse tehnyt tai mitä muut ovat tehneet.

Virhenumero 1

Käydä vaa’alla liian usein, voin sanoa että joka päivä ei tosiaan kannata käydä. Vaikka kävisit samaan aikaan joka päivä niin silti varsinkin naisilla paino heittelee 0-3kg. Riippuen siitä että mikä aika kuukaudesta on. Tai sitten liian harvoin (kerran vuodessa) niin kuin kävi minulle enkä tajunnut että painoni oli kivunnut ennätyslukemiin. Minulla se kerta viikkoonkin oli liikaa, paino vain heitteli kovin rajusti.

Virhenumero 2

Tehdä liian tiukka aikataulu, eli mihin mennessä X-määrä kiloja on lähtenyt. Liian nopeasti tippuvat kilot tulevat yleensä tuplana takaisin. Maltti on valttia.

Virhenumero 3

Painon liian tarkka seuraaminen, se ei aina kerro totuutta. Mittanauha kertoo enemmän kuin vaaka, varsinkin jos treenaat paljon. Eikä painoja voi ikinä oikein vertailla keskenään toisen ihmisen kanssa. Olemme kaikki yksilöitä.

Virhenumero 4

En syö mitään, sitten laihdun varmasti. Tää on niin tröööt väärä ajatus, tämä toimii ehkä jollain. Mutta mitä sitten jaksat tehdä?

Virhenumero 5

Noudatat ruokavaliota ja sitten yhtenä päivänä saatat syödä jotain herkkuja. Ajattelet heti että voi eii, dietti meni pilalle ja alat herkutella suruusi. Taas mentiin vikaraiteille.

Virhenumero 6

Noudatat montaa erilaista ruokavaliota, Paleota, Zonea, Atkinsonia mitä näitä nyt on vähähiilihydraattista, sokeritonta, suolatonta, vähärasvaista jne. Voin kertoa että se ei kannata, pitää valita yksi jota sitten noudattaa.

Virhenumero 7

Ihmedieettiä ei ole.

Virhenumero 8

Oikeanlaisen liikunnan puute.

Minä myönnän minun virheet olivat ne etten ollut ihan oikeasti tajunnut että olin lihonnut puolessa vuodessa tai vuodessa epämääräiseksi möhkäleeksi (okei ehkä raskaudellakin oli osansa asiassa). Olin BMI:n mukaan lievästi ylipainoinen ja raskauden jälkeen jouduin ostelemaan vaatteita joihin mahtuisin. Tätä en ollut halunnut tehdä mutta kyllä se jossain vaiheessa tuli ajankohtaiseksi että tarvitsen vaatteita jotka mahtuvat päälleni. 

Söin oikeestaan mitä sattuu eli usein vähähiilihydraattisesti mutta sitten välillä söin vaikka paketillisen hapankorppuja. Eli en tosiaan noudattanut mitään tarkkaa ruokavaliota, koitin mennä mutu-tuntumalla. Ennen tämä oli riittänyt vaan ei enää, nelikymppinen ja raskauden jälkeen olisi pitänyt tarkkailla syömisiä enemmän. Tein myös normaalia kotiruokaa, mutta kerma ja voi kuuluivat joka päiväiseen ateriaan. Ihan noin karkeasti sanottuna.

Liikunta oli minimissään, vaikka kävin uimassa, kävelyllä, jumpassa ja pilateksessa. Ne eivät vain olleet minulle riittävä tapa kuntoilla niin että paino tippuisi. Täytyy myöntää että kun Pimi meni nukkumaan niin mieluummin otin itsekin torkut kuin olisin jumpannut. Vaikkakin välillä tein pieniä treenejä Pimin kanssa ollessa niin ne eivät vain olleet tarpeeksi tehokkaita.

Vuosi sitten aloitin meidän kylällä TABATA:n, käy lukemassa täältä mitä se oikeen on. Ja hyvin nopeasti sanoisinko kuukaudessa paino tippui 5kg. Siinä oli se hyvä juttu kun alkuun tabataa oli kaksi kertaa viikossa. Tabata on HIIT-liikuntaa ilmeisesti se sopii minun keholle kaikkein parhaiten. Sokerin ja herkkujen mässäilyn olin jättänyt pois vaikkakin joskus satunnaisesti herkuttelin. Ruokavalioon en suoranaisesti koskenut, söin oikeastaan niin kuin aina ennenkin. Tosiaan tammikuussa alkoi olotila olemaan niin inhottava että nyt tai ei koskaan.

Ystävältä sainkin kutsun nettivalmennukseen, siinäkin tehtäisiin treenit omalla kehonpainolla ja HIIT-treeninä. Aikaa treenin tekemiseen meni max. puoli tuntia. Eli ei paha tosiaan edes kiireiselle äidille. Senhän nyt kerkeisi tehdä miten päin vain. Välillä teinkin Pimin kanssa, tai yritin tehdä. Välillä onnistui hyvin välillä ei ollenkaan. Silloin päätin että ei, parempi tehdä yksin. Pari kertaa heräsin ennen Pimiä, mutta yleensä aamuisin nukutti pitkään. Krooh.

Kuitenkin koko kevään paino pysyi samoissa lukemissa, ei tippunut vaikka mitä koitin. Okei, paitsi kunnon ruokaremontti puuttui. Sitten tulikin Suomen loma ja sen kolmen viikon jälkeen tuli varmasti pari kolme kiloa lisää. Olin päättänyt että loman jälkeen pitäisi ihan oikeasti nyt tehdä jotain. Mietin jo Mayon-klinikan kahden viikon diettiä. Mutta onneksi päätin kokeilla yhtä toista fiksulta kuulostavaa ruokavaliota. Aluksi tuntui että tässähän syödään ihan koko ajan. Niin siinä tehdäänkin ja sehän on se jutun idea että syödään viisi kertaa päivässä kolmen tunnin välein.

Olin seurannut ruokavaliota vähän sinne päin parisen viikkoa kun päätin mitata vyötärön jne ympärykset. Olin järkyttynyt, siis totaalisen järkyttynyt. Minulla oli meinaan mittaustulokset neljän vuoden takaa, eli ennen raskauksia. Ihan nyt tähän heitän esimerkkinä että vyötärönympärys oli kasvanut 17 centtimetrillä, siis 17 cm. Olin aivan shokissa, ja päätin että nyt nainen jotain on tehtävä. Ja niin heinäkuun puolesta välistä olen tuota ruokavaliota seurannut niin kiloja on tippunut puolen kilon viikkotahdilla. Joistakin se saattaa kuulostaa pieneltä määrältä, mutta se on juuri oikea tahti. Jos vertaa vuoden takaiseen painoon niin painoa on tippunut jo 8kg. Joten tyytyväinen saa olla. Oikealla tiellä ollaan, vaikka välillä on oltu pohjalla ja on tuntunut ettei asia edisty ollenkaan. Alkuun uskalsin käydä vaa’alla vasta viiden viikon jälkeen, nyt olen uskaltanut käydä kerran viikossa tai kahdessa.

Pitkään sain rutistaa ja puristaa kunnes joku ulkopuolinen sanoi että hei sinähän olet laihtunut. Muutenkin tuntui että vasta sen viiden viikon jälkeen alkoi kropassa tapahtua muutoksia. Joten luovuttaminen ei kannata heti parin viikon jälkeen. Sitkeys palkitaan. Kaikkein parhaimmalta se tuntui kun oma siippa sanoi että olet laihtunut. Hänellä on ollut ruokavaliosta hieman negatiivinen sävy, ai taasko sä syöt? Mutta nyt voin hyvällä omalla tunnolla syödä. Eikä hänellä ole ollenkaan nokan koputtamista, enää.

Nyt kun olen vanhempi ja viisampi ja kevyempi niin voisin antaa teille pari vinkkiä. Ihan kun nyt olisin joku pro-tyyppi, en ole vain ihan tavallinen maalaisjärkevä nainen.

Voittajaolo

Vinkki 1

Päätä mitä ruokavaliota seuraat ja toteuta sitä mahdollisuuksien mukaan. Eli jos joku ateria menee överiksi niin ei se haittaa. Seuraavalla ruualla sitten noudatat dieettiä. Ei yksi suklaapatukka maailmaa kaada, toki jos niitä tulee usein niin sitten niiden herkkujen syönti on vain lopetettava.

Vinkki 2

Käy vaa’alla vain kerran viikossa, tai harvemmin. 

Vinkki 3

Syö tasaisesti kolmen tunnin välein. Huomaat että ne välipikaherkut jää välistä kun verensokerit on hallinnassa. 

Vinkki 4

Juo vettä  n.1,5-2 litraa päivässä. Vain vettä, mehut, kahvit ja teet eivät ole tässä laskussa.

Vinkki 5

Vaikka monet väittävät että liikuntaa ei tarvitse harrastaa laihduttaessa niin olen kuitenkin eri mieltä. HUOM oikeanlainen liikunta, se mikä sinulla tehoaa parhaiten. Minulla se on HIIT-urheilu tai crossfit, jollekkin se on lenkkeily ihan mikä vaan tehoaa ja sinusta sitä on kiva tehdä. 

Vinkki 6

Alkoholi, se pitää jättää pois tai vähentää roimasti. Varsinkin alussa.

Vinkki 7

Sokeri, suklaa ja herkut sama kuin ylläolevassa. Sokerit eli herkut pois varsinkin alussa.

Vinkki 8

Älä tee itsellesi aikapaineita. Paino tippuu ajallaan, pikalaihdutukset ovat harvoin pysyviä. Kärsivällisyyttä siis.

Vinkki 9

Moni nainen syö liian vähän koska mietitään niitä kaloreita. Ja tämä on se iso virhe, kroppa alkaa kääntymään itseään vastaan ja alkaa varastoimaan rasvaa kehoon. Sanoisin että oikeanlainen ruoka eli proteiinia, hiilihydraatteja, kasviksia ja marjoja oikeassa suhteessa niin saat varmasti tuloksia aikaan. Ja ne annoskoot, naiset tuppaavat kuitenkin syömään liian vähän.

Nämä vinkit lukee varmaan jokaisessa naistenlehdessä aina syksyisin ja vuoden alussa. Aina silloin kun monella alkaa se uusi elämä. Kaikkihan nämä vinkit tietävät, mutta harva niitä kuitenkaan noudattaa. Ehkäpä tästä joku saa nyt lisäpuhtia.

Ja tsemppiä varsinkin kaikille äideille jotka koittavat pakertaa lapsien, kodin ja "miehen" ehdoilla. Koita ottaa itsellesi aika edes siihen pieneen puolen tunnin jumppaan. Ymmärrän että lasten kanssa kuntoilu on vaikeaa, mutta mahdollista se on jos vain tahtoa löytyy. Usein teen niin että Pimi leikkii hiekkalaatikolla ja minä leikin sillä aikaa kahvakuulan tai painojen kanssa. Vaikka homma ei ehkä mene ihan systemaattisesti ja oikein niin kyllä näistäkin pienistä kymmenen minuutin treeneistä olen saanut paikat kipeäksi. 


P.s. kuvat ovat elokuiselta Hochratin valloitukselta.

Meitä voit seurata myös

Facebookissa: Suomalainen im Allgäu 

Instagramissa: asentajahiltunen

Bloglovin' ja Blogit.fi

Painonpudotushaaste: Väliaika

Tammikuussa haastettiin Saappaanvaressa Marikan kanssa toisemme laihduttamaan viisi kiloa pääsiäiseen mennessä. Sovittiin että kerran viikossa punnittaisiin ja kirjoitettaisiin kuulumiset. Sellaista pientä raportointia. Toki sai kirjoitella muutenkin jos oli jotain sydämellä. Minä käyn yleensä vain muutaman kerran vuodessa puntarilla. Joten hieman oli vaikea tottua tähän ajatukseen että joka viikko pitää siellä puntarilla käydä. Ja varsinkin sen takia kun paino heittelee miten sattuu, riippuen mikä aika on kuukaudesta, mitä olet syönyt tai oletko käynyt tyhjennyksellä ennen punnitusta. Mutta tätä oli kuitenkin ihan hauska seurata, ihan vain mielenkiinnon vuoksi.


Aloitettiin haaste 13. tammikuuta, jolloin pääsiäiseen oli 11 viikkoa.

Ja näin minulla on mennyt nämä edelliset viikot.



Vko 1 

Ensimmäinen punnitus näytti viisi kiloa vähemmän kuin viime kesänä. Olin aivan innoissani. Käytiin perheen kesken kiipeämässä kävelemässä yhden pienen vuoren (Imberg) päälle ja laskettiin kelkoilla alas. Ihan parasta urheilua. Kotiin päästyäni sain kuulla lisää huonoja uutisia vanhasta työpaikasta (lue tästä ja tästä) ja innostus ja fiilis katosi. Täytyy sanoa että  olin pari päivää stressissä ja asia painoi mieltäni erittäin pahasti. Kuntoilin viikolla kuitenkin normaalisti eli maanantaina tabata ja keskiviikkona uinti. Siihen se sitten taisi jäädä. Kimi oli kaiken kukkuraksi kipeä ja koko viikko oltiin sisällä. 


Vko 2

Punnitus ja mitääh, painoa oli tullut kaksi (kyllä) kiloa lisää. Vuoden alusta olen ollut ilman lisättyä sokeria ja hieman katsonut mitä olen syönyt. Se ei vain näytä riittävän, tarvitsen lisää urheilua tai oikeastaan oikeanlaista kuntoilua. Maanantaina oli tabata ja keskiviikkona uinti. Torstaina kolmen kilometrin vaunulenkki koko perheen kera. Loppuviikko meni leipomusten parissa ja kuntoilulle ei jäänyt aikaa.


Vko 3

Puntari näytti nyt reilu kilon vähemmän kuin viikko sitten. Pääsin aamupalan jälkeen itsekseni kolmen kilometrin juoksulenkille, vau mikä tunne. Jaksoin juosta koko matkan ja olisin ehkä juossut enemmän ellei ruoka olisi ollut valmis. Maanantai-aamu alkoihin ihan omituisella "mahtataudilla", koko päivän veto veks ja raatona makasin sohvalla. Illalla mentiin kahdeksalta nukkumaan ja aamulla oli outo olo pois. Tiistai-iltana teinkin nettivalmennustreenin jonka olin saanut kaverilta "lahjaksi". HIIT-treeni sain mukavan hien pintaan. Uinti ja Core treeni loppuviikolla.

Vko 4

Nyt paino oli noussut 300g, vaikka en edellenkään ollut syönyt herkkuja ja olin kuntoillut reippaasti. Oltiin kelkkailemassa vaikkakin Kimin kanssa se ei ollut niin kivaa ja mukavaa. Runebergin päivänä tein torttuja kun oli vieraita tulossa, no ne epäonnistui aivan täysin. Kaverin lasta lainatakseni eikait tässä olla linnan juhliin menossa. Tein Runebergin tortut täysruokosokeriin ja ilman karvasmantelia, ajattelin että maistan yhden tortun mutta en päässyt edes puoleen väliin kun se makeus yllätti. En pystynyt syömään loppuun, niin oli imelää.  Treenasin koko viikon HIIT-treenejä, Coreja. Olo oli mitä mahtavin.


Vko 5

Siis joo tiukan treeniviikon päätteeksi paino näytti kilon enemmän kuin aikaisemmin. Että silla lailla. Okei, torstaina olin juhlimassa Weiberfaschingiä ja tuli juotua hieman alkoholia. Olin kuitenkin jo ennen klo 24 kotona. Alkuviikosta missasin Tabatan ja muutaman muunkin treenin. Keskiviikon huippu ihanan ilman ansiosta päätin uimisen sijaan lähteä hiihtämään. Mikä ihana idea. Kunto oli vain surkea. Jaksoin hiihtää 7,2 km tunnissa, tyyli oli aika lailla vapaa. Eli luistelua ja perinteistä tyyliä. Torstaiaamuun heräsinkin kovaan kurkku kipuun, voi Pee. Loppuviikko meni kurkkukivun kourissa. Perjantai-iltana jaksoin kuitenkin lähteä viettämään suomalaisten kantisiltaa Bregenziin. Kiva ilta olikin ja piristi mieltä kummasti.


Vko 6

Paino näytti nyt 600 g vähemmän kuin edellisellä viikolla. Vaikka en treenannut oikeastaan ollenkaan. Alkuviikko meni kurkkukivun siivittämänä. Koko viikko meni ihan läskiksi. Harmittavasti juuri kun olin päässyt hyvään vauhtiin


Vko 7

Painoa oli tullut 200g lisää. Kurkku kipu vain jatkui ja jatkui. Olo oli kuin eläisi pullossa. Käytiin yhtenä päivänä laskettelemassa mutta muut urheilut jäi siihen siltä viikolta.

Vko 8

Siis itku tuli, painoa oli tullu taas lisää nyt vaaka näytti jo yli 70 kg. Olen erittäin pettynyt ja masentunut. Liikunta on ilmeisesti ainut joka saa aineenvaihduntani liikkeelle. Alkuviikosta vaivasi tukkoinen nenä, mutta muuten olo oli suht ok. Kävinkin maanantain tabatassa ja keskiviikkona uimassa perjantai aamuna tein pientä televisio jumppaa. Jännittää huominen punnitus, taas on varmaan kilo tullut lisää. Noh, huomenna nähdään. 


Vko 9

Painoa oli nyt puoltoista kiloa vähemmän kuin viime viikolla. Vaikka loppuviikko meni taas sairastaessa. Muutama viikko enää jäljellä ja huonolta näyttää.  Olotila oli edelleen kovin huono ja päätin että urheilut jäi tällä viikolla ihan kokonaan, muutamaa vaunuttelulenkkiä lukuunottamatta. Söin kuitenkin vähemmän hiilihydraatteja, niitä on tullut syötyä ihan liikaa.


Vko 10

Viikko alkoi suht hyvin, koska painoa oli hieman vähemmän. Vaikka kuitenkin ihan liikaa. Marikan kanssa päätettiin jatkaa haastetta kesään asti. Sovittiin että tehdään toisillemme pieniä treenejä jotka kestäisivät max 20 minuuttia. Niin minä sitten suunnittelin muutaman treenin ekalle viikolle. Herkuttelin muutamana päivänä suklaalla, ou nou. Pitää muistaa taas ryhdistäytyä. Vaikka kovin en ole herkutellut. Mutta muuten koitin syödä kevyemmin, salaattia ja kasviksia. 


Vko 11

Viimeinen viikko käynnistyi, ja tosiaan viiden kilon painonpudotus jäi vain haaveeksi. Onneksi päätettiin jatkaa ja uudella innostuksella. Nyt pitää vain toivoa että flunssa pysyy poissa, jotta tuloksia saadaan. Painonpudottaja-bloggaaja hiljenee hetkeksi ja palaan asiaan sitten kun on jotain positiivista kerrottavaa. ;)

Alkupaino oli jostain syystä kovin alhainen enkä sen alle päässyt tämän 11 viikon aikana ollenkaan. No nyt on kesään vielä aikaa, muttei kuitenkaan montaa viikkoa. Pitäkää peukkuja että pysyn terveenä.

Söin normaalia kotiruokaa, ehkä annoskoot oli alkuun turhan isoja (mutta kun oli vain nälkä).  Herkuttelin vain muutama päivänä, vaikka olin kipeä. Viimeisellä viikolla repäisin herkkuja mutta kokonaisuutta ajatellen en kuitenkaan ihan överiksi vetänyt.

Urheilu jäi tosiaan sairastelun vuoksi kovin vähäiseksi. Nettijumpan ohjeet olivat erittäin innostavia. Ja niitä koitan jatkaa jo tällä viikolla. Vihdoin tuntuu että omituinen flunssa on mennyt pois.

Mutta päättäväisyyttä ja kovaa tahtoa tässä nyt tarvitaan. Niin kuin kirjoittelin palaan asiaan varsinkin jos on jotain hyviä uutisia luvassa.



Meitä voit seurata
Facebookissa: Suomalainen im Allgäu 
Instagramissa: asentajahiltunen
Bloglovin' ja Blogit.fi

Suksilla ajaminen eli laskettelu

Tämä kirjoitus sisältää mainoslinkkejä, ja ne on merkitty *-merkillä.

Olimme pitkästä aikaa viettämässä parisuhdelaatuaikaa ja mikä parasta laskettelemassa. Meillä päin näitä laskettelurinteitä on joka puolella. Eli siellä täällä, lähellä pienempiä nyppylöitä, kaukana vähän isompia rinteitä ja kauempana vielä isompia laskettelukeskuksia. 

Keskiviikkoaamuna lämpömittari näytti -15 astetta. Olimme kuitenkin päättäneet että menemme laskettelemaan, olihan luvattu aurinkoa. Jumi oli ottanut päivän vapaaksi, Oma lupasi hoitaa Pimin. Joten ei muuta kuin menoksi.


Meiltä ajaa Balderschwangin laskettelukeskukseen puolisen tuntia. Sinne ajetaan Itävallan kautta vaikka paikka on Saksaa. Vuoren yli tai läpi kun ei muuten pääse kuin kiertämällä. Saavuttiin paikalle hieman klo 9 jälkeen, parkkipaikka näytti lupaavan tyhjältä. Jumille sanoinkin että tuskin muut hullut ovat tällä kelillä tulleet laskettelemaan. 

Das Höchste 2013

Varusteiden pukeminen on välillä hieman vaikeaa

Siinä laskettelumonoja jalkaa tunkiessa mietin että on tämä vaikeaksi tehty. Jalkaa kun ei millään meinaa saada sinne monon sisään. Seuraava haaste olikin saada ne lukot kiinni. Koitin puristaa kiinni mutta ei vain mene. Muistinkin että ai niin pitää hieman löysätä, jalka on varmaan hieman turvonnut edelliskerrasta. Hiki tuli jo ennen kuin pääsin rinteeseen.

Laskettelukypärä päähän, alle piti laittaa superseksikäs kypärämyssy ettei vaan niska jäädy. Kaulaliina kietoa kaulaan jotenkin niin että saan vedettyä takin vetoketjun ylös asti. Huh. Lasketteluhousut on toistaiseksi niin piukat että joo, saan ne kiinni. Mutta heti kun teen kumarrusliikkeen niin vetoketju levähtää auki. Nappi jaksaa pysyä jonkin aikaa kiinni mutta pompsahtaa jossain vaiheessa auki. Okei, ei kerrota kenellekkään että housut on auki. Takki vain tiukasti kiinni niin pysyy housutkin jalassa. Tai näin toivotaan.



Ei muuta kuin hissijonoon, tai ei onneksi mitään jonoa ollut kun kello on ehkä jotain puoli kymmenen ja alhaalla asteita -15 ja ylhäällä oletettavasti -20 astetta. Luojan kiitos tänään ei tuullut idästä. Muuten oltaisiin jäädytty pystyyn. 

Das Höchste 2013

Bridget Jones-hetkiltä kuitenkin vältyttiin 

Ensimmäinen lasku meni yllättävän hyvin siihen nähden että en ollut kahteen vuoteen lasketellut. Minähän en ole syntynyt laskettelusukset jalassa, vaikka fysioterapeuttini niin meinasi. Ennemminkin hiihtosukset jalassa. Toisen laskun aikana alkoi etureisissä tuntumaan mukavaa kivistelyä. Ankkurihississä huomasin että kiva, sormet ja varpaat ovat ihan jäässä. Ei muuta kuin pientä liikettä niihin niin alkoi hieman helpottamaan.

Itsehän laskettelen kuin Bridget Jones eli en mitenkään hyvin. Sillälailla että alas tulen. Jumi se meni edellä kuin mikäkin slalom-laskija. Koitti jossain vaiheessa sanoa että miten minun pitäisi tehdä, jalat yhdessä ja kroppa suorana. Taisi todeta että ei kannata yrittää tämä on toivoton tapaus.


Täytyy sanoa että rinteet olivat alkuun erittäin hyvässä kunnossa. Aluksi porukkaakin oli niin vähän että saatiin ihan rauhassa lasketella ja mennä hisseissä. Puolen päivän aikaan kuitenkin alkoi väkeä olemaan jonkin verran ja rinteet olivat osittain jäisiä, mutta kuitenkin ihan laskettavassa kunnossa. Aurinkokin alkoi lämmittämään niin että lähtiessä asteita oli enää -4, ihan huippu päivä.

Hiljaista oli myös sen takia kun ei ollut koulujen loma-aika. Joka toinen auto taisi olla Hollannista, joten heillä taisi olla lomaa.

Das Höchste 2013

Lähtiessä käytiin vielä syömässä idyllisessä "hüttessä". Minä otin tunnetusti gulaschkeiton ja Jumi käsespätzlen. Ruoka oli hyvää ja halpaa, katselin listaa ja se näytti että keitot maksoi keskimäärin 5 euroa. Käsespätzle 11€ oli mielestäni kuitenkin kallis siihen nähden että annos oli aikas pieni eikä ollut kuulemma oikein mistään kotoisin. Sieltä saa esim. tätä herkullista hernekeittoa.

Das Höchste 2013

Ainakin mun reidet oli sitä mieltä että puolen päivän kortti (26€) oli ihan riittävä. Vaikka ilma olisi ollut unelma ja seura mitä parhain. Oli kuitenkin ihana palata kotiin Pimin luokse. Kaikki otettiin mitä makoisimmat päivänokoset neljään asti. Ai että teki hyvää, meille kaikille. Harmi vain että seuraaville päiville on taas luvattu plusasteita, joten tämä laskettelureissu taisi olla tämän talven ensimmäinen ja viimeinen.

Balderschwangin "tuikku"

Lähialueiden laskettelurinteet:

Panoramalifte Hopfen (DE)
Hochsträßlifte Oberreute (DE)
Skilifte Sinswang (DE)
Dorflifte Sulzberg (AT)
Skilifte Hagenberg Thal-Sulzberg (AT)
Hochgrat (DE)
Hündelbahn (DE)
Mittagbahn (DE)

Lähialueiden laskettelukeskukset:

Alpenarena Hochhäderich (AT)
Skigebiet Hochlitten Riefensberg (AT)
Steibis (DE)
Skigebiet Balderschwang (DE)
Bergbahnen Ofterschwang Gunzesried (DE)
Hörnerbahn Bolsterlang (DE)
Nebelhorn Oberstdorf (DE)
Fellhorn-Kanzelwand (DE)
Oberstdorf (DE) & Kleinwalsertal (AT)
Skilifte Bödele (AT)
Liftbetriebe Alberschwende (AT)

Isommat (ja tunnetuimmat) laskettelukeskukset:

Skigebiet Damüls (AT)
Lech & Zürs (AT)
St. Anton am Arlberg (AT)
Silvretta Montafon (AT)

Laskettelupaikkoja riittää ja valinnan varaa löytyy. Ihan kaikkia pikkunyppylöitä en tähän kuitenkaan laittanut. Joten ei muuta kuin matkoja varaamaan. Toistaiseki on lunta.



Ja jos matka tänne Alpeille kiinnostaa, niin *Alppimatkat tekevät matkoja alppien toiselle puolelle kuten St.Antoniin ja Lechiin/Zürsiin.


Kuvat ovat vuodelta 2013 Das Höchtestä Oberstdorfista ja vuodelta 2018 Balderschwangista.



Meitä voi seurata 
Facebookissa: Suomalainen im Allgäu 
Instagramissa: asentajahiltunen
Bloglovin' ja Blogit.fi

Painonpudotushaaste

Aikaisemmin kesällä kirjoitin postauksen sopivasti lihava ja sen jälkeen olen välttänyt sokeria, suklaata ja muita herkkuja. En kuitenkaan mitenkään pilkun tarkasti noudattanut vaan silloin tällöin saatoin syödä vähän esim. suklaata. Kesästä lähtien olen käynyt Tabata:ssa ja tulokset alkoivat näkyä ja tuntua hyvinkin nopeasti. Lokakuussa kirjoittelin meidän "kannustavaan" whatsapp laihdutusryhmään että kolme kiloa lähtenyt. Mutta pian sen jälkeen iski flunssa ja puolikunto joka kesti joulukuuhun asti. Tabata ja uinti jäivät monta kertaa plus kaikki aiotut vaelluslenkit Kimin kanssa.

Sitten tulikin Suomiloma ja joulu ja suklaata kului paljon siis PALJON. Alkuun suklaa ei oikeasti maistunut kovin hyvälle mutta kun makuun pääsin niin voin kertoa että se maistui. Vuoden alusta tai toinen päivä päätin että sokerit ja suklaa ovat edelleen pannassa, mahdollisesti koko vuoden. Tiedän olen ehkä vähän hullu.


Olin odottanut tällaista pientä haastetta. Minua onnisti arvonnassa jonka Saappaanvarressa Marika arpoi vuoden vaihteessa. Marika kyseli että minkälaisesta suklaasta tykkään kerroin että tilanne on nyt tämä että en aio suklaata syödä. Hän keksikin palkinnoksi jotain muuta, italialaisia vihreä tee- ja kahvikapseleita. Jäätiin kirjoittelemaan ja päätettiin haastaa toisemme. Tarkoituksena on tiputtaa 5 kiloa painoa pääsiäiseen mennessä. Se joka ei pääse tavoitteeseen joutuu lähettämään toiselle pienen paketin.

Sovittiin että tehdään alkupunnitus ja raportoidaan viikottain. Punnitus suoritettaisiin kerran viikossa lauantaisin ennen aamupalaa. Lauantaina painoni näytti viisi kiloa vähemmän kuin viime kesänä. Itsessään jo juhlan aihe. Tietenkin paino ei kerro aina kaikkea vaan se kokonaistunne, se että housut eivät enää purista niin paljoa. Olisi kiva saada jotain vanhoista vaatteista ensi kesänä päälle.


Tavoitteeseen aion päästä katsomalla että mitä syön ja milloin. Kuntoilua lisäämällä, tähän lisäisin vielä että minulle oikeanlaista liikuntaa (tabata, crossfit, jotka ovat auttaneet minua aikaisemmin). Herkut, suklaat ja lisätyn SOKERIN aion jättää pois. Muuten aion syödä suht normaalisti, suunnilleen kolmen tunnin välein ettei nälkäkiukkua tule missään vaiheessa päivää. Ja vettä koitan myös juoda ainakin sen pari litraa päivässä. Niin ja alkoholi on myös kiellettyjen listalla, mutten totaalikieltäytyjäksi rupea jos tarjotaan.

Nyt on siis urheiluvälineet kaivettu naftaliinista tai paremmin sanottununa pölyttymästä kaapin lattialta.
Lupaan raportoida myöhemmin että miten on mennyt.


Lähtisitkö sinä mukaan haasteeseen? Haasta joku kaverisi mukaan, jonkun jonka tiedät myös kamppailevan painon tai kiristävien vaatteiden kanssa. Minun mielestä tästä saa oikein hyvää puhtia painonpudotukseen. Ainakin itse olen hyvin innoissani.


Muista seurata meitä myös
Facebookissa: Suomalainen im Allgäu 
Instagramissa: asentajahiltunen
Bloglovin' ja Blogit.fi

Tabata - treeni, joka on tehokasta

Kesästä lähtien olen käynyt meidän kylän urheiluhallissa Tabatassa. Maanantai-illat on varattu minulle, Jumi hoitaa silloin Kimin nukkumaan. Kovin moni ei varmastikaan tiedä mitä on TABATA joten avaan sitä hieman.

Tutustuin tabataan jo CrossFit Espoon aikoina ja tykästyin. Hulluahan tämä homma on mutta erittäin tehokasta. Olen tosiaan kesästä asti käynyt ja jo kuukauden jälkeen huomasin vartalossani positiivisia muutoksia. Itsenäistä crossfit treeniä en ole nyt syksyn aikana kerennyt saanut aikaiseksi tehdä. Mutta olen ollut erittäin tyytyväinen näihin maanantai-illan treeneihin. Joten ne ovat nyt riittäneet, vaikka mieli tekisi tehdä enemmän.

Tabata on HIIT eli High Intensity Interval Training-muoto suomeksi kovatehoinen intervallitreeni. Kaikessa lyhykäisyydessään ennalta määrättyä liikettä tehdään 20 sekunnin jaksoissa jonka jälkeen 10 sekunnin tauko ja taasen uudelleen 20 sekuntia ja 10 sekunnin tauko jne. Yhtä liikettä tehdään 8 kertaa ja sitten tehdään jotain seuraavaa. Eli ensin tehdään vaikka burbeeta ja seuraavaksi vatsalihasliike ja sitten kyykkyjä ja sitten punnerruksia jne. 


Treeneissä ei yleesä käytetä painoja tai muita sellaisia, vaan kropan oma paino on ihan riittävä. Eli kotiin ei tarvitse hommata mitään omituisia vehkeitä pölyttymään sängyn tai sohvan alle. Ainoa mitä me käytämme on alkuverryttelyyn hyppynaru, vatsalihasliikkeisiin jumppapallo tai matto. Joskus meillä on pienet käsipainot käsilihaksiin mutta ei läheskään aina. Nämäkään eivä ole välttämättömiä vaan ilmankin selviää.

Kuva:Pixabay

Harjoituksissa ei tehdä mitään vaikeita askelkuviota, joten sopii sellaiselle joka ei pysy rytmissä mukana. Tässä on niin hyvä mennä omaan tahtiin, kukaan ei tuijota että kuinka monta toistoa teit tai et tehnyt. Voit itse säädellä oman kunnon mukaan. Vaikkakin muutaman kerran olen ihmetellyt kuntoilijaa joka ei jostain syystä pysty tekemään jotain liikettä niin ei tee mitään. Tarkoitan jos on vaikka polvi kipeä eikä pysty tekemään sitä liikettä mikä oli määrätty. Tarkoitus olisi kuitenkin pysyä liikkeessä oikeastaan sama mitä tekee, kunhan tekee.


Tabataan kuuluu siis noin viiden minuutin alkuverryttely mm. juosten, hyppynarulla hyppien tai X-hyppyjä tehden. Sen jälkeen tehdään kahdeksan intervalliharjoitusta joissa mennään yleensä 20 s täysiä -10 s tauko, jonka jälkeen minuutin tauko ja taas mennään. Lopuksi venytellään noin viisi minuuttia. Ja olo on mitä mahtavin. Voin vain suositella.


Mutta ihan aloittelevalle kuntoilijalle en tätä muotoa suosittele. Vaan nostata kuntoa ensin jollain muilla keinoin. Itsekin mietin viime talvena aloittamista mutta olin niin rapakunnossa että ajattelin että on parempi käydä ensin muilla tunneilla. Ja luulen että se oli ihan hyvä ratkaisu vaikkakin tässä HIIT kuntoilussa pystyt itse määrittelemään kuinka kovaa/nopeasti teet liikkeet. Mutta itseni tuntien se on mahdotonta.


Suosittelen kuitenkin kokeilemaan josko tästä olisi sinulle uusi laji. ME LIKE.

Play storesta löytyy monta tabata intervalli timeria. Sieltä vaan etsimään omansa.

Muista seurata meitä myös
Facebookissa: Suomalainen im Allgäu 
Instagramissa: asentajahiltunen
Bloglovin' ja Blogit.fi

Sopivasti lihava

Oma itseni vai joku muu

Kun katson itseäni peilistä niin tunnen oloni ihan hyväksi. Mutta kun katson valokuvia itsestäni niin en tunnista itseäni niistä. Niin sitä se kymmenen kiloa ylipainoa teettää. Vaatteet eivät mahdu enää päälle tai ne näyttää päällä ihan kamalalta. Jotain tarttis tehdä? Eikä sillä ettenkö olisi tehnyt jostain syystä (ehkäpä tämä ikä?) niin pitää tehdä enemmän ja kunnolla että saa jotain tuloksia aikaan.

Saa olla onnellinen

Tietenkin saan olla tyytyväinen että olen terve, Pimi on terve, monet sanovat että se on pääasia. No niinhän se onkin mutta entäs kun en tunne oloani hyväksi? Ahdistaa kun vaatteet ovat kutistuneet omituisesti. Vanhat housut ei mene reisiä pidemmälle, paidat puristavat oudoista kohdista. Aarrgghh!

Niin miten tähän on tultu

Ehkäpä se ikä, raskaus ja hidas aineenvaihdunta. Isäkin kysyi minulta että mistä ne on tullut? Vastasin että ei ne mistään ole tullut, ne ovat jääneet. Noh, täytyy myöntää että viime kesänä olin paremmassa kunnossa kuin nyt? Monet kertovat kuinka eivät liho raskausaikana, yksi kaveri taisi sanoa että oli laihtunut? Siis mitä? Miten se on fysiologisesti mahdollista? Noh, tiesin jo ennen raskautta että minusta tulee pyöreä kuin pallo. Sitä en vain osannut arvata että raskauden jälkeen pitää olla myös tarkkana. Varsinkin kun monet kertoivat että imetys auttaa laihtumaan. Yeah right, eipä taasen minun kohdalla.

Raskausaika

Täytyy myöntää etten raskausaikana uskaltanut oikein muuta urheilua tehdä kuin kävellä ja uida. Pari kertaa kävin lumikenkäilemässä ja hiihtämässä, lihaskuntoa tein silloin tällöin. Jälkiviisaana voin sanoa että olisi pitänyt tehdä enemmän, mutta minkäs teet? Myöhäistä kun on jo lörtsyt housuissa.

Synnytyksen jälkeen

Keisarinleikkauksen jälkeen piti ottaa pitkään rauhallisesti. Tai näin kaikki neuvoivat että parempi antaa haavan kunnolla parantua. Se olikin hyvä neuvo, ettei vain tule mitään takapakkeja. Viime loppusyksynä vaunukävelylenkit loppuivat kun aloin opettamaan Pimiä nukkumaan päiväunia omaan sänkyyn, sen jälkeen kävelylenkit jäivät vähille. Ei vaan huvittanut kun olin aikaisemmin joutunut kävelemään jopa kolme kertaa päivässä että sain Pimin nukkumaan. Plaah.

Entäs sitten

Olen kuullut tänä kesänä ja keväänä PALJON kommentteja että "onko jo toinen tulossa"? "Koska on laskettuaika"? "Saanko onnitella"? "Ai et ole? No kyllä se siitä". Olen koittanut ottaa kommentit huumorilla, joskus toinen osapuoli menee hämilleen ja nolostuu kommentistaan. Voi voi.

Mitäs sitten

Tästä eteenpäin on vain yksi suunta ja se on ylöspäin. Eli tiukkaa kuntoilua eikä enää herkkuja tai ainakaan joka päivä!! Ennen raskautta olin puolitoista vuotta ilman lisättyä sokeria ja uskon että se onnistuu kunhan vain olen tosissani. Edellisellä kerralla laihduin viisi kiloa ja olo oli ihan mahtava. Vatsaongelmat olivat tiessään ja painokin laski ihan itsessään. Valkoinen sokeri on ihan pahin huume mitä maan päällä on. Onneksi Saksan karkit/suklaat ei maistu niin hyville kuin Suomen herkut.


Niiskuneidin ajatus

Niiskuneiti on sanonut että "En ole lihava, olen täyteläinen". Tästä lauseesta pitäisi ottaa oppia ja toteuttaa sitä. Ihan oikeasti, se miten kannat itseäsi on se tärkein. Vaikka se  piru olkapäillä sanoisi jotain muuta. Mutta helpommin sanottu kuin tehty.

Meitä voit seurata myös

Facebookissa: Suomalainen im Allgäu 

Instagramissa: asentajahiltunen

Bloglovin' ja Blogit.fi