Suomalainen im Allgäu: espanja

Aurinkorannikko - Suomen eteläisin paikka

lauantai 27. lokakuuta 2018

On puhuttu että Aurinkorannoilla asuu n. 20 000 suomalaista vakituisesti tai vähemmän vakituisesti. En tiedä mikä on totuus. Fuengirolassa on iso suomi-yhteisö ja sen kyllä huomasi. Ei ollut kävelyretkeä jolla ei olisi törmännyt suomalaisiin. Suomalaiset tunnistaa siitä omasta habituksesta tai sitten marimekon laukusta (itsehän olin pukeutunut tullessa yltä päältä marimekkoon, 2 x laukku, kengät ja mekko). Olin ajatellut että suomalaisiin törmäisi jotenkin häiritsevällä tavalla mutta ei asia minua häirinnyt. Päinvastoin. En kuitenkaan mennyt ”juttelemaan” ventovieraille. Heh. Tällä kertaa en ollut sosiaalisella tuulella, halusin vain nauttia maisemista.

Luin juuri periaatteen naisen blogi-postauksesta että Fuengirolassa on useita suomi-kauppoja. Harmi kun luin asiasta vasta kun olin palannut matkaltani, olisin ehdottomasti halunnut käydä tutustumassa. Vaikkakin ne herkut on pannassa niin ehkä olisin jotain muuta voinut ostaa.

Muutama hassu tapaaminen suomalaisten kesken kuitenkin kävi. Olin ollut ystäväni kanssa iltakävelyllä ja päivittelimme suureen ääneen koska naapurin poika oli jättänyt auton ”meidän” parkkipaikan eteen (niin ettei siihen saa autoa parkkiin tai pois). Niin pimeässä muurin takaa nousi vanhemman miehen pää ja totesi ihan samaa että onpa epäkunnioittavasti parkkeerattu. Hetki siinä rupateltiin ja päiviteltiin asiaa. Taitaa olla ihan normaalia että suomalaisia on joka nurkassa. Saa olla varovainen mitä puhuu.

Havaintoja Fuengirolasta

Suomalaisia on paljon, se on totta. Korvaani kulkeutui kuitenkin monia muitakin kieliä, ruotsia, saksaa, hollantia, englantia nämä nyt vain mainitakseni. Fuengirolassa asuu suomalaisia n. 4500 ja ulkomaalaisia 40% koko väestöstä.

Malagan lentokentällä oli opastukset kolmella kielellä Saksa, Englanti ja Espanja.

Lentokentältä kulki erittäin kätevä juna suoraan Fuengirolaan, matka kesti n. puoli tuntia. Hintakaan ei ollut päätähuimaava, minä maksoin matkastani 2,05é. Junassa oli myös turvallista olla koska vartija oli paikalla ja juna oli suht uusi ja hieno. Täydet pisteet tälle.

Vielä lokakuun alussakin oli ihanan lämmin ilma. En tiedä kuinka normaalia tämä on mutta kyllä meitä hellittiin ihanalla ilmalla.

Suomalaisia yrityksiä ja yrittäjiä on jonkin verran. Törmäsin mm. asunnonvälitysfirmaan, kotipalveluautoon. Hammaslääkäri ja lääkäripalvelut, parturi/kampaamoita, ravintoloita, baareja ja suomalainen koulu löytyvät myös kohteesta.

Jos en olisi jo löytänyt paikkaani Saksasta niin miettisin (ehkä) sinne muuttamista.

Autoilijat pysähtyivät suojatien eteen. Ihan oikeasti.

Känniläisiin (suomalaisiin) en törmännyt, tai no Malagan lentokentällä taisi yksi rouva olla hieman tuiskeessa. Toki me ei liikuttu sellaisissa paikoissa että olisimme mahdollisesti törmänneet. Kuulin vaan sivukorvalla puhetta suomalaisista lentokoneessa, meno kuulosti pahalta (lue: Tallinnan laiva) ja ajattelin että ei onneksi ikinä tarvitse lentää Suomesta aurinkorannikolle. Huh.

Minua harmittaa etten kerennyt käydä tutustumassa Mijaksen kylään. Ensi kerralla sitten.

Meitä voit seurata myös

Facebookissa: Suomalainen im Allgäu

Instagramissa: asentajahiltunen

Bloglovin' ja Blogit.fi

Häät aurinkorannikolla

perjantai 12. lokakuuta 2018

Aurinkorannikko - Costa del Sol - Fuengirola

Talvella sain kutsun hyvän ystäväni häihin Espanjan aurinkorannikolle lokakuulle. Alusta lähtien oli selvää että sinne mennään. Kysymys oli vain millä porukalla. Pari kuukautta ennen matkaa sain vihdoin varattua lennot itselleni ja täytyy sanoa että reissu tuli parhaaseen mahdolliseen hetkeen (omalta kannalta). Toki Pimin päiväkodin aloitus ei ehkä ollut ihan ideaali mutta hänkin selvisi hyvin Isin ja Oman kanssa. Vaikkakin pelko on että äiti lähtee ja jättää, taas.

En ollut tajunnut kuinka kätevästi kohteeseen pääsi junan kyydissä. Katselin aluksi että paljonkohan taxi-matka maksaisi. Junalippu tulisi maksamaan maksimissaan 2,80é, matka kestäisi sen puolisen tuntia. Ei paha ollenkaan. Taxi puolestaan olisi maksanut 40-50 euroa joten valitsin toki halvemman vaihtoehdon. Se olikin hyvä vaihtoehto koska juna-asema oli ihan majoituksen lähellä.

Majoitus oli ihan mielettömän ihanassa talossa, juuri sellaisessa ihanassa espanjalaistyyppisessä. Oma pikkuinen uima-allas, kaakeloitu piha, nurmikkoalue, ihanat maisemat ja aurinko joka paistaisi aamusta iltaan. Tälle minun minilomalle ne olivat juuri ne mitä tarvitsin. Ystäväperheen kanssa vietetty neljä päivää oli aivan ihanaa, vaikkakin häästressiä oli hieman ilmassa.

Joka päivä kävin kävelyllä, ihana oli käyskennellä ihan rennosti ympäriinsä. Pulahtamassa kävin myös joka päivä, vaikkakaan en uskaltanut kovin kauaa loiskutella.

Meri, jota on aina ikävä oli myös läsnä. Meren pauhuntaa on vain niin ihana katsella. Tällä reissulla ei kuitenkaan keretty käydä uimassa tai rannalla makoilemassa.

Hääpäivänä oli yllätys yllätys ihana ilma, aurinko porotti täydeltä tuutilta. Meille oli hoidettu bussikuljetus hääpaikalle, mutta kuski oli hieman epävarma otteistaan. Jossain vaiheessa kuski hyppäsi ulos ja hävisi jonnekkin. Ajateltiin että näinkö se siesta nyt vain alkoi? Selvisi että bussi ei pystyisi ajamaan sillan alitse ja meidän pitäisi kiertää. Sekään ei ihan mennyt kaikkien sääntöjen mukaan mutta eikait Espanjassa noin muutenkaan.

Päästiin kuitenkin perille ja olimme rannalla jossa vihkiminen tapahtuisi 5 minuuttia ennen seremonian alkamista. Onneksi sentäs kerettiin ennen moriusparia. Rannalla olikin ihana tunnelma, pieni alttari ja paikalla oli myös suomalainen pappi. Yksi itkijänainen ilmottautuu, taisin itkeä koko seremonian ajan. Tässä ei enää kelvannut selitykseksi että aurinko paistoi silmiin vaikka kyllä se sitäkin teki.

Ravintola jossa häät olivat oli nimeltään Avanto (heh, pappikin tästä vitsaili), todella tasokas paikka. Alkupalat eli tapakset sulivat suuhun, alkuruokaa syötiin ainakin tunnin verran. Pari ihanaa puhetta ja aivan ihana pianoesitys, joka sai taas häävieraat kyynelehtimään. Meitä viihdytti myös Flamenco-tanssiryhmä ja esitys oli kyllä loistava. Hieman tämän jälkeen siirryttiin sisälle syömään pääruoka, maha oli tässä vaiheessa ihan täynnä. Ihanat jälkiruoka-napostelut ja sitten päästiinkin tanssilattialle.

Mieletön Flamenco-esitys

Bussikyyti tuli hakemaan meidät yhdeksän jälkeen illalla ja me siirryttiin FERIA-alueelle. Joka vuosi 6.-12.10. on Feria-aika, vink vink. Eli tivoli, markkinat, baarit, tanssit, bändit ja kaikki mahdolliset värivalot mitä voitte vaan kuvitella on koko tuon kuusi päivää tuolla alueella. Oli kyllä hieno kokemus mutta päivä oli pitkä ja vanhalla alkoi jalkoja särkemään ja olisin halunnut vain ”kotiin” huilaamaan. Kahdelta olimme kotona ja sitten oli hyvä heittää jalat uima-altaaseen. Omat jalkani näyttivät ihan epämuodostuneilta, ne olivat niin turvoksissa ettei niitä enää tunnistanut. Seuraava päivä meni ihan totaalisessa koomassa, vaikkakin illalla piristyin ja lähdin käymään merenrannalla.

Niin se viisi päivää neljä yötä meni ihan tajuttoman nopeasti ja oli aika hyvästellä rakas ystävä ja se ihana talo. Mutta voitte olla varmoja että palaan sinne, ihan varmasti. Niin paljon jäi asioita tekemättä ja kokematta. Mutta tällä reissulla ystäväni oli se tärkein. Oli ihana olla paikalla hänen tärkeänä päivänä, kyllä olisi harmittanut jos en olisi ollut siellä. Olette rakkaita.