5/recent-posts/slider1
Näytetään tekstit, joissa on tunniste viikon kuva maailmalta. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste viikon kuva maailmalta. Näytä kaikki tekstit

Suksilla ajaminen eli laskettelu

Tämä kirjoitus sisältää mainoslinkkejä, ja ne on merkitty *-merkillä.


Olimme pitkästä aikaa viettämässä parisuhdelaatuaikaa ja mikä parasta laskettelemassa. Meillä päin näitä laskettelurinteitä on joka puolella. Eli siellä täällä, lähellä pienempiä nyppylöitä, kaukana vähän isompia rinteitä ja kauempana vielä isompia laskettelukeskuksia. 

Keskiviikkoaamuna lämpömittari näytti -15 astetta. Olimme kuitenkin päättäneet että menemme laskettelemaan, olihan luvattu aurinkoa. Jumi oli ottanut päivän vapaaksi, Oma lupasi hoitaa Pimin. Joten ei muuta kuin menoksi.


Meiltä ajaa Balderschwangin laskettelukeskukseen puolisen tuntia. Sinne ajetaan Itävallan kautta vaikka paikka on Saksaa. Vuoren yli tai läpi kun ei muuten pääse kuin kiertämällä. Saavuttiin paikalle hieman klo 9 jälkeen, parkkipaikka näytti lupaavan tyhjältä. Jumille sanoinkin että tuskin muut hullut ovat tällä kelillä tulleet laskettelemaan. 



Das Höchste 2013


Varusteiden pukeminen on välillä hieman vaikeaa

Siinä laskettelumonoja jalkaa tunkiessa mietin että on tämä vaikeaksi tehty. Jalkaa kun ei millään meinaa saada sinne monon sisään. Seuraava haaste olikin saada ne lukot kiinni. Koitin puristaa kiinni mutta ei vain mene. Muistinkin että ai niin pitää hieman löysätä, jalka on varmaan hieman turvonnut edelliskerrasta. Hiki tuli jo ennen kuin pääsin rinteeseen.





Laskettelukypärä päähän, alle piti laittaa superseksikäs kypärämyssy ettei vaan niska jäädy. Kaulaliina kietoa kaulaan jotenkin niin että saan vedettyä takin vetoketjun ylös asti. Huh. Lasketteluhousut on toistaiseksi niin piukat että joo, saan ne kiinni. Mutta heti kun teen kumarrusliikkeen niin vetoketju levähtää auki. Nappi jaksaa pysyä jonkin aikaa kiinni mutta pompsahtaa jossain vaiheessa auki. Okei, ei kerrota kenellekkään että housut on auki. Takki vain tiukasti kiinni niin pysyy housutkin jalassa. Tai näin toivotaan.



Ei muuta kuin hissijonoon, tai ei onneksi mitään jonoa ollut kun kello on ehkä jotain puoli kymmenen ja alhaalla asteita -15 ja ylhäällä oletettavasti -20 astetta. Luojan kiitos tänään ei tuullut idästä. Muuten oltaisiin jäädytty pystyyn. 



Das Höchste 2013


Bridget Jones-hetkiltä kuitenkin vältyttiin 

Ensimmäinen lasku meni yllättävän hyvin siihen nähden että en ollut kahteen vuoteen lasketellut. Minähän en ole syntynyt laskettelusukset jalassa, vaikka fysioterapeuttini niin meinasi. Ennemminkin hiihtosukset jalassa. Toisen laskun aikana alkoi etureisissä tuntumaan mukavaa kivistelyä. Ankkurihississä huomasin että kiva, sormet ja varpaat ovat ihan jäässä. Ei muuta kuin pientä liikettä niihin niin alkoi hieman helpottamaan.

Itsehän laskettelen kuin Bridget Jones eli en mitenkään hyvin. Sillälailla että alas tulen. Jumi se meni edellä kuin mikäkin slalom-laskija. Koitti jossain vaiheessa sanoa että miten minun pitäisi tehdä, jalat yhdessä ja kroppa suorana. Taisi todeta että ei kannata yrittää tämä on toivoton tapaus.


Täytyy sanoa että rinteet olivat alkuun erittäin hyvässä kunnossa. Aluksi porukkaakin oli niin vähän että saatiin ihan rauhassa lasketella ja mennä hisseissä. Puolen päivän aikaan kuitenkin alkoi väkeä olemaan jonkin verran ja rinteet olivat osittain jäisiä, mutta kuitenkin ihan laskettavassa kunnossa. Aurinkokin alkoi lämmittämään niin että lähtiessä asteita oli enää -4, ihan huippu päivä.

Hiljaista oli myös sen takia kun ei ollut koulujen loma-aika. Joka toinen auto taisi olla Hollannista, joten heillä taisi olla lomaa.



Das Höchste 2013



Lähtiessä käytiin vielä syömässä idyllisessä "hüttessä". Minä otin tunnetusti gulaschkeiton ja Jumi käsespätzlen. Ruoka oli hyvää ja halpaa, katselin listaa ja se näytti että keitot maksoi keskimäärin 5 euroa. Käsespätzle 11€ oli mielestäni kuitenkin kallis siihen nähden että annos oli aikas pieni eikä ollut kuulemma oikein mistään kotoisin. Sieltä saa esim. tätä herkullista hernekeittoa.



Das Höchste 2013


Ainakin mun reidet oli sitä mieltä että puolen päivän kortti (26€) oli ihan riittävä. Vaikka ilma olisi ollut unelma ja seura mitä parhain. Oli kuitenkin ihana palata kotiin Pimin luokse. Kaikki otettiin mitä makoisimmat päivänokoset neljään asti. Ai että teki hyvää, meille kaikille. Harmi vain että seuraaville päiville on taas luvattu plusasteita, joten tämä laskettelureissu taisi olla tämän talven ensimmäinen ja viimeinen.



Balderschwangin "tuikku"


Lähialueiden laskettelurinteet:

Panoramalifte Hopfen (DE)
Hochsträßlifte Oberreute (DE)
Skilifte Sinswang (DE)
Dorflifte Sulzberg (AT)
Skilifte Hagenberg Thal-Sulzberg (AT)
Hochgrat (DE)
Hündelbahn (DE)
Mittagbahn (DE)





Lähialueiden laskettelukeskukset:

Alpenarena Hochhäderich (AT)
Skigebiet Hochlitten Riefensberg (AT)
Steibis (DE)
Skigebiet Balderschwang (DE)
Bergbahnen Ofterschwang Gunzesried (DE)
Hörnerbahn Bolsterlang (DE)
Nebelhorn Oberstdorf (DE)
Fellhorn-Kanzelwand (DE)
Oberstdorf (DE) & Kleinwalsertal (AT)
Skilifte Bödele (AT)
Liftbetriebe Alberschwende (AT)

Isommat (ja tunnetuimmat) laskettelukeskukset:

Skigebiet Damüls (AT)
Lech & Zürs (AT)
St. Anton am Arlberg (AT)
Silvretta Montafon (AT)


Laskettelupaikkoja riittää ja valinnan varaa löytyy. Ihan kaikkia pikkunyppylöitä en tähän kuitenkaan laittanut. Joten ei muuta kuin matkoja varaamaan. Toistaiseki on lunta.



Ja jos matka tänne Alpeille kiinnostaa, niin *Alppimatkat tekevät matkoja alppien toiselle puolelle kuten St.Antoniin ja Lechiin/Zürsiin.


Kuvat ovat vuodelta 2013 Das Höchtestä Oberstdorfista ja vuodelta 2018 Balderschwangista.



Meitä voi seurata 
Facebookissa: Suomalainen im Allgäu 
Instagramissa: asentajahiltunen
Bloglovin' ja Blogit.fi


Lünersee



Lünersee sijaitsee Itävallassa Vorarlbergin osavaltiossa ja on samalla osavaltion isoin järvi. Järvi on 1970 metrin korkeudessa Rätikön-vuoren päällä joka kuuluu Montafonin vuoristoon. Lähin kaupunki on Bludenz. Järven läheisyydessä on mahdollista vaeltaa, kalastaa, kiipeillä, laskea vuoristorataa Golmissa tai ihan olla vaan ja nauttia maisemista.


Vuosi sitten kuulin kyseisestä paikasta ekaa kertaa ja heti mietin että tulisipa joku kylävieras Suomesta joka haluaisi sinne mennä. Hyvä ystäväni ja hänen ystävä olivat syyskuussa meidän luona lomailemassa ja me teimme reissun Montafoniin. Vuoristoon jota on kehuttu todella kauniiksi, eikä suotta. Siellä oli niin kaunista ja ihanaa että olisin voinut jäädä sinne. Käy lukemassa meidän Schrunsin reissusta tästä





Samaaan reissuun ajattelimme yhdistää tämän ihanan vuorijärven vaelluksen. Taas näitä sarjassamme hyvät ideat. Eli kannattaisi aina tarkistaa mikä on ilma yli tuhannessa metrissä. Ilma Schrunsissa oli sumuinen mutta ei kylmä. Joten ajattelin että ehkäpä Lünersee on pilvien yläpuolella ja nähdään ihanat maisemat ympäriinsä. Väärin.





Schrunsista me ajeltiin paikan päälle tunnissa. Alkoi epäilyttää kun mäkeä ylös noustessamme alkoi lumiraja lähenemään. Edellisenä yönä oli tullut lunta ja aika lailla reilusti. Kyytiläiset kiljuivat välillä kauhusta kun mitään suojakaiteita ei ollut. Onneksi oli hyvä nelivetoauto alla, jos lunta olisi ollut enempi niin varmasti oltaisiin selvitty. Ja olihan heillä paras kuski ever, heh heh.



Joku mies se siellä kalasteli


Meillä kävi tuuri että juuri ennen mittagspausea eli ruokataukoa meni köysiratahissi vielä yhden kerran ylös. Hissi nousi aika pystysuoraan ylös ja lumen paljous alkoi paljastumaan meille. Hissistä ulos päästyämme me ei nähty mitään ei eteen eikä taakse. Terassipöydät olivat lumen peitossa ja järvestä ei näkynyt mitään. Siis ei kertakaikkiaan yhtään mitään. Lunta oli hieman alle polven eli luulisin että lunta oli noin 30-40 cm. Välillä sumu hälveni ja nähtiin pilkahduksia järvestä, jee.





Päätimme kiertää järven ympäri, hei ollaanhan me Suomesta ja totuttu lumeen. Normaalisti järven kiertää puolessatoistatunnissa, olimme rämpineet lumessa ehkä 15 minuuttia kun karu totuus iski. Ei pystyttäisi jatkamaan matkaa eteenpäin. Ensinnäkin meillä oli ihan väärät vaatteet ja varusteet. Onneksi yksi meistä pakotti meidät kääntymään muuten oltaisiin varmaan vieläkin siellä. Vähän jäi kaivelemaan ettei kierretty sitä ympäri, mutta ensi kerralla sitten. Paremmalla ilmalla.





Paikassa oli aivan ihanan tunnelmallinen ravintola Douglashütte, jossa vedettiin teetä ja kakkua. Ostettiin paikalta postikortti josta nähtiin millaista siellä oikeasti olisi ollut. Niin, ensi kerralla sitten. Ehkäpä tänä vuonna tulee kylävieras joka haluaa ehdottomasti päästä siellä käymään. Vink vink.



Tältä sen oikeasti piti näyttää.



Hissin aukiolojat:

19.5. - 21.10.2018

Klo 8-12.15 ja 13-16.55

Ruokatauko on klo 12.20-13.10

Seuraavalle päivälle voi ostaa liput valmiiksi klo 14.30 lähtien.

Hissin edestakainen matkaa maksaa aikuiselta 12,20€ ja lapselta 7,40€.
Toki sinne voi vaeltaa mutta maasto voi olla haastavaa.

Muista seurata meitä myös
Facebookissa: Suomalainen im Allgäu 
Instagramissa: asentajahiltunen
Bloglovin' ja Blogit.fi