Vieraskynäilijä: Venla
Venla on reilun vuoden verran asunut Allgäussa ja on 5 kuukautta vanhan pojan äiti. Hän kysyi saisiko vierailla blogissani aiheesta joka on hänen sydäntä lähellä. Aihe on tärkeä itsellekin ja samat asiat ovat mietityttäneet myös minua. Näistä aiheista en vain itse ole saanut aikaiseksi kirjoitettua mitään. Venla on ajatellut asiaa myös hieman pidemmälle kuin minä joten tässä hänen mietteitään ekologisuudesta Saksassa.
Edit:Kaikki allaolevat mietinnät, kirjoitukset ja kokemukset ovat Venlan omia. Joten jossain muualla päin Suomea tai Saksaa voi olla ihan erilailla tai päinvastoin. Nämä ovat Venlan omia havaintoja ja hyväksikoettuja tärkeitä asioita.
Edit:Kaikki allaolevat mietinnät, kirjoitukset ja kokemukset ovat Venlan omia. Joten jossain muualla päin Suomea tai Saksaa voi olla ihan erilailla tai päinvastoin. Nämä ovat Venlan omia havaintoja ja hyväksikoettuja tärkeitä asioita.
Olkaa hyvä!
Vauva ja ekologisuus samassa lauseessa ja tämä Saksassa. Miten olen onnistunut vähentämään vauvasta aiheutunutta roskaa ja kemikaalikuormitusta?
Lapsen saavuttua perheeseen itseä ekologisuus on alkanut kiinnostaa yhä enemmän varmasti sekä vauvan että maapallon hyvinvoinnin takia. Vastikään julkaistun ilmastoraportin innoittamana aloin pohdiskella tosissani, mitä voisin itse tehdä vielä paremmin. Mieleen tuli, että ainakin jakaa ne pienet ympäristöteot muiden kanssa, joissa olen jo onnistunut ja jotka ovat vielä tavoitelistalla. Ehkä jollakin on myös ratkaisuehdotuksia omiin ongelmiini.
Lapsen saavuttua perheeseen itseä ekologisuus on alkanut kiinnostaa yhä enemmän varmasti sekä vauvan että maapallon hyvinvoinnin takia. Vastikään julkaistun ilmastoraportin innoittamana aloin pohdiskella tosissani, mitä voisin itse tehdä vielä paremmin. Mieleen tuli, että ainakin jakaa ne pienet ympäristöteot muiden kanssa, joissa olen jo onnistunut ja jotka ovat vielä tavoitelistalla. Ehkä jollakin on myös ratkaisuehdotuksia omiin ongelmiini.
Täällä Saksassa on mielestäni erittäin positiivinen suhtautuminen ympäristöasioihin, joten alkuun kohti ekologisempaa ja hellävaraisempaa lastenkasvatusta oli kyllä suoraan sanottuna helppo päästä.
Esimerkiksi kemikaaliteemalla aloittaen meidän kätilö ja lastenlääkäri (vastaavat Suomen neuvolajärjestelmää) suosittelevat usein ensin homeopaattista / ekologista vaihtoehtoa ennen lääkkeitä. Hoitotuotteiksi meillä on valikoituneet heidän suosittelujen perusteella:
- Kehäkukkavoide (Weledan Calendula-voide) vaippa-alueen hoitoon.
- Vauvaöljy (HiPP-merkin hoitoöljy) korvaamaan talkkia / hiertymien ehkäisyyn sekä voidejäämien puhdistukseen.
- Äidinmaito: sitä voi lisätä mm. kylpyveteen, se avaa tukkoisen nenän ja auttaa iho-ongelmissa.
- Engelwurzbalsam (Bahnhof-Apotheken tuote, ymmärtääkseni väinönputkesta valmistettu voide). Ulkoisesti rintaan ja nenälle siveltynä flunssaoireiden hoitoon.
Suomessa suosittua sinkkivoidetta ei täällä suositella raskasmetallin takia kuin tilapäiseen käyttöön ja talkki jää kuulemma helposti ihopoimuihin muhimaan, sekä molempia on hankala saada tarvittaessa ilman saippuaa pois - näin kommentoi kätilö kun ylpeänä halusin esitellä, mitä tuotteita Suomessa käytetään. Häneltä sainkin yllättäen aivan uuden näkökulman rasvoilla ja kemikaaleilla lutraamiseen. Liekö osittain myös kestovaippojen ansiota mutta joka tapauksessa näillä parilla tuotteella ei iho-ongelmia juuri ole ollut ja niistäkin vähistä on päästy nopeasti eroon. Esimerkiksi vauva-akne katosi pelkällä äidinmaidolla.
Etenkin täällä arvostetun baijerilaisen yrityksen tuote, Hipp-merkkinen hoitoöljy, on toiminut loistavasti mutta haluaisin kokeilla korvata sen muutenkin taloudesta löytyvillä öljyillä esim. manteli- tai oliiviöljyllä, jotka kuulemma toimivat yhtä lailla. Näistä ensimmäistä meidänkin öljy sisältää auringonkukkaöljyn lisäksi. Hoitoöljyssämme on kylläkin vain luonnollisia öljyjä, mutta se on jollakin (luonnollisella?) tavalla kevyesti hajustettua. Pitäisi laittaa erilaiset öljyt seuraavaksi testiin - olen rehellisesti sanottuna vältellyt tavallisia ruokaöljyjä mielikuvan takia, jossa paikat ovat seiniä myöten tahmassa ja vauva tuoksahtaa kreikkalaiselle salaatille. Saa nähdä.
 |
| Meidän tällä hetkellä pääasiassa käytössä olevat hoitotuotteet. |
Pari sanaa Kemptenin kaupungista
Ekologisuuden kannalta meillä on käynyt myös kaupungin valinnan kanssa hyvä tuuri, sillä kaupungin jätehuollosta vastaava yritys ZAK tukee kestovaippoja käyttäviä perheitä rahallisesti.
Lisäksi Kempten on laajalti tunnettu Bahnhof-Apotheke -nimisestä apteekistaan, jonka etenkin homeopaattisia tuotteita myydään ainakin ympäri Saksaa.
 |
| Bahnhof-Apotheken kanta-asiakaskorttimme. |
Myös homeopaattisesti suuntautunut, Saksassa tunnettu kätilö Ingeborg Stadelmann, on ollut perustamassa Kempteniin Erdenlicht-nimistä kätilötaloa, jossa onnellisesti olen saanut itsekin käydä raskaudenajan tutkimuksissa ja jossa työskentelevä kätilö tulee kotiin / nevoo puhelimitse tarvittaessa vauvavuoden ajan (tämän lystin kustantaa paikallinen terveydenhuoltojärjestelmä). Kätilötalossa voi osallistua myös mm. raskaana olevien joogaan, synnytysvalmennus- ja synnytyksestäpalautumiskursseille, joita talon kätilöt vetävät. Myös kursseilla on ollut luonnollisuuteen ja homeopatiaan nojautuva ote. Kaksi viimeistä kurssia kustantaa minulle terveydenhuoltojärjestelmä nekin.
 |
| Kemptenin kätilötalon esite. |
Ingeborg Stadelmannin Saksassa laajalti tunnettu, homeopaattisesti suuntautunut opas raskauteen, synnytykseen ja vauvavuoteen.
Kestovaipat ja käytettynä ostaminen
Ilmapiiri on yleisesti muutenkin ekologisuuteen pyrkivä. Esimerkiksi kestovaippoja tuntuu olevan joka toisella käytössä - mekin saatiin ne onneksi runsaan tarjonnan ansiosta käytettynä ja lainailemalla edullisesti kasaan. Ainoa, mikä on hieman hankaloittanut vauvantavaroiden ja -vaatteiden ostoa käytettynä on ollut se, että pysyviä kirpputoreja ei juuri ole. Tapana ainakin täällä Allgäun alueella ovat ns. basaarit eli kirpputoritapahtumat, joissa myydään käytettyä tavaraa. Ainoa miinuspuoli se, että paikalla pitäisi aina olla aamukahdeksalta, sillä sen jälkeen lähes kaikki hyväkuntoinen tavara on jo mennyt. Ellei jo sitä ennen, koska raskaana olevat päästetään usein vielä tätäkin aikaisemmin tekemään ostoksia.
Nettikirppareita toki on esim. E-Bay on isomman tavaran kaupanteossa suosittu foorumi, Facebook ei ymmärtääkseni niinkään. Paitsi ainakin saksansuomalaisten keskuudessa, sieltä ollaan saatu mukavasti hankittua vaatetta. Valitettavasti kuljettamisestakin tulee niitä päästöjä, mitä nyt pitäisi vähentää - mieluummin ostaisin tavaran paikanpäältä käytettynä, mutta vauvan kanssa tuo aamukahdeksalta basaarille ilmestyminen tuntuu toistaiseksi melkoiselta urheilusuoritukselta. Onneksi on kuitenkin jonkin verran täällä sukulaisia ja kavereita, joilta voi myös saada / ostaa asioita käytettynä. Ja Suomessa käydessä tulee kyllä koluttua kirppikset melko tehokkaasti läpi.
Se, että ei osta kaikkea uutena on hyvä alku kohti ekologisempaa elämää.
Se, että ei osta kaikkea uutena on hyvä alku kohti ekologisempaa elämää.
Kertakäyttötuotteiden käytön minimointi
Toinen tärkeä asia on pyrkiä pois kertakäyttöisyydestä. Melkein kaikkea saa myös pestävänä versiona, kun jaksaa nähdä vähän vaivaa: vaippoja, liivinsuojia ja ruokalappuja.
Vauvan muovipullot olen vaihtanut lasisiin pidemmän käyttöiän ja lämmityksessä mahdollisen irtoavan mikromuovin takia.
Itse tehdyn vauvan soseen saa pakattua pestävään, imeskelyyn sopivaan smoothie-pakkaukseen, jonka voi ottaa mukaan aina uusien ostamisen sijaan.
Vauvan pepun voi kotona pyyhkiä kosteutetulla minikokoisella pyyhkeellä, joita meillä on hoitopöydällä ilmatiiviissä purkissa, jotta ne pysyvät aina kosteina. Niinpä roskaa ei kotona tule kosteuspyyhkeistäkään (eikä vauvakaan saa niistä turhia kemikaaleja). Pyyhkeiden ansiosta ei tule lutrattua turhalla vedelläkään vauvan peppua pestessä. Pyyhkeet saa aina helposti pestyä vaippapyykin seassa.
Kierrätys
Kolmantena asiana tärkeää on mielestäni jo hankitun tavaran ja jätteen tehokas kierrätys. Vaatteet ja tavarat voi helposti laittaa kiertoon tai lahjoittaa jollekin.
Kolmantena asiana tärkeää on mielestäni jo hankitun tavaran ja jätteen tehokas kierrätys. Vaatteet ja tavarat voi helposti laittaa kiertoon tai lahjoittaa jollekin.
Mikä minua kuitenkin harmittaa, on reissussa ja öisin kuitenkin syntyvä jäte, joille en vielä ole keksinyt ekologisempaa vaihtoehtoa. Eli toisin sanoen kertakäyttöiset vaipat ja kosteuspyyhkeet - likaisia ja märkiä kestovaippoja ja pikkupyyhkeitä ei tee mieli kuljetella kovin pitkiä aikoja mukana ja öisin kestovaipat ei meillä toimi, koska jo pieni pissa kastelee koko vaipan ja herättää vauvan, enkä koe kestovaippojen hyödyn menevän vauvan unirytmin säännöllistymisen edelle. Koska keksitään se biohajoava vaippa vai saako niitä jo jostakin?
Kestovaippojen sisällä käytetettävä imupaperi on onneksi biohajoavaa ja nyt olen onnistunut kokeilemaan myös itsetehtyjä, ekologisia kosteuspyyhkeitä. Ensimmäinen testierä valmistui juuri edellämainituista kestovaippojen imupapereista, jotka uitin oliiviöljyssä ja laitoin ilmatiiviiseen rasiaan odottamaan käyttöä. Täytyy jakaa sitten myöhemmin käyttökokemuksia, tuliko sitä sotkua ja miten onnistui pyyhkeiden kuljettelu ja tavoitteena oleva kompostointi.
 |
| Itsetehtyjä kosteuspyyhkeitä. |
Nämä vauvajutut kulkevat tietenkin käsikädessä perheen muiden arvojen kanssa, ja toisille on ehkä helpompaa aloittaa ekologisempi elämäntapa omien kulutustottumuksien jatkona, kuin toisille - vauvan kanssa on välillä (lue: usein) tarpeeksi tekemistä ilmankin, että tekisi kaiken itse tai yrittäisi saada kaiken kierrätettyä. Ei allekirjoittanutkaan siihen todellakaan vielä pysty, mutta jo pienillä teoilla on mielestäni merkitystä. Meidän lapset tulevat katsomaan meistä mallia ja oppivat helposti jo kotona, että maapallosta pitää pitää huolta.
Muutamia meidän perheen parannuskohteita
Meidän perhe kokonaisuudessaan on kiinnostunut ympäristöasioista, mikä helpottaa arkea, kun voi yhdessä ideoida uusia parannuskohteita. Meidän seuraava suuri projekti tulee olemaan matokomposti, joka tulee sijaitsemaan kerrostalon kellarissa. Saa nähdä mitä siitä tulee, ainakin kompostimadot ovat kuulemma jo postissa.
Meidän perhe kokonaisuudessaan on kiinnostunut ympäristöasioista, mikä helpottaa arkea, kun voi yhdessä ideoida uusia parannuskohteita. Meidän seuraava suuri projekti tulee olemaan matokomposti, joka tulee sijaitsemaan kerrostalon kellarissa. Saa nähdä mitä siitä tulee, ainakin kompostimadot ovat kuulemma jo postissa.
Saksassa kasvaa luonnossa myös kastanjapuita, joiden kastanjoita keittämällä voisi kuulemma valmistaa itse ekologista pyykinpesuainetta. Ehkä saamme aikaiseksi vielä tänä vuonna käydä keräämässä myös niitä. Kun kerran rakastamani ekologiset pesupähkinät joudutaan kuljettamaan tänne kaukaa ja niiden käytön eettisyydestä on ollut nyt puhetta - niitä ei viennistä johtuvan nousseen hinnan takia ilmeisesti osteta enää niin paljon itse tuottajamaassa kuin ennen, vaan niitä korvataan ympäristöä kuormittavilla, edullisemmilla pyykinpesuaineilla.
Pyykkiä meillä pestään tällä hetkellä sekä näillä pesupähkinöillä, että Frosch-merkkisellä, ekologisella pesuaineella.
Pesupähkinät ovat hyvä esimerkki ekologisuuden hankaluuksista: kuvittelet tekeväsi oikein, kunnes selviää, että teoillasi onkin odottamattomia vaikutuksia jossakin muualla. Kuinka ekologista on esimerkiksi lastenvaatteissakin suosittu, ekologisen materiaalin maineen kerännyt luomupuuvilla loppujen lopuksi?
Muun muassa tällaisia ajatuksia kotiäitiys ja vauva-arki ovat saaneet syntymään täällä saksanmaalla parin viime kuukauden aikana.
Meitä voit seurata myös
Facebookissa: Suomalainen im Allgäu
Instagramissa: asentajahiltunen
