Twitteristä alkunsa saanut haaste #first7jobs jossa luetellaan seitsemän ensimmäistä työsuhdetta on levinnyt facebookkiin ja bloggaajat ovat tähän myös tarttuneet. Bongasin Puolivälissä Päivin 7 ensimmäistä työpaikkaa ja päätin tarttua haasteeseen myös itse. Näitä olisi kiva lukea lisää. Vink vink.
90-luvulla ei ollut kovin helppoa saada töitä, lama oli iskenyt jokaiseen alaan. Yläasteikäisenä olisin halunnut tehdä kesätöitä mutta ilman suhteita se oli aivan mahdotonta. Ja varsinkin kun asuttiin Espoon Siikajärvellä, niin ei sieltä niin vaan joka suuntaan helposti päässyt. Mutta toisaalta tuli nautittua kesistä ja töitä kerkesin tehdä senkin jälkeen ihan kunnioitettavasti.
1.
Kesällä 1991 Rossin marjatarhat eli mansikanpoimintaa. Minun rippikoulun jälkeen olimme kaverin kanssa varmoja että jaksamme loppukesän poimia marjoja. Meidän piti joka aamu lähteä aamulla kuuden bussilla ja Jorvin pysäkiltä käveltiin tarhalle jotta oltiin klo 07 paikalla. Iltapäivällä kun matkustetiin kotiin, nukuttiin yleensä päät yhdessä. Ja aina kun silmät laittoi kiinni niin näky oli mansikanterttu, apua näen sen vieläkin. Yksi aamu minä olin nukkunut pommiin, menin herättämään vanhemmat että joku heittäisi minut töihin. Siinä kun ajeltiin, ihmettelin kun kaverini käveli myös myöhässä töihin. Napattiin kyytiin ja selvisi että hän oli nukahtanut bussiin ja mennyt pysäkin ohi. Tämän episodin jälkeen iski todellisuus ja kahden viikon jälkeen lopetimme hommat.
 |
| Jokaisen mansikanpoimijan trauma? |
2.
Toinen homma jota tuli tehtyä usein oli lastenhoito. Minulla oli yksi superhyvä perhe jossa kävin hoitamassa melkein kuukausittain. Ja myöhemmin niitä perheitä oli useita. Yhdessä perheessä hoidin neljä kuukautista ja neljä vuotiasta, heitä hoidin koko syksyn vuonna 1995.
3.
Tarjoilukeikkaa tuli myös tehtyä, yleensä tapahtumat olivat leppoisia perhejuhlia. Välillä ei edes tuntunut työltä. Kerran oltiin koulun kautta LÄNSIVÄYLÄN pikkujouluissa ja päästiin lehden sivuille. Yksissä viisikymppisjuhlissa opin kaatamaan vehnäoluen oikeaoppisesti, josta olikin täällä Saksassa hyötyä. Eli aina sitä oppii jotain uutta ja hyödyllistä
4.
Kesällä 1994 ensimmäinen oikea kesätyö oli Matinkylän ammattikoulun kesätyöpaja. Eli me kokkailtiin ja tehtiin tarjoilukeikkaa. Homma kesti kuusi viikkoa ja minä kuljin isän mukana Niittykumpuun josta pyöräilin Matinkylään. Tämän vuoksi tuli tehtyä kivasti "ylitöitä" ja sain pitää pari päivää vapaata. Loppuvaiheessa sain muuten ajokortin ja pääsin töihin pikkaisen helpommin. Yhtenä yönä olin ollut koko yön autolla liikenteessä enkä nukkunut ollenkaan, seuraavana päivänä reippaana töihin. Never again.
 |
| Espoon invalidien leirillä kokkina vuonna 1995 |
5.
Kesät 1995 ja 1996 olin kokkina Espoon invalidien kesäleirillä. Leiri kesti pari viikkoa ja olin vastuussa ruuan laittamisesta, suunnittelusta ja ostamisesta. Vuonna 1996 kuljin Kivenlahdesta Kauklahteen pyörällä ja tottumattomalle matka oli turhan pitkä. Pari päivää oli jalat niin muussina etten pystynyt edes kävelemään kunnolla. Silloinen poikaystävä totesi vaan että "sillä se lähtee millä on tullutkin".
6.
Kesällä 1995 olin myös satunnaisesti kokkihommissa Ravintola Vanhassa Maestrossa. Sieltä jäi mieleen mahtava "tippi" jonka sain koska olin tehnyt niin hyvän annoksen. Siihen aikaan 35 mk oli iso summa ja tarjoilija oli saanut oman puolensa. Muut tarjoilijat vitsailivatkin että ainoa rehellinen tarjoilija koko paikassa. Siihen aikaan ravintoloissa oli paikalla hovimestari, viinuri ja tiskari erikseen. Kerran olin kokkivaatteet päällä ravintolassa syömässä ja yksi mies koitti kovasti hakea tanssimaan. Johan se olisi ollut näky jos olisin hyväksynyt tanssiinpyynnön.
7.
Kevään 1996 olin keittiöapulaisena K-instituutissa, joka oli Siikajärvellä. Silloinkin työt alkoivat jo klo 06 ja äitini oli niin ihana että sain häneltä auton lainaan. Asuin silloin Kivenlahdessa ja en olisi kello kuudeksi päässyt mitenkään paikalle.
 |
| Päiväkodissa työskenneltäessä Bruno tuli yleensä töihin vain vappuna. |
Siinä olivat seitsemän ensimmäistä työpaikkaa, tästä jo näkee mihin se johti. Keittiöalallehan se, tässä vaiheessa olin vasta 20-vuotias ja ura Espoon Kaupungilla alkamassa. Jossa tulikin työskenneltyä 15 vuotta, päiväkotien ja koulujen keittiöissä ensin keittiöapulaisena ja sitten esimiehenä. Niihin vuosiin sisältyy myös kaksi vuotta ruokapalvelun sijaisvälittäjänä toimistotöissä sekä vuoden vuorotteluvapaa Frankfurtissa. Iso kiitos Espoon Kaupungille, tykkäsin olla siellä töissä. Välillä on jopa vähän ikävä niitä aikoja kun sai työskennellä itsenäisesti. Näiden vuosien aikana tein myös paljon keikkatöitä (myös lastenhoitoa). Kakkuja tuli myös leivottua suhteellisen paljon. Täytyy sanoa vaikka välillä oli rankkaa niin hyvillä mielin voin sanoa että paljon on tullut tehtyä.
Meitä voit seurata myös
Facebookissa: Suomalainen im Allgäu
Instagramissa: asentajahiltunen
Ei kommentteja