Landsberg am Lech - Ihana pikku kaupunki

Valehtelematta voin sanoa että Landsberg am Lech on Etelä-Saksan ihanin kaupunki. Ensikosketuksen kaupunkiin sain reilu kaksi vuotta sitten. Ajettiin sattumalta kaupungin läpi ja voi että mikä kaupunki. Me kaikki kolme istuimme kyydissä (huom. koitin ajaa samalla) ja katselimme ympäriinsä. Ihanaa, ihanaa, ihanaa kaikui pienessä minissä. Silloin päädyttiin italialaiseen ravintolaan syömään, joka oli yllätys yllätys aivan ihanassa vanhassa talossa. Sisustus oli juuri sitä ihanaa vanhaa saksalaista tyyliä.

Landsberg am Lech kuuluu romanttiseen tiehen eli Romantische Strasse, enkä yhtään ihmettele. Romantische Strasseniin kuuluu 29 ihanaa pientä kylää ja vähän isompaa kaupunkia. Pohjoisesta lähtee Würzburgista ja päättyen Füsseniin. Olen käynyt itse vasta viidessä kohteessa. Kröhöm, tähän pitää tulla muutos. Kuitenkin meiltä on suht lyhyt matka kaikkiin.

Yksi meistä totesikin että yleensä nämä pienet kaupungit isojen kaupunkien ”kyljissä” ovat niitä helmiä. Ne ovat niitä paikkoja mihin pitäisi mennä ja tutkia. Mutta usein monet haluavat mennä isoihin paikkoihin koska niistä on puhuttu enemmän.

Suositttelenkin kaikille jotka tulevat Müncheniin niin tutustuvat myös tähän pieneen kaupunkiin. Siinä on kaikki mitä toivoa voi: Joki, vesiputous terasseja, ravintoloita, kahviloita, museoita, kulttuuria, vanhoja taloja/linnoja, vaellus mahdollisuus, luontoa, pieniä putiikkeja ja myös isompia ketjuliikkeitä. Joten paikassa on varmasti jokaiselle jotakin. 

Pysähdyin paikassa lentokenttäreissun taukopaikkana ja täytyy sanoa että osuin napakymppiin. Kun ruuhkissa ja moottoritiellä ajo alkoi väsyttämään niin silloin on paras ottaa pieni tauko. Ilta-aurinko ja lämmin ”kesäilta” (huhtikuu). Hyvät kengät jalkaan ja eikun tutkimaan ihania taloja, puutarhoja ja maisemia. Kamera lauloi koko ajan koska oli niin paljon nähtävää. Koko ajan tuli joku ihana talo tms. vastaan, tuli otettua noin 80 kuvaa tunnin aikana. Tähänkin postaukseen oli vaikea miettiä mitkä niistä kuvista tulevat julkaistua. Mietin koko ajan ihanaa, ihanaa, ihanaa. Samalla tuumasin että miten nämä ihmiset voivat asua siellä kun koko ajan on niin kaunista ja ihanaa.

Landsbergin kaupunki on suunnitellut neljä erilaista reittiä kaupungin lävitse. Vanha kaupunki, joki, ylempi vanha kaupunki ja kaupungin muuri -reitit. Kaikki ovat pituudeltaan n.1,5 km, osa on vaikeakulkuista ja paljon rappusia. Luulisin että joenvarsi-reitti on kevyin näistä ja jonka pystyy lastenvaunuilla kulkemaan. Itse menin reittejä vähän sikin sokin ja aina löytyi jotain ihanaa katseltavaa ja kuvattavaa. Kaupungin muuri-reitistä sen verran että siellä yläpuolella oli hieman tylsää, koska reitti kulki muurin vieressä. Sieltä kuitenkin oikaisin hieman alaspäin niin johan tuli nähtävää.

Asun heti siinä muurin sisääntulossa.

Käsi sydämellä en voi kuin suositella. Ihana.

P.s. kuinka monta kertaa tuli sana ihana kirjoitettua?

Meitä voit seurata myös

Facebookissa: Suomalainen im Allgäu 

Instagramissa: asentajahiltunen

Bloglovin' ja Blogit.fi

Passiasiaa

Ulkosuomalaiselle tämäkin asia on tehty vaikeaksi tai ainakin hankalaksi (kts.äänestäminen). Päätin koota tähän postaukseen mitä pitää/kannattaa tehdä missäkin tapauksessa.

Passi pitää uusia joka viides vuosi (jos sitä siis tarvitset). Itse käyn suunnilleen kerran vuodessa Suomessa ja hoidan samalla passin ja henkilökortin uusimisen.

Varaa aika netin kautta poliisiasemalle

• Varaa aika sähköisesti poliisiasemalle heti loman alkuun.
• Teetä kuvat paikan päällä. Tai pidä mukana koodi (saat sen valokuvaamosta, he lähettävät sen suoraan poliisille) sähköisestä kuvasta tai edit. itse ottama kuva. Huom! Kuva saa olla max. 6 kk vanha. Kts. tarkemmat ohjeet täältä.
• Lupaavat laittaa tekstiviestin, kun passi on valmis. Sanovat, että ulkomaiset numerot eivät välttämättä toimi mutta minulle on tekstiviestit tullut perille.
• Passin toimitukseen sanotaan aina viikko tai kaksi, mutta viimeiset pari kertaa se on tullut parissa päivässä.
• Jos kävisi niin, että passi ei tulisi valmiiksi ennen loman loppumista niin silloin voisin tehdä valtakirjan ja pyytää valtuutetun henkilön lähettämään sen minulle.
• Paikanpäällä haettava passi maksaa 53e ja henkilökortti 58e.

Voit tehdä hakemuksen myös sähköisesti.

• Tee hakemus sähköisesti, jolloin passi maksaa hieman vähemmän. Voit joutua kuitenkin käymään poliisiasemalla tunnistautumassa (käytännössä joka toinen kerta edit. 6 vuotta voimassa). (biopassi). Tunnistautuminen tapahtuu suomalaisilla pankkitunnuksilla tai henkilökortin tunnuksien kautta.
• Liitä valokuva (oma ottama kuva tai tunnus jonka sait valokuvaamosta, kts. tarkemmat ohjeet)
• Suomeen lomalle mennessäsi voit hakea sen itse matkahuollon tai sen alihankkijan toimipisteestä. Tai valtakirjalla oleva henkilö voi hakea ja lähettää sen sinulle.
• Sähköisesti haettu passi maksaa 49e ja henkilökortti 54e.

Mitäs sitten kun huomaat, että passi/henkilökortti on mennyt vanhaksi ja pitäisi matkustaa reilun viikon päästä?

• Silloin ei auta muu kuin matkustaa lähimpään suurlähetystöön, josta voit hakea ns. pikapassin (voimassa 5v.) valmistusaika on noin viikko. Hyvällä tuurilla saat sen parissa päivässä. Josta se pitää vielä hakea tai he postittavat jos on aikaa.
• Halvaksi tämä pikapassi ei tule, maksaa n.160€ (+matkat).
• Normaalin passin toimitusaika on 2-3 viikkoa, todellisuudessa voi olla pienempi (mutta ikinä ei tiedä).
• Suurlähetystöstä haettu henkilökortti maksaa 90€ ja passi 140€ + toimituskulut

Mitä sitten kun tajuat että passi on mennyt vanhaksi ja pitäisi matkustaa parin päivän päästä.

• Edit: Ulkomailla asuessa on myös mahdollista hätäpikapassiin jonka saat heti mukaasi. Maksaa 160€.
• Voit mennä kentälle ja toivoa parasta. Jotkut virkailijat katsovat läpi sormien jotkut eivät ehkä edes huomaa. Riski kuitenkin on ja virkailijan velvollisuus on tarkistaa, että sinulla on voimassa oleva matkustusasiakirja.
• Jos matkustat EU:n sisällä käsimatkatavaroilla ja teet itse check in:in niin kukaan ei välttämättä tarkista onko passi mukana vai ei. 
• Pistokokeita voidaan kuitenkin tehdä, joten en suosittele kumpaakaan tapaa.

Joten paras vinkki on nyt se että tarkistat passin tai henkilökortin voimassaoloajan ja hoidat asian ajoissa kuntoon jotta pääset matkustamaan.

Euroopan sisällä matkustaessa (Schengen) käy myös henkilökortti, joten minulla on molemmat voimassa hieman limittäin. Viime kesänä matkustin henkilökortilla Suomeen ja uusin passin Suomessa. Nyt ensi kesänä pitäisi uusia henkilökortti ja nyt voin matkustaa taasen passilla.


Muista että vanha passi ja/tai henkilötodistus pitää olla mukana (jos mahdollista) uutta passia haettaessa.


Muista, että väestörekisteritiedot pitää olla ajan tasalla maistraatissa. 

Suurlähetystöt Keski-Euroopassa, joista saa haettua passin ja/tai henkilötodistuksen:


Sveitsi - Bern,  sivuilta löytyvät tarvittavat tiedot.
Itävalta - Wien, sivuilta löytyvät tarvittavat tiedot.
Saksa - Berliini ja Hampuri ja (kunniakonsuli),  sivuilta löytyvät tarvittavat tiedot.
Saksa - Frankfurt (kunniakonsuli ja käynti on sovittava sähköpostin väilityksellä ja maksettava etukäteen tilille), kts. sivuilta tarvittavat tiedot.
Ranska - Pariisi, sivuilta löytyvät tarvittavat tiedot.

Belgia - Bryssel, sivuilta löytyvät tarvittavat tiedot.


Katso lista kaikista suurlähetystöistä maanosittain.

Edit: Kuulemma olisi mahdollista matkustaa esim. Saksasta kotimaahan vanhentuneella passilla. Lentoyhtiöltä pitää kysyä toki kysyä, mutta en luottaisi tähän asiaan.


HUOM! Alaikäisten hakemuksen voi tehdä myös netin kautta, mutta tunnistuskäynti on lähes aina pakollinen.

Olisi kiva kuulla kokemuksia ja kommentteja. 
Onko sinulta evätty pääsy lennolle jos passi on vanhentunut? 
Tai onko jotain muita hauskoja kommelluksia?

Muiden kirjoituksia asiasta:

Viinilaakson viemää Paula kirjoitti: Vinkit Suomen passin uusimiseen netissä

H niin kuin Hausfrau Jenni kirjoitti: Lapsen passin uusiminen ulkomailla

Meitä voit seurata myös

Facebookissa: Suomalainen im Allgäu 

Instagramissa: suomalainen_im_allgäu

Bloglovin' ja Blogit.fi

Ilmoittautuminen päiväkotiin

Me saatiin pieni kosketus päiväkotimaailmaan kun päätettiin että laitetaan Pimi päiväkotiin syksyllä. Oberreuten Gemeinde eli kunta laittoi kutsun kaikille 0-14-vuotiaille jotka mahdollisesti tarvitsevat päivähoitoa. Näyttää kuitenkin siltä että alle kaksi vuotiailla ei ole mitään asiaa päiväkotiin (meidän kylässä).

Olimme kaikki vanhemmat kutsuttuja ilmoittautumisiltaan. Ensin esiteltiin talo ja sitten he kertoivat mitä siellä päiväkodissa tehdään ja hieman päivärytmistä. Aluksi on vapaata leikkiä sitten brotzeit eli välipala. Sitten on hieman ohjattua ohjelmaa, aamunavaus jne. Tämän jälkeen n. klo 11 he lähtevät ulkoilemaan, josta sitten klo 12 voivat vanhemmat hakea lapsen kotiin. Tai sitten ne jotka jäävät syömään ja pienet menevät klo 12.30 aikoihin nukkumaan. Klo 13.15-14.00 on nukkuma-aika, silloin on talossa hiljaisuus kaikkien lasten pitää huilata eikä lapsia sinä aikana saa hakea päivähoidosta. Alle kolme vuotiaat saavat olla hoidossa vain klo 8-14 välisen ajan. Muutenkin päiväkoti on auki vain klo 7-16.15 ja perjantaisin vain klo 13.15 asti. 

Joten me vanhemmat saamme aika lailla toivoa ja valita miten lapsemme on hoidossa. Kolmipäiväinen viikko on mahdollista ei kuitenkaan suotavaa. Lapset jäävät jälkeen muista ja joka päivä on jotain ohjelmaa ja askartelua. Joten tässä nyt mietitään kovasti että mitä tehdään? Joko neljä päivää viisi tuntia hoidossa tai kolme päivää kuusi tuntia hoidossa. Tai sitten jotenkin ihan toisella tavalla?

Alkuun on vielä (varsinkin) pienillä 4-12 viikon totuttelujakso. Siinä tutustutaan aluksi rauhassa äidin kanssa, sitten äiti menee 15 minuutiksi kahvihuoneeseen. Seuraavalla kerralla puoleksi tunniksi jne. Katsotaan että lapsi tottuu ja tuntee olonsa hyväksi.

Joten ihan alkuun en pysty sopimaan työnantajan kanssa että tulenpa syyskuun alusta töihin. Se ei vain kertakaikkiaan onnistu heti. Joten on parempi katsoa rauhassa miten menee Pimin alku ja sitten vasta alkaa miettiä mitä ja miten ja miksi sitä tekisi töitä. Joten kahdeksan tunnin työpäivät eivät taida myöskään onnistua. 

Päiväkodissa on vain kolme ryhmää, yksi kaksi vuotiaiden ryhmä ja kaksi yli kolme vuotiaiden ryhmää. Alunperin päiväkoti oli suunnattu vain kahdelle ryhmälle. Tämä ns. Taaperoryhmä oli perustettu pakon vuoksi kun tarve kasvoi yht’äkkiä. Ennen vanhaan lapset laitettiin päiväkotiin vasta neljän vanhoina. Nykyään jo kaksi vuotiaana, aikasempi ei ole meillä päin mahdollista.

Koululaisille on mahdollista saada iltapäivähoito 14. ikävuoteen asti. Aika luksusta.

Lopuksi he esittelivät hinnaston. Krippe ryhmään eli alle kolmevuotiaat voivat olla päiväkodissa vain max. 20 tuntia viikossa. Se maksimi maksaa maksaa vain 50 egua + materiaalikustannukset 2,50e. Ruoka maksaa 3,50 euroa per päivä. Pienille voi viedä omat ruuat mukana. Henkilökunta lämmittää ruuan heille. Yli kolme vuotiaille mentiin tuntimäärän mukaan alkaen 50 egusta ja maximi taisi olla 80e + ruoka +materiaali. Joten meidän kylässä  päivähoitomaksut on erittäin halpaa.

Elämme jänniä aikoja kun Pimin päiväkotielämä syksyllä alkaa. Kirjoittelen siitä varmasti myöhemmin.

Meitä voit seurata myös
Facebookissa: Suomalainen im Allgäu 
Instagramissa: asentajahiltunen
Bloglovin' ja Blogit.fi

Kamalan ihana kaks vee

Pimillä oli viime viikolla kaksivuotis syntymäpäivä, joten on pienen tilannekatsauksen paikka.

Mitä kaikkea meidän kaksi vuotias tekee

No hänhän imuroi, tiskaa, pilkkoo perunoita, pyyhkii pöydän ja lattiat, vie roskat roskikseen, auttaa pihahommissa, korjaa syöttötuolia (koko ajan), osaa ottaa vaipan ja yöpaidan laatikosta. Auttaa tietenkin isiä remonttihommissa, joten ihan laiskapossua ei tästä meidän pojasta tule. Reppana on niin kiireinen kotihommissa ettei kerkeä edes leikkimään (vitsivitsi).

Välillä tämä äiti-ihminen on töitä vailla. Vaikka usein näiden hommien jälkeen vasta pitääkin siivota. Mutta mitä sitä ei tekisi oman rakkaansa eteen.

Unijuus(t)o

Pimi se nukkuu edelleen todella hyvin. Kehtaanko edes kertoa että 11-13 tuntia yössä ja tunti pari päivällä. Joten äiteensä on tainnut tulla kun uni maittaa niin makoisasti. Tästä tullaan siihen että ongelmia on luvassa myöhemmin.

Puhe

Puhetta tulee välillä kuin Runebergilta, välillä ei vain saa selvää että mitä se pikkumies höpöttää. Anoppi sanoo että silloin se varmaan puhuu suomea kun hän ei ymmärrä. Tässä on nyt niin hauska seurata tätä kielenkehitystä kun pitää oppia kaksi (kolme) kieltä. Osa sanoista tulee heti saksaksi osa suomeksi. Nyt on alkanut sanomaan joitain sanoja molemmillta kielillä. Ja tietää kenelle puhutaan mitäkin kieltä. Mahtavaa. 

Esimerkkejä: 

Sissää = lisää tai Nommel = Noh mal

Mai = maito 

Pii paa pii paa = paloauto 

Wuf wuf = koira

Mummi, 

Kippis 

Vessa

Kakka 

Raupe = toukka, 

Äiti/Mama/Isi/Papa (+auch) 

Auto

Pipi (joka on saksaksi pissa, mutta meillä se on opittu suomalaisittain) 

Tut weh = sattuu

Affe = apina = samalla sanotaan uh uh ja hytkytään

Abihose = Arbeitshose = Työhousut

Schiitos = Kiitos

Koko ajan toistaa mitä minä sanon. Ja yleensäkin sanat ovat sanan kolme ensimmäistä kirjainta, jos ei osaa jo sitä sanaa kunnolla. Välillä kuitenkin tuntuu että Pimi puhuu kuin Pizza Enrico mita mita sina sanoa? Hmmm? Tai niin kuin mustalaiset Hai, mitä sie?

Kaksi(kolmi)kielisillä lapsilla puheen tuottaminen kestää hieman kauemmin. Joten huolissani en ole vaikka nyt kaksivuotias vasta tavailee muutamia sanoja. Ymmärtää kuitenkin kaikki mitä hänelle sanotaan. Ymmärtää ja kuulee puhetta, niin kuin ajokortin terveystarkastuksessa luki.

Uhmaikä

Juup, se on saapunut meidän taloon jo parisen kuukautta sitten. Tuntu että silloin kun poistettiin trip trapista istuinkaari niin istuminen ja syöminen ei enää onnistu niin kuin aikaisemmin. Koko ajan pitää temppuilla ja kikkailla. Heti jos asiat ei suju niin kuin herra haluaa niin vedetään ne mukavat itkupotkuraivarit. Aah.

Baby Boss

Niin sellainenkin asuu meidän talossa. Käskee meitä vanhempia mitä meidän pitää tehdä. Isi istu tohon, Isi syö tota, Äiti sitä, äiti tätä. Kaikkein herttaisinta se on silloin kun baby boss käskee pussaamaan toisiaan (isi ja äiti). Silloinhan on ihan pakko totella.

Herra Minäitse

Laittaa kengät jalkaan ja pipon päähän. Toistaiseksi takki koittaa mennä jalkaan ja housujen laitto nyt ei vain onnistu. Vetoketjun osaa jo melkein avata itse. Sukkia koittaa laittaa jalkaan mutta ei vain meinaa onnistua.

Karvakaverit

Nalle, halipupu, isopupu = ISO, Tintti, Lemmu, Nalle Puh, Myrsky (nimetty ystävän koiran mukaan), Topsy (minun vanha berhandilainen), Hauhau (talosta löytynyt vanha koira). Ovat kaikki rakkaita Pimille ja ilman niitä ei tule mitään. Sängystä noustessa pitää olla kaikki kainalossa tai tulee huuto. Koita niitä sitten saada mahtumaan pieneen syliin. Vielä viime kesänä ei pehmolelut olleet kiinnostavia ollenkaan. Jossain vaiheessa syksyä rakas nalle tarrautui kainaloon, eikä sieltä meinaa lähteä pois. Nalle pääsi ennen joulua jopa Suomen lomalle.

Taiteilija

Pimi on kova poika piirtelemään. Pyytääkiin usein että pii ja vetää mukaansa hakemaan värikyniä. Kerran olin turhan kauan vessassa ja sillä aikaa oli piirretty kuulakärkikynällä pöytään, kirjaan, lattiaan. Puuh. Tällä hetkellä kuulakärkikynä on verboten eli kielletty. Pimi tykkää myös maalata ja on maalannutkin (minun) mielestä hienoja teoksia.

Siistikaveri

Pimi vie ylpeänä omat käytetyt vaippansa roskikseen. Sanoo jotenkin ”roskiin” ja masu pystyssä (lue:ylpeänä) laittaa pois. Jos joku kerta en halua antaa (tai unohdan) niin itkupotkuraivarithan sieltä tulee.

Leikki

Osaa leikkiä aika pitkäänkin yksinään. Joskus kavereiden kanssa on onnistunut leikkimään jotain yhdessä. Hauska seurata hänen touhuja. Koko ajan puhua pälpättää tai "lauleskelee/hyräilee" jotain. Duplot ja työkalupakki + sisältö on tällä hetkellä in.

Kaiken kaikkiaan ihanan rakas PikkuMies eli Pimi, jonka toilailuja on ihana seurata.

Meitä voit seurata myös
Facebookissa: Suomalainen im Allgäu 
Instagramissa: asentajahiltunen
Bloglovin' ja Blogit.fi

Olutkulttuuri Allgäussa

Kaikilla taitaa olla tiedossa että Saksassa ja varsinkin Baijerissa juodaan olutta ja paljon. Siis PALJON. Joka puolella ja aina jos on mahdollista. Ja sehän on aina mahdollista. Alkuaikoina mietin ettei taida olla tapahtumaa jossa ei olutta tarjoltaisi? Ajattelin että okei, ehkäpä kirkossa ei? Mutta tästäkin on muuta tietoa.

Baijerin Herttua Wilhelm IV  määräsi 23. huhtikuuta vuonna 1516 että olut valmistettaisiin vain ohrasta, humalasta ja vedestä. Joten reilu viisisataa vuotta on olut ollut lebensmittel eli elintarvike. Joten tähän päivään mennessä on tämä "määräys" voimassa.

Baijerissa olut se vain kuuluu joka päiväiseen elämään. Nuoret saavat maistella kotona vanhempien kanssa ja 16-vuotiaana pääsee ravintolaan/pubiin juomaan kaljaa kavereiden kanssa. Muistan kun Martinshöhen aikana pieni tyttö tilasi vehnäoluen, hän olisi tahtonut alkoholittoman. Silloin mietin että mitä h....tiä?

Esimerkkejä tapahtumista missä sitä kaljaa saa

Sommerfestit eli kesäjuhlat, no totta kai näissä tilaisuuksissa saa kaljaa. Eihän nyt juhlat ole mitään ilman olutta. Usein tarjoillaan kuoharia eli sektiä ja viiniä. Ja purtavaa saa myös, wurstia eli makkaraa, schweinebraten eli possunpaistia sämpylän välissä tottakai. Usein illalla soittaa joku ulkopuolelta palkattu bändi. Yleensä hyvä meno ja varsinkin jos ilma lämmin niin juhlat voivat jatkua aamuun aikaiseen.

Musikkapellen eli paikallisen orkesterin musiikki-iltamat. Sellainen pienen pieni tapahtuma ja toki kyllä sieltäkin lavan kulmalta joku myy olutta ja limpparia. Valitettavasti muuta ei ole tarjolla.

Oberreuten Heimatabend vuonna 2012, huomaa kalja,- ja limukorit.

Heimatabend eli kotiseutuiltamat, paikallinen Trachtenverein eli ”tanhuyhdistys” esiintyy. Pojat ja miehet nahkahouisuissaan ja tytöt ja naiset Dirndleissään tanssivat perinnetansseja. Joskus miehet villiintyvät ja hyppäävät pöydille. Heillä on sellaiset pitkät siimavarvut joilla sitten paukuttelevat nalleja. Hauska perinnejuttu. Silloin on tarjolla olutta ja virvokkeita ja jotain pientä purtavaa. Viime kesänä taisi olla tarjolla myös juustoleipiä. Nams. Näissä iltamissa on suht rauhallinen meno. Lähinnä ihmiset tapaavat tuttujaan ja katsovat niitä esityksiä, joissa luultavasti on joku sukulaislapsi tai kaveri esiintymässä.

Messut Martinshöhen huipulla elokuun lopussa. Eli kirkon menojen jälkeen avataan auton takaluukku ja kas mitä siellä tarjoillaan? Noh, olutta, kaljaa, bisseä ihan millä vaan haluaa tätä kultajuomaa kutsua. Ilmankos se Jumi menee tähän tapahtumaan innoissaan. :)

Urheilun aikana, kyllä luit oikein. Olen tässä joka maanantai todistanut sen kun pingiskerholaiset saapuvat paikalle kantaen kaljakoria. Laittavat pöydät valmiiksi, pelaavat ehkä viisi minuuttia ja sitten on aika TCSHHH, korkata olut. Me Tabatassa olevat hymähtelemme huvittuineina ja katselemme toisiamme epäsuskoisina. Naurattaa aina. Näin ei voi taasen tapahtua kuin täällä. P.s. Ainiin, yhden kerran yksi janoinen tyttö kävi ottamassa huikat kesken jumpan.

Urheilun jälkeen, parasta on juoda vehnäolutta koska se on ISOTONISCH eli isotooninen. Auttaa palautumaan rehkimisestä. Itse en ole tästä ihan samaa mieltä mutta muut tehkööt miten haluavat. Nykyään saa toki alkoholitonta versiota niin ei ole niin paha.

Itse kun en ole tähän ikään mennessä oppinut juomaan olutta niin suuressa osassa näitä tilaisuuksia joudun tyytymään veden juomiseen. Jotkut nauravat että asun oluen luvatussa maassa enkä tykkää oluesta. 

Näin ulkopuolisen silmin näyttää ettei täällä ole mitään alkoholiongelmaa mutta toisin on. Alkoholiongelmaisia on 11% väestöstä eli enemmän kuin Suomessa 10%. Vaikka täällä opitaan nauttimaan olutta, niin alkoholismi on kuitenkin sairaus joka kulkee sukupolvelta toiselle. Meidän kylässä on tämän kuuden vuoden aikana kuollut kymmenisen vanhempaa mieshenkilöä, voisinko sanoa että alkoholi on valitettavasti ollut osasyynä useassa tapauksessa.

Suomessa kulutetaan 12,52 litraa (kirkasta) vuodessa per aikuinen. Vertaa 
Saksaan jossa taasen kulututetaan 12,81 litraa (kirkasta) vuodessa per aikuinen.

Yksi mielenkiintoinen kirjoitus saksalaisesta juomakulttuurista tässä.

Prost!!



Meitä voit seurata myös
Facebookissa: Suomalainen im Allgäu 
Instagramissa: asentajahiltunen
Bloglovin' ja Blogit.fi

P.s. Kaikki olut-kuvat ovat saatu Petriltä. Koska tajusin että minulla ei ollut kuin muutama olut-kuva. Kiitos Petri.