Toukokuun ensimmäinen päivä on
Saksassa myös pyhäpäivä. Toukokuussa on eniten pyhäpäiviä ja
sitä kautta vapaapäiviä. Niistä kirjoitinkin seuraavassa postauksessa.
Toukokuun ensimmäinen tai 1. (erste) mai niin kuin se täällä
sanotaan.
Kevään juhla jota juhlitaan jokaisessa pikku kylässä tässä lähiseuduilla. Tämä traditio on tunnettu myös Itävallassa ja Tsekissä. Silloin pystytetään maibau eli toukokuun puu, silloin avataan kausi myös „kansallisasuille“ Lederhoseneille ja Dirndleille. Sinä päivänä tai edellisenä tanssitaan „Tanz in den mai“-juhlassa, saksalaiseen tyyliin Schlager- eli iskelmämusiikin tahdissa.
Kevään juhla jota juhlitaan jokaisessa pikku kylässä tässä lähiseuduilla. Tämä traditio on tunnettu myös Itävallassa ja Tsekissä. Silloin pystytetään maibau eli toukokuun puu, silloin avataan kausi myös „kansallisasuille“ Lederhoseneille ja Dirndleille. Sinä päivänä tai edellisenä tanssitaan „Tanz in den mai“-juhlassa, saksalaiseen tyyliin Schlager- eli iskelmämusiikin tahdissa.
Kirkon menojen jälkeen pystytetään
maibaum vaijereiden avulla. Vapaapalokunta on mukana
vahtimassa että kaikki sujuu hyvin. Meillä päin maibaum on
tehty kuusesta, olen aina ihmetellyt ja naureskellut miksi se on
kuusi eikä koivu?!? Ehkäpä syynä on se ettei koivu ole täällä
niin yleinen kuin Suomessa? Puu on koristeltu ja puunlatva on jätetty
eli se omituinen joulukuusi. Maibaumin
annetaan olla kylän keskuksessa koko kesän aina lokakuun
loppuun asti. Jossain vaiheessa se on kaadettu pois.
Sitten on vuorossa musikkapellen
eli paikallisen orkesterin sekä trachtenvereinin eli
kansantanssiryhmän esitykset. Tarjolla on bratwurstia,
ranskanperunoita, kakkua (paikalliset rouvat ovat itse leiponeet),
kahvia, olutta ja muita virvokkeita. Hyvällä ilmalla juhlat voivat
jatkua myöhään tai paremmin sanottuna aikaiseen. Sanoisin että
perussaksalaista meininkiä, hauskaa pidetään oluen voimalla ja
musiikin tahdissa. Henkilökunta on luonnollisesti vapaaehtoistyössä,
kuuluen vapaapalokuntaan tai kansantanssiyhdistykseen.
Maibaumin
pystytys on vanha tapa ja vanhimmat kirjaukset tapahtumasta on
vuodelta 1520 Frankenissa ja Schwabenissa. Ja kymmenen vuotta
myöhemmin Baijerissa. Perinne josta ei ole oikein tietoa mistä se
on saanut alkunsa, tästä kiistellään vielä.
Yleisin uskomus taitaa olla että Germaanit palvoivat metsänjumalolentoa ja tekivät erilaisia riittejä kunnianosoituksesta. 1600-luvulla sai puu nykyisen asunsa, kuusenlatvan ja kranssit. Myöhemmin puu koristeltiin erilaisin kyltein joissa kerrotaan kuvin mitä eri käsityöläisiä kylässä on. Saksassahan päivä tunnetaan myös nimellä „Tag der Arbeit“.
Yleisin uskomus taitaa olla että Germaanit palvoivat metsänjumalolentoa ja tekivät erilaisia riittejä kunnianosoituksesta. 1600-luvulla sai puu nykyisen asunsa, kuusenlatvan ja kranssit. Myöhemmin puu koristeltiin erilaisin kyltein joissa kerrotaan kuvin mitä eri käsityöläisiä kylässä on. Saksassahan päivä tunnetaan myös nimellä „Tag der Arbeit“.
Tämäkin perinne on kulkeutunut
jotenkin Ruotsiin ja Suomen ruotsinkielisiin rannikkokuntiin,
ajatteleppa juhannussalkoa.
Lempipaikkojani Jonna pohtikin suomalaisen vapun ja saksalaisen Faschings-juhlan yhteyttä täällä. Ja olisikin todella mielenkiintoista tietää miten nämä perinteet kulkeutuvat pohjolaan ja yleensä aina pari kuukautta jäljessä? Ehkäpä joku päivä otan asiasta selvää.
Jonna on kirjoittanut postauksen Reiniläisestä rakkaudenosoituksesta. Käyhän lukemassa, erittäin mielenkiintoista.
Hauskaa Vappua!!
Lempipaikkojani Jonna pohtikin suomalaisen vapun ja saksalaisen Faschings-juhlan yhteyttä täällä. Ja olisikin todella mielenkiintoista tietää miten nämä perinteet kulkeutuvat pohjolaan ja yleensä aina pari kuukautta jäljessä? Ehkäpä joku päivä otan asiasta selvää.
Jonna on kirjoittanut postauksen Reiniläisestä rakkaudenosoituksesta. Käyhän lukemassa, erittäin mielenkiintoista.
Hauskaa Vappua!!
Meitä voit seurata myös
Facebookissa: Suomalainen im Allgäu
Instagramissa: asentajahiltunen
Ei kommentteja