Odotan Suomenreissulta kiireettömiä hetkiä rakkaiden kanssa...
Tämä on ollut niin monena vuonna
ajatukseni, mutta toisin on aina käynyt. Minä olen rynninyt ja
liihottanut ympäri pääkaupunkiseutua treffaillut sukulaisia, ystäviä,
kavereita, tuttuja. Minuuttiaikataululla niin että varmasti kerkeän
treffaamaan kaikki ne ketä halusin nähdä ja ketkä haluavat minut
nähdä. Tosiaan painotus sanalla „nähdä“. Valitettavasti
reilun viikon lomalla ei vaan kerkeä keskittyä yhteen tapaamiseen
per päivä. Välillä tapaamisia oli kolme-neljä päivässä. Yksi syksy tapasin yli 50 sukulaista, ystävää, kaveria tai tuttua vähän yli viikossa. Hiukan
liikaa, voin kertoa. Viime kesänä olin yksin Suomessa ja äitin
luota oli helppo reissata. Niin helppo etten viettänyt äitin kanssa paljoa aikaa. Kävin vain kääntymässä, syömässä ja nukkumassa.
Äitini ei ehkä ihan näin ollut ajatellut minun vierailuani.
Anteeksi. Olin aivan poikki kun pääsin kotiin. Olisin tarvinnut
lomaa loman jälkeen.
Toinen mitä aina ajattelen etten vie mitään tuliaisia, koska kaikille tuliaisten vieminen vähentää matkabudjettia kivasti. Ajattelen aina että minun pitää riittää tuliaiseksi. Mutta tässäkin ajatus hyvä kymmenen, yleensä pari päivää ennen matkaa alan miettimään mitä viedä tuliaisina ja sitten juostaan kaupasta toiseen. Tai parhaimmillaan olen pystynyt olemaan lentokentälle asti ostamatta mitään. Sitten näen Müller-liikkeen ja suklaata onkin pakko ostaa mukaan kilotolkulla. Muutamana kertana olen ostanut vain lapsille ja niin aion tänäkin vuonna tehdä.
Toinen mitä aina ajattelen etten vie mitään tuliaisia, koska kaikille tuliaisten vieminen vähentää matkabudjettia kivasti. Ajattelen aina että minun pitää riittää tuliaiseksi. Mutta tässäkin ajatus hyvä kymmenen, yleensä pari päivää ennen matkaa alan miettimään mitä viedä tuliaisina ja sitten juostaan kaupasta toiseen. Tai parhaimmillaan olen pystynyt olemaan lentokentälle asti ostamatta mitään. Sitten näen Müller-liikkeen ja suklaata onkin pakko ostaa mukaan kilotolkulla. Muutamana kertana olen ostanut vain lapsille ja niin aion tänäkin vuonna tehdä.
Pari kertaa olen järjestänyt
yhteistapaamisen, hyvä idea mutta toteutus ei ole ollut oikein
onnistunut. Tai no yhden kerran järjestin tapaamisen Luukin
leirintäalueella, ystävät tulivat sinne perheineen. Omat eväät
ja grillattavat mukana. Täytyy sanoa että tämä oli onnistunut
tapaaminen. Ainakin minun mielestä. Ystävät kertokaa oliko
teidänkin mielestä? Päivän aikana ystävät tulivat ja menivät
eikä tarjoiluun ollut tarvinnut panostaa. Tietenkin upealla säällä
oli vaikutus mahtavaan päivään.
Käytiin soutelemassa Päijänteessä vuonna 2013 |
Joten tänä vuonna toivon että
osaisin olla „rauhallisesti“ ja keskittyä vain yhteen asiaan.
Tällä kertaa ollaan maisemissa melkein kolme viikkoa. Meillä on
varattu mökki järvenrannalta reiluksi kahdeksi viikoksi. Joten
uskon että minun hötkyily jää vähemmälle (yeah right?!). Nyt on
jo laitettu kalenteriin pari päivää jotka on varattu
vierailijoille, muina päivinä ollaan rauhassa perheen kesken. Yksi
päivä on varattu minun synttärijuhliin ja Kimin nimiäisiin,
tämäkin on vain perheelleni. Katsotaan onko tämä systeemi
toimivampi kuin edellisinä vuosina.
Koska rakastan tehdä listoja (ja
toteuttaa niitä). Niin tässä listaa mitä olisi ihana tehdä
suomi-lomalla tänä vuonna.
- Saunoa puusaunassa, joka ilta tottakai.
- Viettää aikaa perheen kanssa.
- Käydä ystävien kanssa terassilla.
- Vaeltaa Nuuksiossa.
- Aistia tunnelmaa Helsingissä ja käydä kävelemässä Suomenlinnassa.
- Istua laiturinnokassa jalat vedessä ja miettiä kuinka ihanaa elämä on.
- Syödä uusia perunoita ja mansikoita, ne maistuvat parhailta Suomessa.
- Löhöillä (ensin soutaa, tietenkin) veneessä ja puutarhakeinussa.
Pääsääntöisesti haluaisin viettää
rentouttavan loman jota voisin sitten myöhemmin syksyllä muistella.
Viettää mukavia hetkiä perheeni ja ystävieni kanssa. Niistä
tässä unelmoin.
Päijänne vuonna 2013 |
Nyt tämä blogi hiljenee hetkeksi kun
vietän aikaa rakkaiden kanssa. Palaan elokuussa asiaan taas uusilla
jutuilla. Moikka moi!
Ei kommentteja