Kammiovuori - Sysmä

Joka kesä Suomessa matkaillessa käydään jossain vaeltamassa tai tutustumassa kansallispuistoon/puistoihin. Tänäkään vuonna ei jätetty vaellusreissuja välistä. Olimme tosiaan vuokranneet kivan mökin Sysmästä. Ystäväni Niina on sieltä kotoisin ja hän ehdotti heti alkuun että menisimme käymään Kammiovuorella. En ollut paikasta aikaisemmin kuullut, eikä Niinakaan (paikallisena) ollut siellä vielä käynyt joten tämä oli oikein loistava puolen päivän retki.

Vuori on noin 221 metriä korkea, joka on muuten Etelä-Suomen toiseksi korkein ja Itä-Hämeen korkein kohta. Täällä alpeilla asuessa nämä korkeuserot tuntuvat kovin pieniltä mutta kyllä sieltäkin avautui upeat maisemat. 

Reitin alku-, ja päätepisteeseen pääsee parkkipaikalta. Tai jos tulet veneellä, on sekin mahdollista kolmen kilometrin päästä. Reitti lähtee aika lailla tiukkaan nousuun heti alkuun, reittiä kuvailtiinkin vaativaksi vaikkakin perheelliset käyvät siellä myös. Paikan yksi erikoisuus on Hiskiaan luola, ja tarina kertoo että 1900-luvun alussa siellä eleli erakko. Kts. kuva alhaalla.

Kammiovuoren huipun läheisyydessä on myös yksi Struven ketjun kolmiomittauspisteistä. Tornia sillä paikalla ei enää ollut, vain pienet jäljet kalliolla että tässä se oli.

Kammiovuoren korkein kohta oli oikein hyvin merkitty mutta me etsimme sitä ihanaa maisemaa jonka olin netistä nähnyt. Ajattelin että voi että tässäkö tämä nyt oli, näimme vain pilkahduksia järvestä ja puiden latvoista. Ajattelin että jep. Lisäksi tuuli oli aivan mahdoton eikä oikein pystynyt nauttimaan siitä vuoren huipusta, jota Sysmän katoksi kutsutaan.

Tässäkö tämä oli?

Kuljimme reittiä hieman eteenpäin ja sitten se näkyi, aivan mieletön maisema. Voisin jopa sanoa kansallismaisemaksi vaikka ei Kolilla oltukaan. Sillä paikalla oli myös penkit ja pöytä sekä vieraskirja jonne sai kirjoittaa nimensä. Huomattiin että ennen meitä siellä oli käynyt TYHY-porukka Heinolasta. Muuten ei siellä oikein kehenkään törmätty, oli ihanan rauhallista.

Toinen paikan erikoisuus on siirtolohkare Sysmän Linta, joka on saanut nimensä yhden naisen mukaan. Tarinan mukaan nainen viekotteli miehiä.

Reitti oli oikein hyvin merkitty, ja pitkospuut olivat juuri uusittu. Jyrkimpiin kohtiin oli rakennettu portaat. Reitillä on syytä olla varovainen, koska äkkijyrkkiä kohtia oli monessa kohtaa. Reitin varrella on myös laavu, wc, puuvarasto sekä nuotio mahdollisuus. Ainut että kun me olimme siellä emme olleet uskaltaneet ottaa grillatavaa mukaan koska oli ollut niin kuivaa, tuulista ja metsäpalovaroituksesta emme olleet enää varmoja. Kuitenkin lähestyttäessä laavua neniimme kantautui makkaran tuoksu. Tyhy-porukka se siellä grillaili makkaraa.

Jyrkkä putous, piti varoa mihin astuu.

Me kuljettiin reitti tähän suuntaan ja tuntui että se oli oikea ratkaisu. Itse ainakin mieluummin istun nuotiolla vasta lenkkin/huipun jälkeen. Kilometrejä reitistä ei tullut kovin montaa, mutta kyllä tämä ihan treenistä kävi. Kiva paikka, suosittelen jos olet lähistöllä.

Muista seurata meitä myös
Facebookissa: Suomalainen im Allgäu 
Instagramissa: asentajahiltunen
Bloglovin' ja Blogit.fi