Reilu pari viikkoa sitten se tapahtui. Koitin tarjota aamutissiä mutta ei herralle kelvannut ei, alkoi vain itkemään entisestään. Silloin ajattelin että ehkä se oli vain väliaikainen kieltäytyminen mutta ei. Seuraavalla viikolla koitin aina silloin tällöin tarjota rintaa mutta vastaukseksi sain vain hirveää huutoa. Olikohan se imetyksen loppuminen traumaattinen kokemus myös Pimille? Meinaan minulle, äidille se oli iso pala. Olinhan edellisellä viikolla mainostanut kaikille kuinka kätevää on imettää. Taapero rauhoittuu hetkessä, saadaan läheisyyttä (me molemmat) ja äitikin saa hetken hengähtää. Mikäs sen kätevämpää kuin kaivaa rinta esille.
 |
| Alussa se oli juuri tällaista. |
Mutta nyt on vain tyhjä olo. Pimi ei tarvitse minua enää. Asiaa ei yhtään auttanut että Jumi oli seuraavan viikon lomalla ja Isi oli Pimin mielestä ihan paras. Äiti oli hyljätty. Viikko meni ja olin aivan alamaissa ja onneton. Olin valmistautunut imettämään kauemmin. Olin valmistautunut selittämään ihmisille miksi vielä imetän. Mutta nyt imetys loppui kuitenkin jotenkin nopeasti ja yllättäen. Älkää ymmärtäkö väärin olen kuitenkin onnellinen että näinkin pitkään pystyin imettämään.
 |
| Olin varustaunut kaikennäköisillä tiedoilla jos joku alkaa väittämään muuta. Tämän kuvan olen napannut Imetyksen tuen fb-sivuilta. |
Vuosi sitten olin tuskissani kun oli tiheän imun kautta, monen tunnin maratoneja, oli kipeitä ja tulehtuneita nännejä. Valitin kun en saanut hetkeäkään omaa aikaa. En edes kerennyt rauhassa suihkuun tai tekemään mitään muutakaan järkevää. Vaatteet piti aina valita sen mukaan että saa nopeasti ja näkymättömästi rinnan esille.
En olisi tahtonut vielä lopettaa, mutta Pimi päätti nyt toisin. Imetyksen tuen sivuilla sanottiin että imetetys on niin kauan ok kuin lapsi ja äiti molemmat niin haluavat. Pimi päätti että 13,5kk saa riittää. Onhan sekin hieno suoritus ja varsinkin alkuvaikeuksien vuoksi ihan mahtavaa.
Nyt voi vain muistella niitä ihania hetkiä, onneksi olen ottanut kuvia ja videoita sekä kirjoittanut ylös miltä minusta on tuntunut. Lue täältä miltä minusta tuntui viime kesänä. Tästä voit lukea ajatuksistani talvella kun luulin että imetys loppuu jo silloin.
 |
| Kesällä runoilin tähän tyyliin. |
Mutta ei tämä asia nyt maailman loppu ole. On tässä paljon positiivista. Lue vaikka.
- Voi laittaa päälle mitkä vaatteet vain. Ei tarvitse olla luukkuja tai reikiä. Ainut vain kun vanhat vaatteet ei mahdu vielä päälle.
- Voi ostaa vihdoin nätimmät rintaliivit. Ainut vain että tykkäsin imetysliivien huolettomuudesta ja mukavuudesta, ei purista mistään. Nyt kun tietäisi milloin on hyvä hetki ostaa uudet?
- Ei tarvitse enää selitellä kenellekkään miksi VIELÄ imetät. Täälläkin voivat lopettaa sen kyttäämisen, että juonko alkoholia vai en.
- Voi syödä ja juoda mitä haluaa. Vaikka pitkään en ole miettinyt mitä suuhuni olen laittanut.
- Voi tulla ja mennä niin kuin haluaa (ainakin melkein). Ei tarvitse olla ruoka-aikaan kotona.
- Eipä tarvitse kinastella taaperon kanssa miksi hän ei saa enää rintaruokaa. Tai toinen ei tule repimään julkisilla paikoilla paitaa vain halutakseen äidinmaitoa.
- Ei tarvitse enää juoda imetysteetä. Siitä on tullut kuitenkin yksi lempiteemauistani, vaikka ei olisi ikinä uskonut.
Nämä kun listasin niin heti tuli parempi mieli.
Keksitkö vielä jotain hyviä syitä imetyksen lopetukseen?
Ei kommentteja