5/recent-posts/slider1

Puolivuotiskatsaus

Kylläpä on kuusi kuukautta mennyt nopeasti. Verrattuna siihen seitsemään kuukauteen jonka olin kotona ennen Pimin syntymää, aika suorastaan mateli verrattuna tähän.

Niin paljon on mahtunut näihin kuukausiin. Naurua ja iloa mutta myös itkua. Ensin Pimin syntymä, ekat viikot kotona, kaikki oli uutta ja ihanaa, koliikki ja mahavaivat (luojan kiitos on nyt vain ikävä muisto), tiheän imun kaudet, rintaraivarit, ensimmäinen hymy, ensimmäinen nauru/kikatus, ensimmäinen Suomen matka ja sukulaisten tapaaminen, kääntyminen mahalta selälleen ja toisinpäin, maalailut, ensimmäinen ruokamaistelu, on käyty vauvauinnissa ja muskarissa, vaeltamassa ja vaunuteltu todella paljon.




Pimin lempipaikka on ehdottomasti kylpyhuone ja hoitopöytä. Sen päällä on kiva olla ja köllötellä. Jos Pimi on vähänkään itkuinen/väsynyt eikä mikään tunnu auttavan niin siellä kylppärissä vietetään aikaa. Paras hetki on se kun hän nousee pöydältä ylös, nykyään suorilta jaloin ja katsoo innokkaasti peiliin. Joka kerta sieltä peilistä katsoo iloisesti hymyilevä poika. 

Vierailevista tähdistä ystäväni Niina sai Pimin kikattamaan ihan kunnolla. Ihana oli nähdä kuinka oma poika nautti suunnattomasti ystäväni seurasta. Tämä lämmitti Äidin mieltä, koska tätä en ollut ennen nähnyt. Suvi, nyt ymmärrän tuntemuksesi kun poikasi reilun vuoden vanhana minua halaili vaikka ei oltu nähty montaa kertaa. 

Äitini oli myös viikon verran täällä ja kyllä meillä oli hauskaa. Ilmat oli mitä mainioimmat ja tehtiin asioita Pimin ehdolla. Pimillä ja Mummilla oli myös mahdottoman hauskaa yhdessä, laulettiin ja leikittiin. Nykyään kun laulan "pyöräretki"-kappaletta niin kylläpä Pimiä hymyillyttää.

Pimi osaa tällä hetkellä kääntyä mahalta selälleen ja tekee sitä päivittäin. Hän osaa kääntyä selältä mahalleen mutta ei tykkää tehdä sitä. Pimiä joutuu vähän "potkimaan" että kääntyy ja ei tee sitä edes joka toinen päivä. Kimi osaa nauraa siis ihan kikattaa kunnolla, ihana. 

Osaa ottaa esineista kiinni, eli ei ole enää refleksi. Ja kaikki laitetaan tietenkin suuhun, ensin hiukan katsotaan. Ei osaa vielä ryömiä tms tai istua itsekseen, tyynyjen kanssa onnistuu. Lattialla ollessa kuitenkin jollain konstilla on päässyt pyörimään ympyrää tai liikkumaan sivuttais suunnassa. Ja ne varpaat, ne menee suuhun, ehkäpä ne helpottaa kutiavia ikeniä (I wish). Pimi tykkää seistä tuettuna. Pimi on aina osannut juoda pienestä mukista ja syödä lusikasta. Syö ja juo aina kaiken mahdollisen ihan sama mitä tarjotaan. 

Haasteita oli Pimin vatsavaivojen kanssa, nukkumaan menon kanssa ja aikaa parisuhteen löytämiselle. Äidillä oli omat haasteensa että saa edes hampaat pestyä tai käytyä suihkussa. Siivoaminen tai ruuanlaitto ei onnistunut välttämättä ihan tosta noin vaan. Nyt tietenkin helpompaa kun toinen viihtyy yksin lattialla.





Parina viime kuukautena päivät on mennyt suunnilleen tähän malliin.

Klo 07-08 Herätys ja imetys
Klo 08-10 Leikikiä
Klo 10-12 Päiväunet (vaunulenkki)
Klo 12-14 Imetys ja leikkiä
Klo 14-17 Päiväunet (vaunulenkki)
Klo 17-18 Imetys ja leikkiä
Klo 18-19 Iltatoimet, imetys ja nukkumaan meno
Klo 23      Imetys
Klo 03      Imetys
Klo 05.30 Imetys

Pimi on yleensä nukkunut todella hyvin. Alkuun saattoi yöllä herätä vain kerran syömään. Tähän tuli muutos viiden kuukauden tienoilla. Päivällä nukkuminen oli alussa ihan luksusta saattoi nukkua neljäkin tuntia putkeen. Nykyään saa olla onnellinen jos nukkuu putkeen kaksi tuntia. 

Viime viikkoina yöt alkoivat jostain syystä olemaan hieman levottomampia. Onko kyseessä ns. 4 kk:n hulinat, tiheän imun kausi vai hampaiden tulo. Sitä on vaikea sanoa, mutta äiti on ollut kovilla. Asiaa ei ole auttanut se että Jumilla on ollut iltaisin paljon remonttihommia tulevan saunan kanssa. Mutta ei haittaa ensi kuun lopussa päästään luultavasti saunomaan. 

Pimi syö yleensä puoli tuntia kerrallaan, nautiskelija kun on. Joskus jos syö lyhyempään niin olen että mitä ihmettä homma on jo ohi. Ystäväni kertoi juuri päinvastaisesta, hänen tyttönsä imee hetkessä max 10 minuuttia ja jos joskus kauemmin niin kuulemma tuntuu ikuisuudelta. Noh, welcome to my life! Tiheän imun kautena saattoi imeä parikin tuntia putkeen, tunnin tauko ja taas jatkui. Tämä on sitä lapsentahtista imetystä. Imetystuntemuksista kerroin tässä postauksessa.

Sunnuntait on aina pyhitetty vain perheelle silloin ollaan käyty kävelemässä tai vaeltamassa esim. Eistobelissa. Tai sateen sattuessa vain oltu sisällä ja nautittu olostamme.



Pikku rokkipoika 5kk.



Ollaan käyty vauvauinnissa ja suomalaisessa musiikkileikkikoulussa (Itävallan puolella). Jälkimmäisestä Pimi on tykännyt erittäin paljon. Meidän kylällä ollaan käyty Grabbelgruppessa eli taaperoryhmän tapaamisessa. Pimi on ollut vielä niin pieni että usein on vain nukkunut. Äitiä se ei ole haitannut on ollut aikaa rupatella muiden äitien kanssa.

Mutta nyt tässä vasta alkaa todenteolla tapahtumaan ja edessä on vaikka ja mitä jännää. Varmasti jotain pientä kirjoitan.


Meitä voit seurata myös
Facebookissa: Suomalainen im Allgäu 
Instagramissa: asentajahiltunen

Ei kommentteja