4 vinkkiä pukinkonttiin + 2 x arvonta

****Blogiyhteistyö****

Meillä on täällä Etelä-Saksassa ja Itävallan puolella Vorarlbergissa muutama lahjakas nainen joiden työpanoksesta haluan teillekin kertoa. He ovat osaltaan tuoneet Suomea maailmankartalle tai ainakin Saksaan, Itävaltaan ja muihin maihin jossa puhutaan saksaa. 


Päätin koota tähän postaukseen muutamat kirjalahjavinkit ja varsinkin saksalaisille (saksankielisille) jotka rakastavat Suomea sekä ihan vain pipojen ystäville. Ja ehkä teistä joku haluaa tukea lahjakkaita ja kekseliäitä naisia. Tekstin lopussa on ohjeet arvontaan osallistumiseen.


Kirja 1

Pari vuotta sitten kirjoitin postauksen jossa kerroin Tarja Prüssista ja siitä kuinka hän on kirjoittanut kirjan 111 syytä rakastaa Suomea eli saksaksi 111 Gründe Finnland zu lieben. Kirja on todella hauskasti ja ammattilaisen ottein kirjoitettu. Kirja sisältää paljon knoppitietoa ja täytyy myöntää että en edes minä tiennyt kaikkea Suomesta. Kirjan voi tilata Tarjan blogisivuilta, amazonista tai Saksasta löytyy kirjakaupoista (jos ei löydy niin sen voi tilata).

Koli ©Tarja Prüss

Kirja 2

Tarja on ollut ahkera ja toimittanut jo toisen kirjan yhdessä valokuvaaja Juha Metson kanssa. 111 paikkaa Helsingissä, jotka pitää nähdä eli saksaksi 111 Orte in Helsinki, die man gesehen haben muss on julkaistu kesällä 2018. Tarja ja Juha esittelevät kirjassa pieniä paikkoja, joita ei ehkä ole itse tullut ajatelleeksi käydä katsomassa tai edes tiedä koko paikasta. Tämän kirjan voit tilata myös amazonista, Tarjan blogisivuilta tai ostaa kirjakaupasta Saksassa. Yhteistyössä Tarjan kanssa tämän kirjan voit myös voittaa arvonnassa instagramin puolella. Siitä paremmin sivuilla: asentajahiltunen

©Tarja Prüss

Nuottilaulukirja 3

Vuosi sitten kerroin itävaltalaisen Michaela Kyllösen projektista, joululaulunuottikirja nimeltä Weihnachten in Finnland - Joulu Suomessa. Sitä saa edelleen tilattua Michaelalta suoraan (michaela.kylloenen (at) gmail.com), Amazonista tai kustantajalta. Kirjassa on nuotit pianolle ja tekstit suomeksi ja saksaksi (+muutama ruotsiksi).

©Michaela Kyllönen

Pipot 4

Marjut on ollut pienenä kova piirtämään, suunnittelemaan ja ompelemaan vaatteita siskonsa kanssa (siskosta tulikin tekstiilisuunnittelija). Joten käsillä tekeminen ja luovatyö on tuntunut Marjutista luontevalta. Marjut on oikealta ammatiltaan laulaja ja laulunopettaja. Lasten ollessa pieniä hän neuloi, virkkasi ja ompeli vaatteita heille. Siitä se idea sitten lähti, ensimmäisenä keväänä hän möi yli 300 pipoa ja jatkoi siitä. Hänen mielestään tämä on ollut hyvä tapa tutustua paikallisiin naisiin. Marjut asuu miehensä ja kahden lapsen kanssa Itävallassa, Dornbirnissä.

Marjut perusti yrityksen nimeltä Pompula vuonna 2014. Hän ompelee kaikki pipot, beanit, pannat, baggyhousut, legginsit, mekot ja tuubihuivit itse. Tänä talvena Marjut on tehnyt vuorellisia pipoja joko fleece,- tai teddy-kankaasta. Pipoja on erilaisissa kuoseissa koko perheelle myös miehille. Hänen valitsemat kankaat ovat niin herkullisia, ja varsinkin tytöille on niin paljon ihania kankaita. Pompula-yrityksellä on omat nettisivut joiden kautta on mahdollista tilata pipoja, ja lähetys onnistuu EU:n alueelle. 

Ideoita Marjutilla olisi vaikka kuinka paljon ja hän onkin kerännyt matkoilta ideoita ja luonnoksia vihkoon. Yksi haave olisi myös suunnitella ja tuottaa itse kankaita ja palkata ompelija. Tällä hetkellä kuitenkin laulu/laulunopettajan työt vievät enemmän aikaa.

©Marjut Kuhnhenn

Käykää tykkäämässä Pompulan FB-sivuista. 
Marjut päivittää facebookkia ahkerasti ja laittaa kuvia uutuksista.


Nyt siihen parhaaseen kohtaan eli arvontaan.

Arvonta # 1 

Nyt minulla onkin ilo kertoa että yhteistyössä Pompula:n kanssa me arvotaan yksi (1) vapaavalintainen pipo lukijoiden kesken.

Kerro kommentissa: Kenelle antaisit pipon joululahjaksi? 

Joten osallistu arvontaan kommentoimalla tähän postaukseen ja/tai facebookissa Suomalainen im Allgäu-sivuilla. Arvonta sulkeutuu 14.12.2018 klo 23.59. Arvonnan voittaja julkistetaan facebookissa lauantaina 15.12.2018. Onnea arvontaan. Edit:15.12.2018 Voittaja on jo arvottu, tähän ei voi enää osallistua.

Arvonta # 2

Tulee piakkoin Instagramin puolelle eli seuraa: asentajahiltunen niin saat lisätietoa. Edit: Toinen arvonta on käynnissä instagramissa ja facebookin sivuilla: Suomalainen im Allgäu. 

Meitä voit seurata myös

Facebookissa: Suomalainen im Allgäu 

Instagramissa: asentajahiltunen

Bloglovin' ja Blogit.fi

Elämä juhlavuoden jälkeen

Onko elämää juhlavuoden Suomi 100 jälkeen? Tuntuu että koko viime vuosi meni enemmän tai vähemmän Suomi 100-teemalla. Kaikki huipentui keskiviikkoon 6.12.2017. Vaikka muutamat tapahtumat olivat auki vuoden loppuun asti (esim. juhlavuoden sukat). Tuntuu hieman tyhjältä että mitäs nyt. Listasin tähän mitä kaikkea sitä tuli tehtyä Suomi 100 juhlavuotena.

Itse olen osallistunut tapahtumiin aktiivisesti, se on onneksi ollut mahdollista myös täällä ulkomailla. Kiitos Österreische Finnische Geselschaft Vorarlberg, kiitos facebookin lukuisat ryhmät, kiitos myös tarinoiden tilkkutäkki instagramissa.

Vuosi alkoi sillä kun osallistuin FB:n kautta Juhlavuoden sukat myös Saksan suomalaisille vauvoille. Katri, meidän koordinaattori kertoi että olemme kutoneet jo reilut 270 paria sinivalkoisia sukkia Saksassa (ja muualla) syntyneille suomalaisille tai suomihenkisille vauvoille. Kiitos kaikille kutojille. Tiedoksi: sähköpostiosoitteet eivät toimi enää.

Keväällä oli Bregenzin kinossa esittelyssä muutama suomalainen elokuva. Aki Kaurismäen Toivon tuolla puolen ja Hymyilevä mies eli Olli Mäestä kertova elokuva. Jälkimmäiseen en valitettavasti päässyt. Toivon tuolla puolen elokuva on mielestäni mainio ja meinasin mennä sen katsomaan toista kertaa.

Toukokuussa juostiin Suomi-naisten kanssa 10 kilometriä. Teemalla: Keep calm and let the Finnish girl handle it. Käy lukemassa juoksupäiväkirja ja miten meni itse juoksu.


Elokuun lopussa pidettiin Suomi 100 brunssi ystävien kanssa. Silloin maistuivat suomalaiset herkut, lohipiirakat ja mokkapalat jne. Lapset ja aikuiset saivat puhua pälpättää suomea.


Syyskuussa kirjoittelin Itävaltalaisen Michaelan tempauksesta sanoittaa suomalaiset joululaulut saksaksi. Projekti päättyi hyvin ja siihen saatiin rahoitus järjestymään. Olenkin pariin kertaan jo kuunnellut kyseistä levyä. Kiitos Michaela panostuksestasi Suomi 100-teeman mukaan.


Lokakuussa oli Kino Bregenzissa taas muutama Suomi-filmi. Käytiin katsomassa Napapiirin sankarit, valitettavasti se oli sillä kerralla dubattu saksaksi. Jumi tykkäsi tietenkin kun ei tarvinnut lukea tekstejä. Mutta kyllä hän meinasi että haluaisi kuulla sitä oikeaa Kittilän murretta (kun olin sitä hehkuttanut). Toinen elokuva oli tietenkin Aki Kaurismäen Toivon tuolla puolen.


Lokakuussa oli myös Tarja Prüssin kirjaesittely-tilaisuus Feldkirchissä. Tarjan ystävä luki otteita kirjasta 111 Grunde zum Finnland zu lieben. Siellä oli myös SUOMI-Bändi, he esittivät tuttuja suomalaisia kappaleita. Kosteilta silmäkulmilta ei voitu välttyä, kiitos Marjut ja Tommi.

Fork

Marraskuussa nähtiin a cappella yhtye FORK ja he tulivat suoraan Helsingistä. Ilta oli mitä mainioin ja sen voimilla jaksetaan pitkälle. Käy lukemassa miten konsertti menikään.


Sain haasteen tarinoiden tilkkutäkiltä, joka haastoi ulkosuomalaiset kertomaan tarinoita itselleen tärkeästä esineestä. Tilkkutäkki joka annettiin yhteiseksi lahjaksi 100-vuotiaalle Suomelle. Kuvat löytyvät Instagramista: tarinoidentilkkut_kki

Joulukuun alussa EC Bregenzenwald kutsui kaikki suomalaiset kannustamaan jääkiekko-otteluun. Joukkueessa jossa pelaa neljä suomalaista ja päävalmentaja on myös suomalainen. Ottelun alku oli tahmea mutta lopulta he voittivat 5-2, mahtavaa. Kimi oli ensi kertaa lätkämatsissa ja aluksi kaikki meteli oli hieman pelottavaa. Lopuksi hän kuitenkin oli ihan innoissaan ja taputti muiden mukana. Käy lukemassa ja katsomassa kuvat tästä.


Joulukuun kuudes ja juhlavuosi huipentui Dornbirnin kulttuuritalolla. Meidän Suomi-bändi esiintyi taas, niin oli ihanaa kuulla suomalaisia kappaleita Marjutin ja Tommin esittämänä. Ei itketty yhtään.... Minäkin pistin korteni kekoon ja luin otteita isoäitini sodan aikaisista kirjeistä. Kiitos kaikille, kiitos Suomi.

Näihin kuviin ja tunnelmiin on hyvä lopettaa Suomi 100 juhlavuosi.

Muista seurata meitä myös
Facebookissa: Suomalainen im Allgäu 
Instagramissa: asentajahiltunen
Bloglovin' ja Blogit.fi

Itsenäisyyspäivän juhlat Itävallassa

Meillä oli Itävallan puolella Dornbirn:ssa ihana itsenäisyyspäivän iltajuhla keskiviikkona. ÖFG Vorarlberg oli järjestänyt mahtavan juhlan meille suomalaisille. Paikan päällä meitä oli 50 suomalaista tai sellaisen kanssa naimisissa olevaa tai ihan vaan Suomi-fania. 

Opettaja Ulla pisti vieraat ojennukseen ja käski meidän mennä parijonoon. Vuorossa oli "Presidenttiparin" eli Thomaksen ja Jennin kättely. Marjut ja Ulla selostivat tulijat kuin Linnanjuhlissa konsanaan. Kättelyn jälkeen Presidentti Thomas toivotti kaikki tervetulleeksi. Jenni kassanhoitaja laukoi totuuksia meistä suomalaisista, kuinka olemme mm. vaatimattomia. Jenni luetteli myös perus-suomalaisia sanoja kuten saunapalvikinkku, perkele ja yleisöstä huudeltiin lisää kunnon suomalaisilta sanoilta kuulostavia kuten sisu ja rakas. Kilisteltiin itsenäiselle Suomelle kuohuviinilasillisilla.

Alkuruokaa odotellessa laulettiin yhteislauluna Maamme-laulu. Alkuruokana meillä oli kolmen sortin vuohenjuustoa ja salaattia. Pääruokana vasikkaa whisky-kastikkeessa perunagratiinin ja vihanneksien kera. Jälkiruokana oli omena tiramisu ja vanilja-kanelivaahtoa. 

Alkuruuan jälkeen Marjut Kuhnhenn ja Tommi Hakulinen esittivät meille ihania suomalaisia kappaleita. Pääruuan jälkeen olikin minun "esityksen" vuoro. Olin saanut ajatuksen Mamman kirjeitä puhtaaksi kirjoittaessa että josko voisin tässä tilaisuudessa lukea otteita niistä. Luin muutaman kirjeen ja ainakin minä ja muutama muu olimme liikuttuneita. Lisää niistä voit lukea tästä.  Yksi sveitsiläinen herra kävikin sanomassa minulle että "Sinun isoäitisi olisi/on sinusta ylpeä".  Tähän piti kommentoida sillä mitä Äitini sanoi ennen kuin lähdin tilaisuuteen: "Mammakin pääsi juhlimaan 100-vuotta vanhaa Suomea". Niinhän se oli. Sniif. 

Lukuhetkeni jälkeen Marjut ja Tommi esittivät sopivasti "Täällä pohjan tähden alla". Kyyneleiltä ei vältytty tässäkään kohtaa, niin ihanasti Marjut ja Tommi esittivät sen. Jälkiruuan jälkeen alkoi suomi-naisten tanssijalkaa vipattaa ja niin sitä tanssittiin suomihittien tahdissa. Aika meni niin nopeasti ja yht'äkkiä huomattiin että kello oli yksitoista ja yhdellä ja toisella oli seuraavana päivänä töitä tai koulua.

Kiitos mukavasta illasta ja Onnea vielä kerran Suomi 100-vuotta!!

Muista seurata meitä myös
Facebookissa: Suomalainen im Allgäu 
Instagramissa: asentajahiltunen
Bloglovin' ja Blogit.fi

Weihnachten in Finnland - Joulu Suomessa

SUOMI 100 Juhlavuoden kunniaksi ilmestyy ainutlaatuinen kirja suomalaisista joululauluista saksankielisinä käännöksinä. Michaela Kyllösen Weihnachten in Finnland/Joulu Suomessa- nuottikirjan kustantaa saksalainen kustantamo mutta CD:ltä puuttuu vielä rahoitus ja Michaela olisi iloinen jos kävisitte katsomassa ja kommentoimassa Edit: nuottikirjaan on saatu rahoitus ko. sivun kautta, joten se ei toimi enää. Startnext -sivua ja lähettäisitte eteenpäin tuttaville. Kaikki aktiivisuus sivuilla auttaa, ei ole pakko ostaa mitään. Levyllä soittaa ja laulaa kasa itävaltalaisia, suomalaisia ja sveitsiläisiä muusikoita. 

Michaela Kyllönen on itävaltalainen 45-vuotias nainen joka on naimisissa suomalaisen kanssa. Heillä on neljä poikaa, Benjamin (20), Simeoni (18), Joonatan (14) ja Leevi (11) Pojat kyllä osaavat suomea, pienemmät valitettavasti eivät niin hyvin kuin isoveljet.

Suomalaisen miehensä hän on tavannut vuonna 1988 Ranskassa nuorten leirillä. Hän on asunut vuoden Suomessa ja työskennellyt miehensä isän kaupassa, kun Sami oli armeijassa. Vuoden Suomessa asuttuaan he päättivät muuttaa Itävaltaan Feldkircheniin ensin äitinsä taloon ja vuonna 1993 ostivat oman omakotitalon, jossa asuvat edelleen.

Michaela aloitti suomenkielen opiskelut heti tavattuaan Samin. Hän halusi kommunikoida appiukon kanssa, joka ei osannut kuin suomea. Vuodet 1991-1992 hän asui ja työskenteli Suomessa ja oppi vielä paremmin puhumaan suomea. Kirjoittaminen on vielä hankalaa mutta sujuu jotenkin.

Michaelalla on monta ammattia, hän on leipuri ja imetystukihenkilö. Mutta myös musiikinopettaja. Imetystukihenkilönä hän on ollut jo 20 vuotta ja oli tykästynyt äitien kanssa työskentelyyn joten perusti viisi vuotta sitten musiikkileikkikoulutunnit. Vauvamuskarin tieto-taidon hän toi Feldkircheniin Suomesta. Lastenlauluja hän oli kääntänyt saksaksi jo silloin kun omat lapset olivat pieniä. 

Michaela on aina tykännyt laulaa ja soittaa. 15 vuotta sitten Anopilta saatu joululaulukirja on ollut kovassa käytössä. Hän kuunteli CD-levyä, lauloi ja ihaili niitä kappaleita. Siitä se rakkaus pikku hiljaa syntyi suomalaiseen joulumusiikkiin. Jossain vaiheessa tajusi ettei pysty laulamaan suomalaisia joululauluja ystävien kanssa. Koska he eivät ymmärrä mitä niissä lauletaan ja rupesi kääntämään niitä itse. 

Vuonna 2014 he olivat joulun Suomessa ja hänellä oli aikaa kääntää monta kappaletta saksaksi. Niiden kanssa hän meni esimiehensä luo ja sanoi että haluaa julkaista joululaulukirjan, CD:n ja konsertin. Konsertti onnistui ja hän tajusi että kirja ja CD on sen verran iso juttu että ei se niin helposti onnistu. Se vaatii paljon aikaa ja rahaa mutta myös enemmän lauluja. Michaela käänsi lisää kappaleita ja nyt niitä on käännettynä kolmisenkymmentä.

Crowdfundind-projekti on tapa kerätä rahaa sitä varten että saavat CD-levyn tehtyä. Kirja on jo valmis ja oikeastaan CD:kin on. Mutta kaikki muusikot eivät ole saanut mitään rahaa. He olivat vapaaehtoisia tähän projektiin mutta Michaela haluaisi antaa heille pienen palkan. 

Itse hän ei ole kirjaa tehnyt saadakseen rahaa. Vaan se on hänelle enemmän kunnia-asia ja oikeastaan halu kunniottaa miehen kotimaata. Ja tällä tavalla haluaa kertoa muille saksaa puhuville ihmisille miten kauniita lauluja löytyy Suomesta. Ja mikä parempi ajankohta kuin SUOMI 100 Juhlavuotena julkaista tämä joululaulunuottikirja.

Ainoa asia joka on hieman harmittanut Michaelaa on se että ulkosuomalaisille tämä kirja ei taida merkitä mitään (luulen että syynä on se että kaikki eivät ole olleet tietoisia tästä projektista). Melkein koko summa mitä hän on keränyt tähän asti on tullut saksankielisiltä ystäviltä ja tutuilta. Hänestä se on harmillista koska hän uskoo että suomalaisilla on Saksassa ystäviä jotka eivät osaa suomea ja niille se olisi hänen mielestä kaunis lahja. Mutta muuten hän tyytyväinen projektiin. CD kuulostaa hienolta joten hän ei voi olla muuta kuin kiitollinen.

Joten nyt teillä on mahdollisuus tilata kirja tai CD-levy ennakkoon. Kannustaa ja tukea Michaelaa että saadaan myös CD-levy myyntiin. Aikaa on vain 5. lokakuuta asti, pienikin summa auttaa. Käykää Startnext- sivuilla katsomassa Michaelan videotervehdys sekä pieni näyte CD-levyn sisällöstä.

Huomio: Kirjaa saa tällä hetkellä tilattua suoraan Michaelalta michaela.kylloenen (at) gmail.com, amazonista tai suoraan kustantamon kotisivuilta Reichert Verlag.

Joululaulukirjassa on nuotit melkein kolmelle kymmenelle rakastettulle joululaululle ja laulujen sanat suomeksi ja saksaksi (muutama myös ruotsiksi). Kirja näyttää hienolta upeine kuvineen sekä tiedot säveltäjistä tuovat kirjaan arvokkaan tunnun. Tiesitkö sinä kuka on "Kun joulu on"-kappaleen takana?

P.s. Kuvat Michaelan FB-albumista


Muista seurata meitä myös
Facebookissa: Suomalainen im Allgäu 
Instagramissa: asentajahiltunen

Bloglovin' ja Blogit.fi

Suomi 100 Juhlavuosi Vorarlbergissa

Olen tänä vuonna liittynyt kahteen seuraan, toinen niistä on ÖFG Vorarlberg eli Österreichisch Finnische Gesellshaft Vorarlberg (ei mikään vasemmistopuolue, heh). Tänä vuonna seuraan liittyminen kannattaa koska tänä syksynä on monta mahtavaa tapahtumaa SUOMI 100 Juhlavuoden hengessä. Ajattelin esitelle ne teille.

Ensimmäinen tapahtuma on Feldkirchenissä Saumarktissa. Tarja Prüss jonka kirjan esittelin viime vuonna tässä postauksessa. Hän lukee otteita kirjastaan ja ehkä joudutaan laulamaan suomalaisia lauluja? Tarjan jälkeen siellä esiintyy bändi, jossa on mukana kaksi suomalaista muusikkoa. Marjut Kuhnhenn laulajana ja Tommi Hakulinen koskettimissa. He soittavat suomalaista pop-musiikkia Laura Närhestä Jippuun. Paikalla on myös SUOMI-KIOSKI, jos suklaahammasta kolottaa niin sinne vaan ostoksille. Sunnuntaina 8.10. klo 17 Saumarkt Feldkirchen, liput 5€/hlö (ÖFG:n jäsenet ilmaiseksi).

Kino Bregenz on  myös ottanut muutaman suomalaisen elokuvan valikoimiinsa. Ensimmäisenä vuorossa on Dome Karukosken ohjaama Napapiirin Sankarit (2010). Napapiirin sankareista on tullut jo kolme osaa mutta tämä on se ensimmäinen. Ehkäpä näemme joku vuosi ne jatko-osat. Keskiviikkona 11.10. klo 20 ja perjantaina 13.10. klo 22.

Toinen elokuva on Aki Kaurismäen Toivon tuolla puolen. Se kertoo tarinaa pakolaisesta ja ravintolan pitäjästä Kaurismäen tyyliin. Näin elokuvan jo keväällä ja se oli mielestäni niin nerokas että mietin että pitäisikö se katsoa kuitenkin toistamiseen. Mietin sitä että ymmärtävätköhän ulkomaalaiset kaikki ne pikkukikat joita Aki elokuvissaan esittää? Vai onko ne tarkoitettukin vain suomalaisille tai todella hyvin Suomea tunteville? Keskiviikkona 18.10. klo 20 ja perjantaina 20.10. klo 22 Kino Bregenzissä. Elokuvaliput maksavat 10€/hlö.

Kolmas ja iso tapahtuma on marraskuussa Dornbirnissä, silloin esiintyy FORK (FIN) Wirtschaft nimisessä ravintolassa. FORK on suomalainen A capella-bändi joten heidän instrumentteina ovat äänet. Heillä ei ole ongelmia tavaroiden roudaamisen kanssa. Odotan tätä iltaa innolla ja luvassa on mm. valoshowta ja stand up-komiikkaa. Tästä palaan ehkä myöhemmin. Perjantaina 17.11. klo 19. Liput: Konsertti ja illallinen 48€, konsertti 28 € (ÖFG:n jäsenet saavat 12€ alennuksen konsertti+illallisesta). Mutta ole nopea liput ovat menneet hyvin kaupaksi. Alhaalla ohjeet miten tulee toimia. 

Viimeisin ja neljäs tapahtuma muttei tosiaan vähäisin, tähän huipentuu juhlavuosi. Suomi täyttää 100-vuotta. Kolmen lajin illallinen tarjoillaan yksityistilaisuudessa Dornbirnin kultturitalolla. Kaikki mukaan juhlimaan satavuotiasta Suomea. Keskiviikkona 6.12. klo 19, Kulttuuritalon ravintola Dornbirn. Illallinen maksaa 45€ (ÖFG:n jäsenille 15€ alennus). Kaikki mukaan.

ÖFG Vorarlberg:stä pieni sananen, seura on perustettu vuonna 1973 eli jo reilusti keski-ikäinen. Seuran tarkoitus on pitää yllä suomalaista kulttuuria ja kieltä seuran suomalaisten jäsenten keskuudessa. Mutta myös tuoda suomalaista kulttuuria Vorarlbergilaisten tietoisuuteen. Viime vuonna perustettiin Suomi-koulu, jossa me olemme myös ahkerasti käyneet muskarissa.

P.S. Kuviin on lupa.


Muista seurata meitä myös
Facebookissa: Suomalainen im Allgäu 
Instagramissa: asentajahiltunen
Bloglovin' ja Blogit.fi

111 syytä rakastaa Suomea!!

Sain Tarjalta luettavaksi hänen kirjoittaman (itse pyysin) kirjan 111 syytä rakastaa 
Suomea. Tämä ei ole mikään kirja-arvostelu, koska en ole mikään kirja-alan ammattilainen (yllätys). Ulkosuomalaisen silmin luin kirjaa mielenkiinnosta ja mielessä mietin että tämän kirjan ostan anopille joululahjaksi (hän rakastui Suomeen viime kesänä). Mielenkiintoisia aiheita ja paljon knoppitietoa. Itselle jopa ihan uusia asioita (apua minkälainen suomalainen oikein olen kun en tiedä asioita omasta kotimaasta). 

Tarja on ammattilainen ja se näkyy tämän kirjan teksteissä ja kuvissa. Tarja on perehtynyt erittäin hyvin suomalaiseen kulttuuriin ja paljon on tutkimustuloksia jotka tukevat sanomaa. Kertomukset esimerkiksi avantouinnista, Inarissa metsän keskellä olevasta kirkosta (tuli heti olo että haluan mennä sinne käymään), revontulista, suomalaisista ruuista ja tottakai saunasta. 

Niin kauniisti Tarja kuvailee suhdettaan Suomeen, ihan tippa tuli linssiin tälle ulkosuomalaiselle. Ihanaa että hän kuitenkin haluaa pitää yhteyttä Suomeen ja Suomen sukulaisiin. Voisin sanoa Tarjan olevan aito suomalainen, tykkää saunasta, salmiakista ja pullasta. Sisua ei häneltä myöskään puutu, hän on menettänyt molemmat vanhemmat nuorena. Antaa myös toivoa sille että minun pieni Pimi voi rakastaa Suomea vaikkei ole siellä syntynyt.

Tarja kirjoittaa blogia, jossa on kuvia, ruokaohjeita ja tarinoita Suomesta. Häntä voit seurata myös Instagramissa nimellä: tarjasblog.de. Tässä postauksessa kaikki kuvat (paitsi yksi) ovat Tarjan ottamia, joten ethän kopioi niitä ilman lupaa.

Kirjan voit tilata amazonista tai Saksassa kirjan löytää kirjakaupasta jos ei löydy niin sen voi tilata sinne.

Haastattelin Tarjaa saksaksi, saksankieleni ei ole täydelinen mutta yritetty on. Haastattelu löytyy lopussa myös suomennettuna. Huom, ihan itse olen käännöksen tehnyt, virheitä saattaa olla joten kerro jos jokin asia ei täsmää.

Name? 
TARJA KATRINA PRÜSS

Beruf?
Radio- und TV-Journalistin.

Wo bist du geboren? 
In Bremen (Norddeutschland) (1969)

Wo wohnst du? 
in Lindau (am Bodensee)

Wie bist du dann in Lindau gekommen? 
Mein Vater ist sehr früh gestorben - da war ich acht Jahre alt und meine Mama hat drei Kinder allein großgezogen.

Jahre später hat sie dann noch mal einen Mann aus Lindau kenne- und lieben gelernt und deswegen bin ich mit ihr nach Lindau gezogen. ( Meine Geschwister waren schon älter und blieben in Norddeutschland)

So ist meine Mama wegen eines Mannes noch einmal so weit umgezogen... Aber sie waren dann 23 Jahre zusammen - insofern hat es sich gelohnt :-)

Hobbies? 
Fotografieren, Schwimmen, Bildhauern, Lesen

Deine Mama ist Finnen, Wie ist sie hier in Deutschland gekommen? 
Sie hat meinen Papa kennengelernt! In Oulu! Es ist der 110. Liebesgrund in dem Buch. Sie haben in Finnland geheiratet und sind nach Norddeutschland gezogen - da, wo mein Papa wohnte. Meine Mama ist aus Oulu, meine Großeltern aus Karelien.

Woher kommt deine Mama? 
Meine Mama ist aus Oulu, aber in Hyrynsalmi geboren - meine Großeltern sind aus Karelien und mussten fliehen - meine Mama ist auf der Flucht in Hyrynsalmi auf die Welt gekommen.

Hat deine Mama mit dir Finnisch gesprohen? 
Ja, als ich klein war! :-) Leider habe ich es irgendwann abgelehnt, weiter mit ihr Finnisch zu sprechen. Mittlerweile ist meine Mama seit bald neun Jahren nicht mehr auf dieser Welt - und ich wünschte, sie hätte das alles noch miterlebt, wie Finnland immer mehr zu meiner zweiten Heimat wird.

Kannst du Finnisch? Willst du finnisch lernen? 
Ich habe von früher den Kinderwortschatz und lerne seit drei Jahren finnisch - mit Kursen in Finnland und online zuhause mit einem Sprachenlern-Programm. Und höre viel finnisches Radio. Mittlerweile reicht es für kleine Konversationen und ich verstehe das meiste. Aber ich möchte es noch mehr lernen.

Deine lieblings Stelle in Finnland? 
Schwierige Frage! Lappland ist wunderschön. Ich mag die Einsamkeit in der Natur. Ich bin fasziniert von der Stille Lapplands, den magischen Farben der Polarlichter, den lichten Wäldern - kann am Besten ausspannen und Kraft tanken in einem Mökki am See, der Pielinen hats mir angetan - bin verzaubert von der einzigartigen Schärenlandschaft, dem Licht der Mitternachtssonne und den Farben zur Ruska-Zeit - schätze die Gemütlichkeit in Nordkarelien und den Markt am Hafen von Oulu mit dem Duft von Pulla und Kaffee - genieße aber genauso gern das lebendige und zugleich relaxte urbane Leben in Helsinki.

Stadt?  
Helsinki!

Haukipudas

Meer oder See? 
Pielinen ist wunderschön - sowohl im Sommer im Mökki wie im Winter, wenn der See zugefroren ist.

Wald oder Wiese? 
WALD - ich genieße es, stundenlang durch die Wälder zu streifen. Ich mag die lichten finnischen Wälder sehr.  Mein Lieblingsbaum ist die Birke. Sie sind so zart und zugleich so widerstandsfähig.

Gehts du gerne ins Sauna? 
JAA definitiv - ich mache jetzt sogar Lesungen in der Sauna! danach hat man dieses einmalige Gefühl von sauber-geborgen-durchwärmt-entspannt---- saunanjälkeinen.

Schalgs du dich gern mit vihta (vasta)? Kannst du vihta machen? 
Vihta ist toll, der Geruch ist einmalig. Sie selber gebunden habe ich noch nicht - ich habe in Kuusamo diesen Sommer einen 80-jährigen kennengelernt, der das seit Jahrzehnten macht und er hat gezeigt, welche Zweige man am besten nimmt und wie man sie mit einem Zweig zusammenbindet.

Bist du eisgescwhommen? Wo hast du das gemacht? Hast du das  öftes gemacht? Wills du nochmal machen? 
JAAA - das war eine Herausforderung! Es war in Helsinki und Tuure Kilpeläinen hatte mich dazu eingeladen - "now you can proove your roots" - da hatte ich gar keine andere Chance! :-) Es kostet zwar Überwindung, aber danach könnte man Bäume ausreißen und fühlt sich wie neu geboren. JEDERZEIT wieder! Die ganze Geschichte hier: http://tarjasblog.de/Finnland/challenge-die-herausforderung/

Magst du gern Lakritz? Salmiakki? 
Alle Varianten - von süß bis sauer - in allen Farben - nur bei den SISU-Pastillen ist meine Grenze erreicht. Leider gibt es hier in Süddeutschland kaum Lakritz, sodass ich mich immer, wenn ich in Finnland bin, mit einem großen Vorrat eindecke.

Und finnische schokolade? 
FAZER! YESSS - es gibt keine bessere - Salty Caramel ist eine Sünde wert.

Deine lieblings essen in Finnland? 
Karjalanpiirakka und Pulla. Beides weckt Kindheitserinnerungen.

Kannst du Karelien pirogge backen? 
Ich habe es ehrlich gesagt noch nicht versucht, weil meine Mama immer sagte, dafür sind die deutschen Backöfen nicht heiß genug.

Lieblings beere? 
Blaubeeren! Am besten direkt im Wald aus der Hand in den Mund.


Beste sache in Finnland? 
die Finnen!
"Wir vertrauen einander", hat mir mal ein Finne gesagt. Der Umgang ist anders als bei uns.

Finnische leute, was ist die beste und schlimste Charakter?
Schwierige Frage, da landet man schnell wieder bei all den Klischees über die Finnen. SISU finde ich sehr beeindruckend. Das zollt mir Respekt ab. Allein die Vorstellung, dass die Menschen schon früher unter sehr widrigen Bedingungen leben mussten und sich - auch wenn sie wenige waren - durchgebissen und nicht aufgegeben haben. Und auch jetzt: Finnland feiert 100 Jahre Unabhängigkeit - ist zwar ein großes Land, aber mit vergleichsweise wenig Menschen - und was die 5.4 Millionen Menschen in dieser kurzen Zeit erreicht haben, ist wirklich bemerkenswert. In vielen Bereichen liegen die Finnen auf den vordersten Plätzen weltweit, sei es bei der Pressefreiheit, Beste Chancen für Mädchen und Frauen, Gleichberechtigung, Stabilität, Sicherheit, Innovation...

Das schlimmste? Dass so viele auf Heavy Metal abfahren ;-) Ich mag Rock, Pop, Finnischen Tango, aber mit Heavy Metal - außer vielleicht den Balladen - kann ich nicht so viel anfangen.

Hetta

Was denken die Deutschen veil du "halb" Finnen bist? 
Als Kind durfte ich mit einem Nachbarskind nicht spielen, weil deren Mutter meinte, wir könnten nicht richtig deutsch. Das hat mich sehr getroffen. Aber sonst erlebe ich eigentlich immer nur großes Interesse an Finnland.

Vie fühllst du dich? Mehr Deutsche oder Finnen? Oder beide? 
Ich bin durch die deutsche Umgebung natürlich sehr geprägt. Ich schreibe und denke auf deutsch. Aber wenn ich nach Finnland komme, habe ich das Gefühl, ich komme nach Hause. Es ist wie ankommen - und bleiben wollen. Zusammengefasst könnte man vielleicht sagen: Vaterland = Deutschland - Mutterland & Onnenmaa = Suomi

Wie oftes fliegst du nach Finnland? 
So oft es geht, vier bis fünfmal im Jahr.

Hast du in Finnland gewohnt? Möchest du da wohnen?
ich war als Kind in den Ferien immer bei den Großeltern -
2013 war ich fast ein halbes Jahr in Finnland. Hatte nur eine Hinfahrtkarte, sonst nichts.
Und viele Fragen im Gepäck. Bin allein mit dem Auto durchs Land, bis rauf nach Inari und habe dann längere Zeit in Haukipudas in einem kleinen roten Holzhaus im Wald gewohnt. 
Wollte unter anderem herausfinden, ob ich in Finnland leben will. Und habe festgestellt, es geht nicht, ohne die Sprache wirklich gut zu beherrschen. Und mein Werkzeug ist ja die Sprache. Wollte ich also einen Job finden, müsste ich sehr gut finnisch können. Und trotzdem hätte ich immer das Gefühl gehabt, ich genüge nicht, ich treffe nicht die Nuancen in der Sprache, wie ich sie im Deutschen treffen kann. Also bin ich wieder zurück nach Deutschland.  Schweren Herzens einerseits, andererseits aber auch in der Gewissheit, ich kann jederzeit wiederkommen. 

Möchtest du etwas noch sagen für finnen? 
Uns "Finnland-Begeisterten" wird oft vorgeworfen, wir sähen das Land durch eine rosarote Brille. Sicher ist nicht alles Friede-Freude-Eierkuchen in Finnland.
Ich bin einfach sehr dankbar für meine finnischen Wurzeln und dass ich sie weiter erforschen darf. Ich bin begeistert und fasziniert von diesem wunderbaren Land und seinen Menschen.  In meinem Buch und auf meinem Blog zeige ich einfach meine Sicht auf das Land, was ich dabei empfinde und was ich dort schönes erlebe. Und bis heute waren es ausnahmslos freundliche Begegnungen und wunderbare Erfahrungen.
Finnland kann stolz sein auf seine Errungenschaften und seine einmalig faszinierende Natur. Und in dieser Umgebung haben die Finnen einen unheimlich angenehmen und coolen way of life gefunden, wovon wir oder andere sich ruhig eine Scheibe abschneiden können.

Nimi? 
TARJA KATRINA PRÜSS

Ammatti?
Radio- ja tv-toimittaja

Missä olet syntynyt? 
Bremen (Pohjois-Saksa) (1969)

Missä asut? 
Lindau (Bodensee)

Miten sinä olet Lindauhin tullut? 
Minun isäni menehtyi todella aikaisin. Olin silloin vain kahdeksan vuotias ja minun äitini kasvatti kolme lasta yksin. Vuosi myöhemmin äitini tutustui ja rakastui uudelleen mieheen Lindausta. Ja minä muutin äitini mukana Lindauhin. Sisarukseni olivat jo vanhempia ja jäivät Pohjois-Saksaan. Joten äitini muutti toistamiseen pitkän matkan päähän. He olivat 23-vuotta yhdessä joten se oli kannattavaa.

Harrastukset? 
Valokuvaus, uiminen, kuvanveisto, lukeminen.

Sinun äitisi oli suomalainen, miten hän tuli Saksaan?
Hän tapasi isäni Oulussa. Tämä on 110. rakkauden syy kirjassani. He menivät Suomessa naimisiin ja muuttivat Pohjois-Saksaan josta isäni oli kotoisin. Äitini oli kotoisin Oulusta, isovanhemmat Karjalasta.

Mistä äitisi oli kotoisin? 
Äitini oli Oulusta, mutta syntynyt Hyrynsalmella. Isovanhempani olivat Karjalasta ja heidän piti paeta sieltä. Äitini syntyi sen tähden Hyrynsalmella.

Puhuiko äitisi sinulle suomea? 
Kyllä silloin kun olin pieni. Harmittavasti suomenkieli jäi jossain vaiheessa. Äitini menehtyi yhdeksän vuotta sitten ja toivon että hän olisi elänyt ja nähnyt kuinka Suomesta on tullut toinen kotimaani.

Osaatko suomea, haluatko oppia? 
Osaan vähän suomea ja opiskelen kolmatta vuotta suomenkieltä. Kursseilla Suomessa ja netissä kielikurssi ohjelmalla. Kuuntelen paljon suomalaista radiota. Nykyään pystyn hieman puhumaan ja ymmärrän suurimman osan. Mutta haluan oppia vielä lisää.

Lempipaikkasi Suomessa? 
Vaikea kysymys! Lappi on mahtava. Tykkään luonnon yksinäisyydestä. Minua viehättää Lapin hiljaisuus ja maagiset revontulet, metsien valot. Mökki järvenrannalla on paras paikka rentoutua ja tankata voimaa. Olen lumoutunut Pielisen ainutlaatuisesta luotomaisemasta, valot juhannusyönä ja värit ruska-aikana. Arvostan mukavuutta Pohjois-Karjalassa ja kun Oulun sataman torilla tuoksuu pulla ja kahvi. Mutta nautin yhtä paljon elävästä ja rennosta urbaanista elämästä Helsingissä.

Koli

Lempikaupunki?  
Helsinki!

Meri vai järvi? 
Pielinen on upea kesällä mutta myös talvella kun järvi on jäässä.

Metsä vai niitty? 
METSÄ- Nautin tuntien kävelystä metsässä. Tykkään valoista Suomen metsissä. Lempipuuni on koivu. Ne ovat niin herkkiä mutta samalla niin sitkeitä.

Tykkäätkö saunoa?
KYLLÄ ehdottomasti. Teen tällä hetkellä lukutuokioita saunassa! Saunan jälkeen on ihana tunne puhdas- turvallinen-lämmin-rentoutunut eli saunanjälkeinen.

Tykkäätkö vihtoa? Osaatko tehdä vihdan?
Vihta on huippu, se tuoksuu niin hyvälle. Itse en ole vielä vihtaa tehnyt. Tänä kesänä tapasin Kuusamossa 80-vuotiaan, joka on niitä tehnyt vuosikausia. Hän näytti minulle mitkä ovat parhaat vihdan oksat ja näytti miten se tehdään.

Oletko käynyt avannossa? Missä kävit? Oletko käynyt useasti? Haluatko käydä uudelleen? 
Kyllä, se oli haaste!! Se oli Helsingissä ja Tuure Kilpeläinen oli minut kutsunut mukaan. -"nyt voit näyttää juuresi" ja minulla ei ollut muuta mahdollisuutta. Se oli nimittäin itsensä voittamista, mutta jälkeen päin olo oli kuin uudesti syntyneellä. Tekisin sen uudelleen milloin vain. Koko tarinan voit lukea täältä: http://tarjasblog.de/Finnland/challenge-die-herausforderung/

Tykkäätkö lakusta ja salmiakista? 
Kaikesta mahdollisesta, makeasta happamaan ja joka väriin. Vain SISU-pastillit eivät maistu. Valitettavasti täällä Etelä-Saksassa ei niin vain löydy. Suomessa käydessä täytän aina varastoja.

Ja suomalaisesta suklaasta? 
FAZER! YESSS - ei ole parempaa - Salty Caramel on synnin arvoinen.

Lempiruokasi Suomessa?
Karjalanpiirakka ja Pulla. Molemmat herättävät lapsuudenmuistot.

Osaatko leipoa karjalanpiirakoita? 
Täytyy myöntää etten ole edes kokeillut, koska äitini aina sanoi että siihen nämä saksalaiset uunit eivät ole tarpeeksi kuumia.

Lempimarjasi? 
Mustikka! Parasta suoraan puskasta kerättynä.

Parasta Suomessa?
Suomalaiset!
"Me uskomme toisiimme", on yksi suomalainen minulle kerran sanonut. Kanssakäyminen on erilaista meillä Saksassa.

Suomalaiset, paras ja huonoin luonteenpiirre? 
Vaikea kysymys, tähän voisi vastata kaikki kliseet suomalaisista. SISU on erittäin vakuuttava, se saa minulta arvostusta. Ajatus siitä että ihmiset elivät epäsuotuisissa olosuhteissa aikaisemmin. Myös silloin kun suomalaisia oli vähemmän, ei luovutettu. Ja nyt Suomen itsenäisyys täyttää 100 vuotta. Iso maa jossa suhteellisen vähän asukkaita. Ja mitä 5.4 miljoona asukasta ovat lyhyessä ajassa saavuttaneet, se on tosiaan merkittävää. Monella alueella suomalaiset ovat kärkipaikoilla, lehdistönvapaus, parhaat mahdollisuudet tytöille ja naisille, tasa-arvo, vakaus, turvallisuus, innovaatio...

Huonoin? Koska on niin paljon Heavy Metal bändejä. Tykkään rokista, popista, suomalaisesta tangosta mutta Hevistä (paitsi ehkä balladeista) en tykkää.

Mitä Saksalaiset ajattelevat siitä kun olet puoliksi suomalainen? 
Lapsena en saanut leikkiä naapurin lasten kanssa, koska heidän äiti oli sitä mieltä ettemme osanneet kunnolla saksaa. Mutta yleensä kohtaan suurta kiinnostusta Suomesta.

Oletko mielestäsi saksalainen, suomalainen vai molempia? 
Olen kasvanut saksalaisessa ympäristössä. Kirjoitan ja ajattelen saksaksi. Mutta kun saavun Suomeen, minulle tulee olo kuin saapuisin kotiin ja haluaisin jäädä. Yhteenvetona sanoisin Isänmaa = Saksa - Äidinmaa ja onnenmaa = Suomi.

Kuinka usein käyt Suomessa? 
Niin usein kuin mahdollista, neljä viisi kertaa vuodessa.

Oletko asunut Suomessa? Haluaisitko asua? 
Lapsena vietin kaikki lomat isovanhempien luona Suomessa. Vuonna 2013 asuin melkein puoli vuotta. Minulla oli vain menolippu, ei muuta. Paljon oli kysymyksiä mukana. Ajoin yksin autolla maan läpi Inariin asti. Ja asuin pidemmän jakson Haukiputaalla punaisessa tuvassa metsän keskellä. Halusin tietää haluaisinko asua Suomessa. Tulin siihen tulokseen että ei onnistu ilman kielitaitoa. Ja minun työkaluni on kieli. Etsin myös töitä, mutta silloin pitäisi osata erittäin hyvää suomea. Ja minulla on sellainen tunne että en osaa riittävästi, nuanssit puuttuvat. Joten raskain mielin palasin Saksaan, toisaalta minulla oli tieto siitä että voin milloin vain palata takaisin Suomeen.

Mitä haluat sanoa suomalaisille? 
Meille SUOMI-HULLUILLE sanotaan usein että näemme maan  ruusunpunaisten lasien läpi. Kaikki ei varmasti ole niin kuin kuvittelemme. Minä olen erittäin kiitollinen suomalaisista juuristani ja siitä että voin tutkia sitä. Olen innostunut ja lumoutunut tästä ihanasta maasta ja sen ihmisistä. Kirjassani ja Blogissani näytän minun näkökantani Suomesta, mitä minä tunnen ja aistin. Tähän mennessä on ollut poikkeuksettoman ystävällisiä kohtaamisia ja ihmeellisiä kokemuksia. Suomi voi olla ylpeä saavutuksistaan ja hurmaavasta luonnostaan. Ja näissä ympyröissä ovat suomalaiset löytäneet hämmästyttävän mukavan ja makean elämäntyylin. Mistä me muut voidaan napata pieni palanen.

Meitä voit seurata myös

Facebookissa: Suomalainen im Allgäu 

Instagramissa: asentajahiltunen

Bloglovin' ja Blogit.fi