Kaikki tuntee apinan, mutta apina ei tunne ketään

Kaikki tuntee apinan, mutta apina ei tunne ketään

Lause, joka on naurattanut minua aina siitä lähtien, kun sen ensimmäisen kerran kuulin. Nykyään lause soi päässä useasti, varsinkin, kun tunnen lauseen kertovan minusta. Monet tuntuvat tietävän kuka olen, missä asun, kenen äiti/miniä/elämänkumppani olen. Toisaalta on monia jotka eivät sitten tiedäkään kuka olen ja sekös minua sitten ihmetyttää. Ihmettelen, etkö sinä tunne minua, etkö tiedä kuka olen? Heh.

Muutamia esimerkkejä

Olen kaupan kassajonossa. Edessä oleva nainen alkaa hymyilemään leveästi, saattaa jopa kysyä: "mitä kuuluu?" Vastaan kohteliaasti, kuitenkin päässä pyörii kysymys kuka helvetti hän on? Hän saattaa kysyä: "mitä kuuluu kotiin?" Vastaan: "Ihan hyvää." Lopuksi hän sanoo: "Terveisiä kotiin." Olen vain, juup selvä juttu. Kotona saatan kertoa anopille, nyt joku lähetti sinulle terveisiä. Useimmiten en kuitenkaan muista edes sanoa.

Auto on hyvä tunnistusmerkki

Minähän ajelen Jumin autolla ja se on monelle tunnistusmerkki siitä, että olen Jumin Frau. Mutta ei se minun asemaani helppota, kun silloin en tiedä ketä ne olivat. Kerran yksi mies pysäytti autoni, hän oli tietyömaatöissä ja kysyi: "Missä Jumi on?" Olin, että öö, töissä. Hän sanoi: "Käske soittamaan." Tämä selvä teen niin. Edelleenkään ei hajua kuka hän oli. Noh, tunnusmerkit oli helppo kertoa ja selvisi kuka tämä mies on.

Oberreute

Silmät ja korvat joka puolella

Baarissa/ravintolassa/kaupassa/jossain tapahtumassa, tulee usein joku kysymään: "Oletko Jumin Frau?" Nyökkään ja ihmettelen kukakohan hän oli. Joku saattaa sanoa: "Lähetä terveisiä", muttei kerro kuka hän oli. Joten silmät ja korvat on joka puolella.

Tuntematon nainen

Karkein esimerkki tapahtui, kun olin raskaana ja taapersin meidän katuja pitkin. Yksi nainen tuli minua vastaan ja hän oli jotenkin aivan innoissaan. Onnitteli, kyseli vointeja ja kuulumisia. Olin koko ajan hoomoilasena, mielestäni en tätä rouvaa ollut ikinä nähnyt, kuitenkin hän käyttäytyi kuin oltaisiin tunnettu aina. 

Hän kertoi itsestään ja omasta raskausajastaan. Kertoi myös lihonneenensa Christianin odostusaikana 30 kg. Silloin mietin, onko hän mahdollisesti yhden kaverini äiti? Pojan nimi on Christian. Tätä asiaa selvittelin monta kuukautta ja vihdoin sain selvitettyä kuka hän oikein oli. Hän on yhden Jumin kaverin veljen vaimo, joka on myös minun työkaverini ex-työkaverin vaimo. Hän oli ilmeisesti molempia kautta kuullut, että olen pieniin päin ja oli siitä niin innoissaan, ettei tajunnut, että eihän me edes tunneta.

Sähkömittarinlukija

Minulla on sattuneesta syystä edelleen entisen työpaikkani eli hotellin avain hallussa. Siitäkin on yksi tarina ja olen tainnut tämän ehkä jo kertoa? Silloin alkoi tosissaan mietityttämään nämä pienen kylän piirit, kun Jumi sain puhelun sähkömittarinlukijalta. Hän halusi mennä hotellille katsomaan sähkömittarilukuja. Ei muuta kuin mittarinlukijamies tuli hakemaan minut kotoa, käytiin katsomassa mittari ja hän heitti minut takaisin. Kätevää, eikös?

Työntekijät

Niin kuin olen maininnut, olin aikaisemmin isossa yrityksessä töissä. Paikassa on yli 2000 työntekijää. Heistäkin aika moni tietää, että olen Suomesta. Olenhan osan kanssa joutunut keskustelemaan jääkiekosta, lumesta, talvesta, saunasta ja Kimi Räikkösestä jne. lista on loputon. 

Välillä olisi kiva asua isossa kaupungissa, jossa kukaan ei tunne tai ole kiinnostunut sinun asioista. Vaikkakin onhan tämä välillä kivaa olla ”keskipisteenä” eikä vain joku tuntematon.

Pienessä paikassa asumisessa on kuitenkin paljon mikrokohtaamisia, joista saa sitä energiaa. Joku heilauttaa kättä autosta, päiväkodin pihalla tapaat tutun rouvan, katseet kohtaavat ja hymyilette toisillenne. Tuntuu sinusta ehkä pieneltä, mutta niistä saa todella hyvän mielen.

Onko sinulla vastaavia kokemuksia?

Meitä voit seurata myös

Facebookissa: Suomalainen im Allgäu 

Instagramissa: asentajahiltunen

Bloglovin' ja Blogit.fi