Joulumarkkinat Isnyssä ovat kuuluneet meidän perinteeseen jo vuodesta 2013 lähtien. Kesällä 2012 taisin kuulla että Isnyssä on suomalaisten loimulohta myynnissä. Sinä vuonna olin itse Rüdesheimin joulumarkkinoilla myymässä joten en päässyt ekana vuonna paikalle.
Mutta miksi ihmeessä Isnyssä on suomalaisten ständi? Isny ja Sotkamo ovat olleet ystävyyskaupunkeja vuodesta 1998. 15 vuotta on yrittäjä Petri Heikkinen perheineen pitänyt siellä pientä joulumaata. Paikalla on kaksi kotaa, joissa tarjoillaan loimulohta sekä glögikoju. Glögiä, salmaria, minttua, lakkalikööriä, jaloviinaa, lohileipiä, pipareita ja Fazerin sinistä. Myynnissä on myös kylmäsavustettua lohta suoraan Suomesta, nam.
Olin tänä vuonna pari tuntia joulumarkkinoilla tössä ja siinä nähtiin taas kaikenlaista. Muistui mieleen kuinka saksalaiset ovat välillä niin "pihejä" tai haluavat aina sen missä on eniten. Joillekkin se on ihan sama onko se muki piri pintaan vai alle tai lohi leipä hieman pienempi kuin se toinen. Mutta ne toiset... kehtaavat valittaa ja pyytää lisää tai haluavat välttämättä sen isoimman lohileivän. Ne saksalaiset.
Joulumarkkinat ovat aivan ihanalla paikalla linnan sisäpihalla. Siellä on niin tunnelmallista ja mukavan kotoisaa. Suosittelen tulemaan pidemmänkin matkan takaa. Toista kotaa saa muuten varata yksityistilaisuutta varten, kannattaa olla ajoissa liikkeellä vapaita aikoja on vain muutama per päivä.
Isnyn joulumarkkinat ovat yleensä joulukuun ekalla viikolla arkena klo 16-21, lauantaina klo 13-22 ja sunnuntaina klo 13-20. TERVETULOA!!
Muista seurata meitä myös
Facebookissa: Suomalainen im Allgäu
Instagramissa: suomalainen_im_allgäu
Bloglovin' ja Blogit.fi
Onpa hauska, että sotkamolaisilla ja isnyläisillä on elävää ystävyystoimintaa, vaikka se onkin yhden perheen varassa. Usein ystävyyskuntatoiminta jää paperille. Heh, heh! Niin tyypillistä joillekin saksalaisille on tuo Futterneid (että kadehditaan toisen ruokaa ) ei nälästä ja puuttesta vaan kateudesta. Koiranpennut taitavat olla samanlaisia.Eräs tuntemani psykologi ja ex- mieheni selitti sen johtuvan siitä, että liitoutuneet antoivat saksalaisten nähdä nälkää sodan jälkeen talvella 1946/47. Sitä ennen nähtiin nälkää suuren työttömyyden takia 1930-luvulla, sitä ennen ensimmäisen maailmansodan aikana ja sitä ennen 1800-luvulla teollistumisen aikana, kun työläisten palkat eivät riittäneet ruokaan ja sitä ennen ties kuinka kauan. Mieheni sukulaiset ruinasivat vuosikymmenien jälkeen vielä minullekin 1946/47 nälästään, kun kaupunkilaispappa ei viitsinyt lähteä junalla maanviljelijöitten luo tekemään vaihto- ja mustan pörssin kauppaa. Vaikka he kerjäsivät sääliä,niin en tuntenut sitä, koska havaitsin heidän syöneen itsensä sen jälkeen jo ylipainoisiksi. Itse asiassa Saksa on ensimmäisen kerran niin hyvinvoiva, että ruokaa riittää jokaiselle ja jää ylikin,niin että puutteessa olevat saavat hakea sitä ilmaiseksi ns. Tafel´ista. Niin ja svaabit ovat tunnettuja säästäväisyydestään. Kenelläkään ei olisi enää tarvetta kadehtia, että toisella on 10 grammaa enemmän lohta leivällään. Joissakin perheissä siitä on näköjään tullut perinnetapa tai pakkoneuroosi.
VastaaPoistaTäytyy vain toivoa että Petri perheineen jaksaa tätä vielä monta vuotta. Käsittääkseni Isnyläiset olisivat enemmän innokkaita Sotkamoon menijöitä. Kiitos Katriina informaatio-pläjäyksestä. :)
Poista