5/recent-posts/slider1

Saksa vs. Suomi: PÄÄSIÄINEN



Kuten kaikissa juhlapyhissä niin on pääsiäisen vietossakin pieniä vivahde-eroja. Ei kuitenkaan kovin suuria. Koristelut, tarjoilut, pääsiäismunat tai kuka ne tuo poikkeavat sellaisesta mihin me suomalaiset tai tarkemmin ottaen minä olen tottunut. 






Koristelut

Täällä ei kasvateta rairuohoa. Toki Katzengras-nimellä sellaista löytyy (joka on tarkoitettu kissoille), itse en vain ole löytänyt (en ole edes etsinyt). Ainakaan minun lähipiirissä ei kukaan ole näinä vuosina sitä kasvattanut. Minä se sinnikkäästi koitan muistaa laittaa kylvön kohilleen pari viikkoa ennen. Rairuoho-paketteja on äitini tuonut Suomesta. Vaikkakin periaatteessa ihan mitä vaan voi kasvattaa (vehnä, ruis jne). Tänä vuonna laitoin pop cornin jyvistä ”ruohon” kasvamaan. Ja hieno tuli. Katso vaikka, kuva alla.







Pikkuiset tiput ovat myös tuttu näky täällä päin.Tai ainakin niitä voi kaupasta ostaa. En vain tiedä mihin ne saksalaiset ne laittaa jos ei kerran ole sitä ruohoa? No kait ne johonkin purkin reunalle niitä laittavat.


Saksassa koristellaan myös ulkona. Pieni lehdetön pensas saa mukavan väriloiston ylleen kun siihen laitetaan roikkumaan värikkäitä munia. Ei paha idea, piristää kummasti ja varsinkin jos on muuten kovin harmaata. Itseasiassa niitä värikkäitä kananmunia laitetaan roikkumaan milloin minnekkin.


Liikenneympyrä koristeltuna



Pajunkissat

Valitettavasti (tai ehkä onneksi) täällä ei käy virpojat virpomassa palmusunnuntaina. Palmkatze eli pajunkissoja kyllä kerätään vaasiin mutta niitä ei koristella niin kuin me suomalaiset. Tänäkin vuonna ne pajunkissat ovat jo melkein kuivuneet ennen kuin pääsiäinen on täällä. Virpominen on perinne, joka oli/on minulle erittäin tärkeä. Harmi vain että Pimille tämä tapa tulee olemaan ihan tuntematon käsite. Ellei...


Kananmunan värjäys

Suomessa maalataan tai värjätään itse kananmunat. Joko vesiväreillä, värikynillä malaamalla/piirtämällä tai värjäämällä munat joko luonnonväreillä tai esim.vesiväreillä. Saksassa taasen voit ostaa valmiiksi värjättyjä kananmunia (itseasiassa läpi vuoden, vain pääsiäisen aikaan tarjonta triplaantuu). Tai ostat kaupasta väripusseja, joilla värjätä kananmunat. Huono puoli mielestäni tässä ”värjäämisessä” on se että sitten sinulla on valehtelematta miljoona kananmunaa, jotka pitäisi sitten parin päivän sisällä syödä. Puuh.


Baarissa tuotiin muna-yllätys
Suklaamunat

Kaupoissa alkaa heti ystävänpäivän jälkeen mieletön suklaamunien esiin marssi. Niitä on kauppa pullollaan, teholavoja jne. On jos jonkinlaista, pupua, pääsiäismunia isoja ja pieniä. Valinnanvaraa on niin että näin suomalaisen vinkkelistä tarviiko olla niin paljon? Vaikka Suomessa suklaita muuten löytyy joka sorttia niin pääsiäismunavalikoima ei ole näin valtava. Alla kuva lähikaupan valikoimasta joka on vain pienisosa siitä mitä se oikeasti on.








Kuka tuo suklaamunat?

Itse olen oppinut että pääsiäisen aikaan munii kukko. Se on suuri ihme kun kukko on muninut suklaisia munia. Siihen kuului tietenkin iso pahvinen kukko-koristeinen muna, jonka sisälle ne munat olivat yön aikana ilmestyneet. Saksassa taasen pääsiäismunat tuo Osterhase eli pääsiäispupu, ne ei suinkaan ilmaannut yön aikana tyynyn alle. Vaan ne pitää heti aamulla etsiä puutarhasta, pupu on sinne käynyt ne piilottelemassa. Huonolla ilmalla ne löytyy olohuoneesta. Tai niin kuin meidän Osterhase tuo ne suklaamunat koristellussa korissa jossa on oma nimi. Saas nähä tuoko Osterhase tänäkin vuonna ei suklaisen yllätyksen minulle. Pimikään ei ole vielä saanut suklaata joten yllätyksellä odotan mitä sieltä tulee. Josta tullaan aiheeseen kuinka kamalaa se on kun kaksi vuotias ei saa vielä suklaata.



Pääsiäispupun tuomiset vauvalle.


Pääsiäislahja

Saksassa tai ainakin täällä päin on tapana antaa lapsille pääsiäislahja. Mutta meidän perheessä tai lähipiirissä ei kuitenkaan anneta. Monet kyselevät mitä te annatte Pimille pääsiäislahjaksi? Ekan kerran kun tämän kysymyksen kuulin kakistelin vain jotain. En ollut yhtään asiaa edes ajatellut.


Pääsiäiskaritsa

Saksalaisessa versiossa ei puhuta ollenkaan samasta kuin Suomessa. Me suomalaiset teemme jonkin ihanan lammaspadan, joka sitten juhlavasti syödään pääsiäisenä. Baijerissa leivotaan makea leivonnainen karitsa eli Osternlämmle, joka on kuivaa kuin mikä. Teen kanssa maistuu kuitenkin ihan ok:lta.




Pitkäperjantai

Silloin on tarjolla katolilaiseen tyyliin kalaa. Niin kuin jokaisena perjantaina muutenkin. Meillä on ollut usein tarjolla Forellea eli taimea, perunasosetta ja lisukkeita. Anoppi osaa paistaa kalan oikein maukkaaksi, onhan se saksalaiseen tyyliin leivitetty. Saksassa tämä päivä on arkipyhäpäivä niin kuin Suomessa, mutta naapurissamme Itävallassa päivä on ihan tavallinen työpäivä.




Pääsiäinen kuuluu viettää perheen parissa ja niin meilläkin on yleensä kaikki lähisukulaiset paikalla. Onneksi meidän ruokapöydän saa levitettyä vaikka kolmeen metriin jos tarve vaatii. Tilaa on kaikille. Pääsiäinen on rauhoittumisen aikaa, onhan siinä ihanasti neljä päivää vapaata. Ilmoista riippuen tehdään luultavasti vaellusretkiä lähiympäristöön. Nautitaan ja ollaan yhdessä.







Frohe Ostern! Hyvää Pääsiäistä! Happy Easter!


Meitä voit seurata myös
Facebookissa: Suomalainen im Allgäu 
Instagramissa: asentajahiltunen
Bloglovin' ja Blogit.fi

Painonpudotushaaste: Väliaika

Tammikuussa haastettiin Saappaanvaressa Marikan kanssa toisemme laihduttamaan viisi kiloa pääsiäiseen mennessä. Sovittiin että kerran viikossa punnittaisiin ja kirjoitettaisiin kuulumiset. Sellaista pientä raportointia. Toki sai kirjoitella muutenkin jos oli jotain sydämellä. Minä käyn yleensä vain muutaman kerran vuodessa puntarilla. Joten hieman oli vaikea tottua tähän ajatukseen että joka viikko pitää siellä puntarilla käydä. Ja varsinkin sen takia kun paino heittelee miten sattuu, riippuen mikä aika on kuukaudesta, mitä olet syönyt tai oletko käynyt tyhjennyksellä ennen punnitusta. Mutta tätä oli kuitenkin ihan hauska seurata, ihan vain mielenkiinnon vuoksi.


Aloitettiin haaste 13. tammikuuta, jolloin pääsiäiseen oli 11 viikkoa.

Ja näin minulla on mennyt nämä edelliset viikot.



Vko 1 

Ensimmäinen punnitus näytti viisi kiloa vähemmän kuin viime kesänä. Olin aivan innoissani. Käytiin perheen kesken kiipeämässä kävelemässä yhden pienen vuoren (Imberg) päälle ja laskettiin kelkoilla alas. Ihan parasta urheilua. Kotiin päästyäni sain kuulla lisää huonoja uutisia vanhasta työpaikasta (lue tästä ja tästä) ja innostus ja fiilis katosi. Täytyy sanoa että  olin pari päivää stressissä ja asia painoi mieltäni erittäin pahasti. Kuntoilin viikolla kuitenkin normaalisti eli maanantaina tabata ja keskiviikkona uinti. Siihen se sitten taisi jäädä. Kimi oli kaiken kukkuraksi kipeä ja koko viikko oltiin sisällä. 


Vko 2

Punnitus ja mitääh, painoa oli tullut kaksi (kyllä) kiloa lisää. Vuoden alusta olen ollut ilman lisättyä sokeria ja hieman katsonut mitä olen syönyt. Se ei vain näytä riittävän, tarvitsen lisää urheilua tai oikeastaan oikeanlaista kuntoilua. Maanantaina oli tabata ja keskiviikkona uinti. Torstaina kolmen kilometrin vaunulenkki koko perheen kera. Loppuviikko meni leipomusten parissa ja kuntoilulle ei jäänyt aikaa.


Vko 3

Puntari näytti nyt reilu kilon vähemmän kuin viikko sitten. Pääsin aamupalan jälkeen itsekseni kolmen kilometrin juoksulenkille, vau mikä tunne. Jaksoin juosta koko matkan ja olisin ehkä juossut enemmän ellei ruoka olisi ollut valmis. Maanantai-aamu alkoihin ihan omituisella "mahtataudilla", koko päivän veto veks ja raatona makasin sohvalla. Illalla mentiin kahdeksalta nukkumaan ja aamulla oli outo olo pois. Tiistai-iltana teinkin nettivalmennustreenin jonka olin saanut kaverilta "lahjaksi". HIIT-treeni sain mukavan hien pintaan. Uinti ja Core treeni loppuviikolla.






Vko 4

Nyt paino oli noussut 300g, vaikka en edellenkään ollut syönyt herkkuja ja olin kuntoillut reippaasti. Oltiin kelkkailemassa vaikkakin Kimin kanssa se ei ollut niin kivaa ja mukavaa. Runebergin päivänä tein torttuja kun oli vieraita tulossa, no ne epäonnistui aivan täysin. Kaverin lasta lainatakseni eikait tässä olla linnan juhliin menossa. Tein Runebergin tortut täysruokosokeriin ja ilman karvasmantelia, ajattelin että maistan yhden tortun mutta en päässyt edes puoleen väliin kun se makeus yllätti. En pystynyt syömään loppuun, niin oli imelää.  Treenasin koko viikon HIIT-treenejä, Coreja. Olo oli mitä mahtavin.


Vko 5

Siis joo tiukan treeniviikon päätteeksi paino näytti kilon enemmän kuin aikaisemmin. Että silla lailla. Okei, torstaina olin juhlimassa Weiberfaschingiä ja tuli juotua hieman alkoholia. Olin kuitenkin jo ennen klo 24 kotona. Alkuviikosta missasin Tabatan ja muutaman muunkin treenin. Keskiviikon huippu ihanan ilman ansiosta päätin uimisen sijaan lähteä hiihtämään. Mikä ihana idea. Kunto oli vain surkea. Jaksoin hiihtää 7,2 km tunnissa, tyyli oli aika lailla vapaa. Eli luistelua ja perinteistä tyyliä. Torstaiaamuun heräsinkin kovaan kurkku kipuun, voi Pee. Loppuviikko meni kurkkukivun kourissa. Perjantai-iltana jaksoin kuitenkin lähteä viettämään suomalaisten kantisiltaa Bregenziin. Kiva ilta olikin ja piristi mieltä kummasti.


Vko 6

Paino näytti nyt 600 g vähemmän kuin edellisellä viikolla. Vaikka en treenannut oikeastaan ollenkaan. Alkuviikko meni kurkkukivun siivittämänä. Koko viikko meni ihan läskiksi. Harmittavasti juuri kun olin päässyt hyvään vauhtiin


Vko 7

Painoa oli tullut 200g lisää. Kurkku kipu vain jatkui ja jatkui. Olo oli kuin eläisi pullossa. Käytiin yhtenä päivänä laskettelemassa mutta muut urheilut jäi siihen siltä viikolta.





Vko 8

Siis itku tuli, painoa oli tullu taas lisää nyt vaaka näytti jo yli 70 kg. Olen erittäin pettynyt ja masentunut. Liikunta on ilmeisesti ainut joka saa aineenvaihduntani liikkeelle. Alkuviikosta vaivasi tukkoinen nenä, mutta muuten olo oli suht ok. Kävinkin maanantain tabatassa ja keskiviikkona uimassa perjantai aamuna tein pientä televisio jumppaa. Jännittää huominen punnitus, taas on varmaan kilo tullut lisää. Noh, huomenna nähdään. 


Vko 9

Painoa oli nyt puoltoista kiloa vähemmän kuin viime viikolla. Vaikka loppuviikko meni taas sairastaessa. Muutama viikko enää jäljellä ja huonolta näyttää.  Olotila oli edelleen kovin huono ja päätin että urheilut jäi tällä viikolla ihan kokonaan, muutamaa vaunuttelulenkkiä lukuunottamatta. Söin kuitenkin vähemmän hiilihydraatteja, niitä on tullut syötyä ihan liikaa.


Vko 10

Viikko alkoi suht hyvin, koska painoa oli hieman vähemmän. Vaikka kuitenkin ihan liikaa. Marikan kanssa päätettiin jatkaa haastetta kesään asti. Sovittiin että tehdään toisillemme pieniä treenejä jotka kestäisivät max 20 minuuttia. Niin minä sitten suunnittelin muutaman treenin ekalle viikolle. Herkuttelin muutamana päivänä suklaalla, ou nou. Pitää muistaa taas ryhdistäytyä. Vaikka kovin en ole herkutellut. Mutta muuten koitin syödä kevyemmin, salaattia ja kasviksia. 


Vko 11

Viimeinen viikko käynnistyi, ja tosiaan viiden kilon painonpudotus jäi vain haaveeksi. Onneksi päätettiin jatkaa ja uudella innostuksella. Nyt pitää vain toivoa että flunssa pysyy poissa, jotta tuloksia saadaan. Painonpudottaja-bloggaaja hiljenee hetkeksi ja palaan asiaan sitten kun on jotain positiivista kerrottavaa. ;)






Alkupaino oli jostain syystä kovin alhainen enkä sen alle päässyt tämän 11 viikon aikana ollenkaan. No nyt on kesään vielä aikaa, muttei kuitenkaan montaa viikkoa. Pitäkää peukkuja että pysyn terveenä.

Söin normaalia kotiruokaa, ehkä annoskoot oli alkuun turhan isoja (mutta kun oli vain nälkä).  Herkuttelin vain muutama päivänä, vaikka olin kipeä. Viimeisellä viikolla repäisin herkkuja mutta kokonaisuutta ajatellen en kuitenkaan ihan överiksi vetänyt.

Urheilu jäi tosiaan sairastelun vuoksi kovin vähäiseksi. Nettijumpan ohjeet olivat erittäin innostavia. Ja niitä koitan jatkaa jo tällä viikolla. Vihdoin tuntuu että omituinen flunssa on mennyt pois.

Mutta päättäväisyyttä ja kovaa tahtoa tässä nyt tarvitaan. Niin kuin kirjoittelin palaan asiaan varsinkin jos on jotain hyviä uutisia luvassa.



Meitä voit seurata
Facebookissa: Suomalainen im Allgäu 
Instagramissa: asentajahiltunen
Bloglovin' ja Blogit.fi

Julkinen liikenne joka kulkee aamusta iltaan



Meillä täällä maalla on hieman vaikeaa kulkea julkisilla. Toisin sanoen linja-autoja kulkee mutta vain pari kertaa päivässä. Pari kertaa aamulla ja pari kertaa iltapäivällä, aamusta iltaan heh heh. Deutsche Bahn jyskyttää toki, mutta pienen automatkan 1(10km) päässä. Sinne pitää mennä (bussilla) autolla tai taxilla. Oberstaufenista päästään kyllä mihin suuntaan vain München, Kempten, Augsburg, Lindau, Ulm jne.



Tyhjää täynnä.


Parin tunnin junamatkan päässä on München jos ja kun alkaa lannanhaju ja pienet piirit ahdistamaan. Sinne matkaaminen maksaa yhdelle hengelle Bayern-ticketillä 25€ ja Servus-ticketillä 22€. Ero näillä lipuilla on se että Servus lipulla pääsee vain Müncheniin asti. Sen jälkeen ei voi enää matkustaa Münchenin sisällä. Joten yleensä tuo Baijeri-lippu on tarpeellinen.


Viime syksynä testasin miten juna kulkee toiseen suuntaan eli Lindauhin, joka on Bodenseen rannalla. Toki piti ajaa auto ensin Oberstaufeniin eli noin 10 minuutin automatka. Auto parkkiin ja ostin lipun, tällä kertaa lippu oli nimeltään Allgäu-Schwaben ticket. Koko päivän lippu maksoi 20€ eli lyhyestä matkasta aika kova hinta. Autolla olisin päässyt Lindauhin puolessa tunnissa, kilometrejä vain kolmisen kymmentä. Junamatka Oberstaufenista kesti yhtä kauan, ainut että aikaa meni 20 minuuttia automatkoihin. Junamatka meni ihanan jouhevasti mutta aikaa meni turhan paljon.  Joten valitettavasti ensi kerralla taidan kuitenkin mennä autolla.





Ekana talvena meidän piti mennä hotelli-ravintola Martinshöhen ruokaostoksille bussilla. Katsottiin että okei, klo 14 lähtisi bussi Adlerin edestä. Takaisin bussi piti lähteä klo 16.30. Meidän piti kävellä jonkin matkaa ruokaostosten kanssa päätepysäkille. Oltiin ajoissa paikalla mutta bussia ei vain näkynyt. Odotettiin ja odotettiin, pakkasta oli -15 astetta. Toiset bussikuskit eivät tienneet missä meidän bussi oli. Tunnin odottelun jälkeen soitin taksin ja toivoin että työnantaja maksaa sen kyydin. Sen jälkeen tulin niin kipeäksi etten ollut vähään aikaan ollutkaan. Kiitos vain Oberreuten julkinen liikenne.



Ajattelin katsoa kuinka pääsisin julkisilla Oberstaufeniin (n.10 km päähän) ja takaisin ja paljon se maksaisi. Bussi nro 18 tulee klo 13.31 Hotelli Adlerin eteen ja on Oberstaufenissa klo 14.00. Kotiin pääsee klo 15.35 tai 17.37 joka on illan viimeinen linja-auto kohti Oberreutea. Tämä kuulostaa liian hyvältä ollaakseen totta. Pitääpä testata joku kerta. Hintaa en löytänyt mistään mutta muistelen että maksoi pari euroa suunta kuusi vuotta sitten.



Lindau Hbf


Katselin bussiaikataulua ja ihmettelen että siitä ensinnäkin joku jotain ymmärtäisi. Vaan myös sitä että ihan sama mihin suuntaan bussi menee niin numero on aina sama? Tarkkana saa siis olla jos haluaa päästä perille. Pitää tietää missä kohtaa ja millä puolella tietä seisoo.



Oberreuten pysäkkiaikataulu



Sekava aikataulu koska osa linjoista meni vain koulupäivinä ja osa meni vain vapaapäivinä. Sitten oli vielä joku kesälinja erikseen. Jossain kohdissa luki että linja pitää tilata etukäteen, illan viimeinen (kello kuuden aikoihin) niin sanotusti. Viikonloppuisin menee vain muutama vuoro, aamulla ja iltapäivällä. Kätevää.


Joku kerta tekisi mieli kokeilla bussilinjaa Sulzbergista Bregenziin (AT). Lupaan kokeilla kesällä kun on joku ihana lämmin aurinkoinen päivä. Autolla pitää kuitenkin ensin ajaa Sulzbergiin, noh se on vain viiden minuutin ajomatka. Toki voisin kävellä mutta se kestäisi turhan kauan pystysuoraa mäkeä ylös. Lupaan raportoida myöhemmin.


Näitä aikatauluja kun lueskelin ja katselin totean vain että ajan ehkä kuitenkin mieluummin omalla autolla.

Yksityisautoilu kunniaan!!



Aikaisemmin kirjoittelinkin autoilu Saksassa.



Meitä voit seurata myös

Facebookissa: Suomalainen im Allgäu 
Instagramissa: asentajahiltunen

Bloglovin' ja Blogit.fi

Saksa vs. Suomi: Elokuvissa

Saksanmaalla on elokuvissakin hieman erimeininki kuin Suomessa. Frankfurtissa asuessa tuli käytyä leffassa varmaan kerran viikossa. Suomessa asuessa suunnilleen pari kertaa kuussa. Nykyään käydään ehkä vain pari kertaa vuodessa.





Frankfurtissa oli kiva vanha elokuvateatteri (jota ei valitettavasti enää ole?) ja siellä maanantai-illan Sneak Preview oli erittäin suosittu. Osasyy oli siinä kun leffasta ei ollut mitään tietoa että mikä sieltä tulee. Saattoi tulla joku vanha tai uusi elokuva. Ja se että sitä ei oltu dubattu, saatiin nähdä elokuvia englanninkielellä. Se on jo jotain, hei Saksassa. Silloin kymmenisen vuotta sitten sneak preview leffalippu maksoi 5€. Halpaa kuin saippua. Silloin tuli käytyä leffassa ihan yksinäänkin vaikka Suomessa sellainen ei olisi tullut mieleenikään.

Ensimmäinen kokemus oli aivan mahtava. Ihmiset olivat niin rennolla tuulella, huutelivat kommentteja, taputtivat, viheltelivät ja nauroivat estottomasti. Tämä suomalainen oli aivan myyty, meininki oli niin mahtavaa.






Edellä kuvaillun mukaista menoa ei kuitenkaan ihan jokaisessa saksalaisessa leffateatterissa ole. Muttei ehkä ihan niin jäykkää kuin Suomessa. Tähän kommentti Itävallan puolelta, siellä oltiin heti alkuun mielensäpahoittajia. Etsin paikkaani ehkä hiukan kovaäänisesti, niin vastaukseksi sain vain SHHHH, SHHHHH. Eikä elokuva (mielensäpahoittaja) ollut edes vielä alkanut. Aika nihkeetä porukkaa.

Saksassa ja Itävallassa elokuvasaliin saa ostaa kaljaa, viiniä, jäätelöä, nachoksia, karkkia ja pop cornia. Näistä kolmea ensimmäistä tuskin saa Suomessa viedä saliin, virallisesti. Allekirjoittanut on joskus villeinä vuosina syönyt hampurilaisia, taidettiin saada vihaisia katseita (kateellisilta). Olen kerran todistanut sitä kun joku söi kuivaa ruisleipää ja joi piimää suoraan tölkistä. Only in Finland.

Saksassa ja Itävallassa kannattaa muistaa kysyä onko pop corn süss oder salzig? Eli makeaa vai suolaista? Muutaman kerran olen unohtanut että mahdollisesti on tarjolla vain sokerilla maustettua. Siis voi yökötys kun laatta meinasi lentää. En tajua kuinka joku voi tykätä makeista pop corneista? Okeij, suklaapoppari on taas ihan eriasia.



Kotisohvalla on joskus paremmat oltavat


Leffaan meno ei kamalasti eroa Suomeen verrattuna. Usein on niin että liput tarkistetaan vain kerran. Ei siinä ovella vaan reilusti ennen, heti lipun oston jälkeen. Periaatteessa voisi mennä väärään saliin. Joissain isoissa elokuvateattereissa (isoissa kaupungeissa) pystyy ostamaan liput automaatista ja maksaa ne pankkikortilla. Wohoo, ei se Saksa olekkaan niin kehitysmaa kuin ajatellaan.

Joskus tuntuu että sitä väkeä on liikkeellä paljon, ensin lippujonossa saa jonottaa. Sitten kun haluat ostaa herkkuja on sinnekkin puolen tunnin jono. Kannattaa olla ajoissa liikenteessä.





Pienissä elokuvateattereissa on tunnelmaa. Alkuun tulevat "miljoonat" paikalliset mainokset ovat jotenkin söpöjä. Ikkunanpoka-mainokset eivät jotenkin sovi oikein kuvaan.


Meillä päin näytetään harvoin elokuvia joita ei ole dubattu. Viime vuonna tuli kuitenkin monta elokuvaa jotka olivat suomeksi ja saksankielisillä teksteillä. Ihan huippua. Nämä olivat siis Itävallan puolella Bregenzissä ja Feldkirchissä. Leffat: Hymyilevä mies, Napapiirin sankarit, Toivon tuolla puolen ja Mielensäpahoittaja.


Mukavaa elokuvailtaa!!

Meitä voit seurata myös
Facebookissa: Suomalainen im Allgäu 
Instagramissa: asentajahiltunen

Bloglovin' ja Blogit.fi

Käsespätzle - Juustoinen ähky

Paikallinen ruoka joka tunnetaan Sveitsissä nimellä Chäschnöpfli, Vorarlbergissa Käsknöpfle tai Schwabenissa Kässpätzle/Kässpatza/Kässpatzn. Sitä tarjoillaan Allgäussa, Schwabenissa, Sveitsissä, Liechtensteinissa ja Vorarlbergissa.





Allgäuer Kässpatzen on monien herkku, itse en ole tästä ruuasta niin innostunut. Se on ihan ok makuista. Näin kun anopille sanoin hän otti sen niin etten tykkää siitä. Nyt parin vuoden jälkeen hän on ymmärtänyt mitä tarkoitin, tai ainakin luulen niin. Minä kun en osaa kehua ruokaa jollei se oikeasti ole hirmu hyvää.





Tätä ruokaa kutsutaan meillä päin tosiaan Allgäuer Kässpätzleksi. Anopilta kysyin mikä siitä tekee sen Allgäulaisen? Sain vastaukseksi että ilmeisesti se juusto, eli se juusto/juustot mitä siihen käytetään. Allgäu- versioon tulee Bergkäse ja Emmentaler-juustoja. Erialueilla laitetaan eri juustoja esim. Limburger, Räß, tai Weißlacker, ei hajuakaan miltä nuo maistuvat.






Allgäuer Kässpatzen

600 g Vehnäjauhoja
4 kpl Kananmunia
Suolaa
2,5 dl vettä
200g emmental ja bergkäseä
3 sipulia
voita

Tee taikina jauhoista, kananmunista, vedestä ja suolasta. Tarvitset Spätzleraudan jonka läpi raastat taikinan kiehuvaan suolaveteen. Anna kiehahtaa ja  ota pois reikäkauhalla. Laita lämmitettyyn vuokaan vuorotellen juuston kera. Laita hieman suolaa ja pippuria ja pari nokaretta voita. Laita hetkeksi uuniin 200 asteeseen. Pilko sipulit ohuiksi renkaiksi ja paista voissa pitkään miedolla lämpötilalla kullanruskeaksi. Laita sipulit vuoan päälle ja laita tarjolle.

Lisäksi voit tarjota salaattia tai perunasalaattia. Vorarlbergin Oberlandissa ja Liechtensteinissa sitä voidaan tarjota omenasoseen kera. Yleensä kuitenkin syödään sellaisenaan ja tämä ruoka on yllättävän täyttävää. Puuh.






Guten Appetit!


Meitä voit seurata myös
Facebookissa: Suomalainen im Allgäu 
Instagramissa: asentajahiltunen

Bloglovin' ja Blogit.fi

Millainen bloggaaja olen

Blogeissa on pyörinyt haaste, millainen bloggaaja olen. Tässä on minun vastaukset.








1. Mikä sai sinut aloittamaan blogin kirjoittamisen?

Asuminen ulkomailla ja kiinnostus kirjoittamiseen. Raskaana ollessa oli luppoaikaa ja siitä se ajatus sitten lähti. Jälkeen päin ajateltuna olisi ollut hyvä aloittaa jo aikaisemmin mutta parempi myöhään kun ei milloinkaan.


2. Kuinka kauan olet kirjoittanut blogia?

Olen kirjoittanut nyt kaksi vuotta.


3. Kuvaile blogiasi. Mikä on sen pääasiallisen aihe yms.

Ulkosuomalaisen elämä, se on myös ihan tavallista puurtamista. Ei vain kuoharia ja juhlaa koko ajan. Kirjoittelen lähialueiden nähtävyyksistä, pikkumiehen elämästä, omista tunteista ja kipuiluista kun oma perhe ja ystävät ovat kaukana. Oikeastaan mistä vaan, ikinä ei voi tietää mistä seuraavaksi kirjoitan.





4. Kuinka usein päivität blogiasi?

Haavena oli kaksi kertaa viikossa, mutta pikkulapsen kanssa se ei ole aina niin helppoa. Tulee niitä muuttujia kovin usein. Kunpa vain olisi sitä aikaa kirjoittaa. Joten kerran kaksi viikossa on ollut normi.


5. Kumman valitset kuvat vai teksti?

Ensin teksti sitten kuvat.



6. Mistä saat inspiraation postauksiisi?

Elämästä. Tästä mitä näen ja koen kun asun Baijerissa. Kaikki ei välttämättä ole niin helppoa, enkä sellaista haluaisikaan. 



7. Bloggaatko mieluiten aamulla, päivällä vai illalla?

Kirjoittelisin mieluummin aamulla, mutta nykyään ne illat ovat minulle sitä kirjoitteluaikaa. Joskus kirjoitan päivällä kun Pimi nukkuu mutta joskus tahdon itsekki huilata. Meidän internet yhteys vain on niin huono että paras on saada kuvat latautumaan yöksi jotta voin aamulla julkaista postauksen.



8. Kuinka usein teet jotain blogisi eteen, kuten otat kuvia, luonnostelet uusia postauksia, vastaat kommentteihin tms.?

Melkein joka päivä tulee tehtyä jotain. Kuvia nappaan usein, varsinkin kun ollaaan liikenteessä ja näen jotain mielenkiintoista niin eikun naps. Usein päässä pyörii ajatuksia uusista postauksista. Postauksia kirjoittelen joko yhden illan viikossa, varsinkin jos on Flow- niin silloin pitää saada kirjoittaa niin kauan kuin mahdollista. Tai sitten kun pitää saada postaus valmiiksi, niin silloin lyhyempiä pätkiä (varsinkin jos pikkumies on kuvioissa). Toisinsanoen hommia tulee tehtyä koko ajan.



9. Luetko muiden blogeja? Minkä tyylisiä?

Kaikki blogit taitavat olla ulkosuomalaisten blogeja niin Saksassa kuin muuallakin. Vertaistuki on erittäin tärkeää ja hyödyllistä. Tunne että kuuluu tiettyyn ryhmään tuntuu hyvältä. Suomessa asuvat ystävät eivät aina ymmärrä miltä tuntuu olla erossa ystävistä ja perheestä. Muut bloggaajat ja ulkomailla asujat ymmärtävät toinen toistaan.





10. Mitkä asiat toisten blogeissa kiinnittävät huomiosi ja saavat sinut liittymään ehkä jopa lukijaksi?

Se että on hyvin ja sujuvasti kirjoitettu. Mielenkiintoiset aiheet ja hienot kuvat. Toki blogin ulkoasu kiinnittää myös huomion. Mutta liian "kaupallinen" ei minua kiinnosta, ennemmin aidot kuvat ja aiheet.



11. Kolme parasta asiaa bloggaamisessa?

Se että saa kertoa omasta elämästään (vaikken ihan kaikkia henkilökohtaisia juttuja kerro) ja jakaa kuvia joita olen napsinut meidän seudulta. Kertoa näistä ihanista paikoista lähialueilla sekä näistä hulluista arkisista asioista. Asiat jotka ovat erilailla kuin Suomessa. Sekä se että olen blogin kautta tutustunut mahtaviin ihmisiin. Ilman blogia minun elämä olisi niin paljon tylsempää.



12. Entä kolme huonointa?

Välillä tietty "pelottaa" että mitä sitä nyt tuli kirjoitettua. Että toivottavasti asiaani ei ymmärretä väärin. Se että bloggaamiseen menee niin paljon aikaa, olen ehkä hidas kirjoittaja tästä netistä puhumattakaan. Myös se että tulee vietettyä liikaa aikaa somessa, lukiessa muiden blogeja ja kommentoidessa. Mutta tämä nyt vain kuuluu tähän aikakauteen.


13. Oletko mielelläsi vuorovaikutuksessa lukijoiden kanssa eli vastaatko mielelläsi kaikkiin saamiisi kommentteihin?

 Todellakin olen ja vastaan aina kaikkiin kommentteihin. Kommentteja on kiva saada, silloin jotenkin konkretisoituu että joku lukee näitä postauksia ja ovat kiinnostuneita mitä olen kirjoittanut.

14. Onko blogillasi muita somekanavia kuten Instagram tai Facebook-sivua?

Kyllä, molemmat löytyy
IG: asentajahiltunen 
FB: Suomalainen im Allgäu
Sekä Bloglovin ja blogit.fi



15. Onko sinulla luonnoksissa useampia valmiita tai lähes valmiita postauksia vai kirjoitatko mieluummin yhden postauksen kerrallaan ja julkaiset sen heti?

Luonnoksissa koitan pitää aina yhden valmiin ja muutaman lähes valmiin. Jotta sitten kun ei ole ollut aikaa kirjoittaa voin vain nopeasti muokata ja julkaista postauksen. Minua hieman ahistaa jos luonnoksia ei ole. 


16. Bloggaatko avoimesti eli tietääkö tuttavapiirisi blogistasi?

Kaikki tietää tai luulen että tietävät että bloggaan.






17. Hyödytkö blogistasi taloudellisesti tai saatko esimerkiksi tuotteita testattavaksi blogisi kautta?

En hyödy mitenkään taloudellisesti. Tai no yhden kirjan sain kun tein siitä esittelyn.


18. Mikä on tarina blogisi nimen takana vai onko sillä tarinaa lainkaan?

No blogin nimeä miettiessä halusin että siinä on suomen ja saksan kieltä. Alue jossa asun on nimeltään Allgäu ja olen suomalainen. Suomi/suomalainen sanat tunnistavat saksalaisetkin joten tämä oli pieni sanavisa. Joten Suomalainen im Allgäu kuulosti hyvältä. 


19. Haluaisitko kehittää tai muuttaa blogiasi jotenkin? Jos niin, miten?

Toistaiseksi olen tyytyväinen tähän mitä nyt teen koska teen tätä omaksi ilokseni enkä ole millään lailla ammattilainen. Toki jos haluaisin tästä tuloja tms. niin pitäisi ehkä tarkemmin miettiä mitä juttuja postaisin ja ottaa parempia kuvia.



20. Kolme vinkkiä aloittelevalle bloggaajalle?

Kirjoita siitä mikä sinua kiinnostaa, älä koita matkia muita. Kirjoita rehellisesti ja tunteella. Kirjoitukset joissa ei ole tunnetta mukana niin niitä ei ole mukava lukea. Ja jos mielesi tekee kirjoittaa blogia niin ei sitä kukaan estä. Aloitat vaan.


P.s. Maisemakuvat on otettu yhtenä kauniina helmikuisena talvipäivänä lähialueelta. Oma kuva on otettu Lindausta markkinoilta marraskuussa.



Meitä voit seurata
Facebookissa: Suomalainen im Allgäu 
Instagramissa: asentajahiltunen
Bloglovin' ja Blogit.fi