torstai 29. maaliskuuta 2018

Suomi vs. Saksa: PÄÄSIÄINEN



Kuten kaikissa juhlapyhissä niin on pääsiäisen vietossakin pieniä vivahde-eroja. Ei kuitenkaan kovin suuria. Koristelut, tarjoilut, pääsiäismunat tai kuka ne tuo poikkeavat sellaisesta mihin me suomalaiset tai tarkemmin ottaen minä olen tottunut. 






Koristelut

Täällä ei kasvateta rairuohoa. Toki Katzengras-nimellä sellaista löytyy (joka on tarkoitettu kissoille), itse en vain ole löytänyt (en ole edes etsinyt). Ainakaan minun lähipiirissä ei kukaan ole näinä vuosina sitä kasvattanut. Minä se sinnikkäästi koitan muistaa laittaa kylvön kohilleen pari viikkoa ennen. Rairuoho-paketteja on äitini tuonut Suomesta. Vaikkakin periaatteessa ihan mitä vaan voi kasvattaa (vehnä, ruis jne). Tänä vuonna laitoin pop cornin jyvistä ”ruohon” kasvamaan. Ja hieno tuli. Katso vaikka, kuva alla.







Pikkuiset tiput ovat myös tuttu näky täällä päin.Tai ainakin niitä voi kaupasta ostaa. En vain tiedä mihin ne saksalaiset ne laittaa jos ei kerran ole sitä ruohoa? No kait ne johonkin purkin reunalle niitä laittavat.


Saksassa koristellaan myös ulkona. Pieni lehdetön pensas saa mukavan väriloiston ylleen kun siihen laitetaan roikkumaan värikkäitä munia. Ei paha idea, piristää kummasti ja varsinkin jos on muuten kovin harmaata. Itseasiassa niitä värikkäitä kananmunia laitetaan roikkumaan milloin minnekkin.


Liikenneympyrä koristeltuna



Pajunkissat

Valitettavasti (tai ehkä onneksi) täällä ei käy virpojat virpomassa palmusunnuntaina. Palmkatze eli pajunkissoja kyllä kerätään vaasiin mutta niitä ei koristella niin kuin me suomalaiset. Tänäkin vuonna ne pajunkissat ovat jo melkein kuivuneet ennen kuin pääsiäinen on täällä. Virpominen on perinne, joka oli/on minulle erittäin tärkeä. Harmi vain että Pimille tämä tapa tulee olemaan ihan tuntematon käsite. Ellei...


Kananmunan värjäys

Suomessa maalataan tai värjätään itse kananmunat. Joko vesiväreillä, värikynillä malaamalla/piirtämällä tai värjäämällä munat joko luonnonväreillä tai esim.vesiväreillä. Saksassa taasen voit ostaa valmiiksi värjättyjä kananmunia (itseasiassa läpi vuoden, vain pääsiäisen aikaan tarjonta triplaantuu). Tai ostat kaupasta väripusseja, joilla värjätä kananmunat. Huono puoli mielestäni tässä ”värjäämisessä” on se että sitten sinulla on valehtelematta miljoona kananmunaa, jotka pitäisi sitten parin päivän sisällä syödä. Puuh.


Baarissa tuotiin muna-yllätys
Suklaamunat

Kaupoissa alkaa heti ystävänpäivän jälkeen mieletön suklaamunien esiin marssi. Niitä on kauppa pullollaan, teholavoja jne. On jos jonkinlaista, pupua, pääsiäismunia isoja ja pieniä. Valinnanvaraa on niin että näin suomalaisen vinkkelistä tarviiko olla niin paljon? Vaikka Suomessa suklaita muuten löytyy joka sorttia niin pääsiäismunavalikoima ei ole näin valtava. Alla kuva lähikaupan valikoimasta joka on vain pienisosa siitä mitä se oikeasti on.








Kuka tuo suklaamunat?

Itse olen oppinut että pääsiäisen aikaan munii kukko. Se on suuri ihme kun kukko on muninut suklaisia munia. Siihen kuului tietenkin iso pahvinen kukko-koristeinen muna, jonka sisälle ne munat olivat yön aikana ilmestyneet. Saksassa taasen pääsiäismunat tuo Osterhase eli pääsiäispupu, ne ei suinkaan ilmaannut yön aikana tyynyn alle. Vaan ne pitää heti aamulla etsiä puutarhasta, pupu on sinne käynyt ne piilottelemassa. Huonolla ilmalla ne löytyy olohuoneesta. Tai niin kuin meidän Osterhase tuo ne suklaamunat koristellussa korissa jossa on oma nimi. Saas nähä tuoko Osterhase tänäkin vuonna ei suklaisen yllätyksen minulle. Pimikään ei ole vielä saanut suklaata joten yllätyksellä odotan mitä sieltä tulee. Josta tullaan aiheeseen kuinka kamalaa se on kun kaksi vuotias ei saa vielä suklaata.



Pääsiäispupun tuomiset vauvalle.


Pääsiäislahja

Saksassa tai ainakin täällä päin on tapana antaa lapsille pääsiäislahja. Mutta meidän perheessä tai lähipiirissä ei kuitenkaan anneta. Monet kyselevät mitä te annatte Pimille pääsiäislahjaksi? Ekan kerran kun tämän kysymyksen kuulin kakistelin vain jotain. En ollut yhtään asiaa edes ajatellut.


Pääsiäiskaritsa

Saksalaisessa versiossa ei puhuta ollenkaan samasta kuin Suomessa. Me suomalaiset teemme jonkin ihanan lammaspadan, joka sitten juhlavasti syödään pääsiäisenä. Baijerissa leivotaan makea leivonnainen karitsa eli Osternlämmle, joka on kuivaa kuin mikä. Teen kanssa maistuu kuitenkin ihan ok:lta.




Pitkäperjantai

Silloin on tarjolla katolilaiseen tyyliin kalaa. Niin kuin jokaisena perjantaina muutenkin. Meillä on ollut usein tarjolla Forellea eli taimea, perunasosetta ja lisukkeita. Anoppi osaa paistaa kalan oikein maukkaaksi, onhan se saksalaiseen tyyliin leivitetty. Saksassa tämä päivä on arkipyhäpäivä niin kuin Suomessa, mutta naapurissamme Itävallassa päivä on ihan tavallinen työpäivä.




Pääsiäinen kuuluu viettää perheen parissa ja niin meilläkin on yleensä kaikki lähisukulaiset paikalla. Onneksi meidän ruokapöydän saa levitettyä vaikka kolmeen metriin jos tarve vaatii. Tilaa on kaikille. Pääsiäinen on rauhoittumisen aikaa, onhan siinä ihanasti neljä päivää vapaata. Ilmoista riippuen tehdään luultavasti vaellusretkiä lähiympäristöön. Nautitaan ja ollaan yhdessä.







Frohe Ostern! Hyvää Pääsiäistä! Happy Easter!


Meitä voit seurata myös
Facebookissa: Suomalainen im Allgäu 
Instagramissa: asentajahiltunen
Bloglovin' ja Blogit.fi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti