5/recent-posts/slider1

Miten saksalaiset valmistautuvat jouluun

Saksalaiset ovat myös jouluhulluja, vaikkakin minua jaksaa ihmetetyttää se että jouluaaton ruuista heillä ei ole mitään yhtenäistä perinnettä.

Listasin tähän muutamia asioita joita ennen saksalaisen (pieni yleistys) joulu ei voi alkaa. 


Adventtikynttiläkranssi 

Ennen ensimmäistä Adventtia on joko ostettava tai itse tehtävä adventtikranssi. Eli se sellainen jossa poltetaan niitä kynttilöitä aina adventtisunnuntaina. Näistä pieni huomio että ne ovat yleensä aina tehty jostain helposti palavasta, kaarnasta, puusta, sammaleesta, kuusenoksista tms. Olen välillä ihan järkyttynyt että kynttilä ja helposti palava yhdistetään. Toisaalta nämä paikalliset kynttilät ovat turvakynttilöitä ja sammuvat hyvissä ajoin ennen loppua. Mutta yksin ei uskalla jättää hetkeksikään.



Adventtikynttilät


Adventsbasar - Adventtimyyjäiset

Minäkin olin tänä vuonna ensi kertaa auttamassa päiväkodin ja koulun vanhempaintoimikuntaa. Ennen ensimmäistä adventtia täällä järjestetään adventsbasar, jossa myydään joulukoristeita. Tuotto menee tietenkin meidän päiväkodin ja koulun lasten hyväksi. Niillä ostetaan leluja, tehdään retkiä jne. Meidän kylässä tästä on tullut yksi vuoden odotetuimmista tapahtumista.



Weihnachtskrippe - Jouluseimi

Varsinkin meillä päin on joka taloudessa itse rakennettu tai lahjaksi saatu jouluseimi. Meidän kylässä ei ole Krippenbauvereinia eli jouluseimenrakennusyhdistystä, mutta onneksi naapurikylässä Itävallan Sulzbergissa on sellainen. Sinne pitäisi jo nyt ilmoittautua jos mielii ensi joululle itse tekemää jouluseimeä. Kuva on tämän vuoden Krippenausstellungista eli jouluseimien esittelytilaisuudesta.



Jouluseimi

Plätchen - piparit - keksit

Pikkuleivät, keksit, piparit, niitä täkäläinen rouva leipoo ei sen seitsemää sorttia vaan enemmän. Ihan oikeasti, niitä pitää olla miljoona eri muotoista ja makuista. Niitä reipas kotirouva leipasee 20 ja risat. Ihan kreisiä. Niitä on tapana antaa lahjaksi ja sitten niitä mutustellaan koko pitkä joulukuu. Niiden leipominen pitää sitten jo aloittaa hyvissä ajoin marraskuussa.


Joulumarkkinat 

Glühweinit, Glühmostit ja muut kuumat juomat tekevät markkinoilla kauppansa. Jotkut poikkeavatkin markkinoilla päivittäin (jos vaikka matkan varrella) tai viikottain nappaamassa joulutunnelmaa. Täällä se on helppoa kun niitä on joka kaupungissa ja kylässä.



Joulumarkkinat Konstanz

Jouluvalot 

Kausivalot laitetaan yleensä vasta ensimmäisenä adventtina, toki on perheitä jotka laittavat ne aikaisemmin. Mielestäni kiva niin, saadaan hieman piristystä pimeään aikaan.


Joulukoristeet

Ne ilmestyvät kuvaan hieman ennen adventtia tai adventtina. Ovenpielet ja rappuset on koristeltu puutähdillä, sypresseillä, kuusilla, valoilla jne. Mielestäni joulukoristeet ovat välillä hieman hmm outoja ja vanhanaikaisia, ei siis omaan makuun ollenkaan sopivia.



Piparit ja kynttiläasetelma



Joulukuusi

Se hommataan hyvissä ajoin ennen jouluaattoa. Useimmiten se koristellaan vasta aatonaattona. Harva jättää kuusen hankkimisen aatonaattoon, ei se taida olla edes mahdollista, koska kaikki paikat on jo kiinni aattona.



Joulukuusi



Kirjoita toivomuskirje

Saksassa onkin hauskaa kun alueesta tai/ja uskonnosta riippuen voit kirjoittaa joko Christkind:lle eli Jeesuslapselle tai Weihnahtsmann:lle eli joulupukille. Samalla lailla kun me suomalaiset kirjoitamme lahjatoiveet Joulupukille. 


Ostoksia ei kannata jättää viime tinkaan

Saksassa kaupat ja markkinat sulkevat ovensa jo 23. päivän keskipäivällä. Joten ajoissa kannattaa olla ruoka,- ja muiden ostoksien kanssa. Täällä ei ole mahdollisuutta viime hetken ostoksiin.

Joulukirkko

Meidän asuinalue on vahvasti katolinen joten kirkossa käydään muutenkin ahkerasti. Mutta joulukirkko kuuluu (voisin väittää) 90% perheiden jouluun. Meidän kylällä on joulun aikaan muutama joulumessu, mutta niistä minun lemppari on lasten joulumessu. Siellä esitetään tuttu joulukuvaelma ja jouluyö juhlayö-joululaulu. 





Jouluaatto

Tosiaan jouluaattona täällä odotetaan joko Christkind:iä tai Weihnahtsmann:ia saapuvaksi. Kumpikaan niistä ei kuitenkaan taida näyttäytyä oikeasti. Tai ainakin Christkind käy vain tuomassa lahjat. Ruokailun jälkeen lapset ohjataan omiin huoneisiin ja sillä aikaa käy Christkind tuomassa paketit joulukuusen alle. Pieni heleä kulkusen kilkatus kertoo että Christkind tai Weihnachtsmann on käynyt paikalla. 


Lista tuntuu muutamia lukuunottamatta kovin tutulta, vai mitä mieltä olet?




Meitä voit seurata myös
Facebookissa: Suomalainen im Allgäu 
Instagramissa: asentajahiltunen


4 vinkkiä pukinkonttiin + 2 x arvonta

****Blogiyhteistyö****



Meillä on täällä Etelä-Saksassa ja Itävallan puolella Vorarlbergissa muutama lahjakas nainen joiden työpanoksesta haluan teillekin kertoa. He ovat osaltaan tuoneet Suomea maailmankartalle tai ainakin Saksaan, Itävaltaan ja muihin maihin jossa puhutaan saksaa. 


Päätin koota tähän postaukseen muutamat kirjalahjavinkit ja varsinkin saksalaisille (saksankielisille) jotka rakastavat Suomea sekä ihan vain pipojen ystäville. Ja ehkä teistä joku haluaa tukea lahjakkaita ja kekseliäitä naisia. Tekstin lopussa on ohjeet arvontaan osallistumiseen.


Kirja 1

Pari vuotta sitten kirjoitin postauksen jossa kerroin Tarja Prüssista ja siitä kuinka hän on kirjoittanut kirjan 111 syytä rakastaa Suomea eli saksaksi 111 Gründe Finnland zu lieben. Kirja on todella hauskasti ja ammattilaisen ottein kirjoitettu. Kirja sisältää paljon knoppitietoa ja täytyy myöntää että en edes minä tiennyt kaikkea Suomesta. Kirjan voi tilata Tarjan blogisivuiltaamazonista tai Saksasta löytyy kirjakaupoista (jos ei löydy niin sen voi tilata).



Koli ©Tarja Prüss



Kirja 2

Tarja on ollut ahkera ja toimittanut jo toisen kirjan yhdessä valokuvaaja Juha Metson kanssa. 111 paikkaa Helsingissä, jotka pitää nähdä eli saksaksi 111 Orte in Helsinki, die man gesehen haben muss on julkaistu kesällä 2018. Tarja ja Juha esittelevät kirjassa pieniä paikkoja, joita ei ehkä ole itse tullut ajatelleeksi käydä katsomassa tai edes tiedä koko paikasta. Tämän kirjan voit tilata myös amazonista, Tarjan blogisivuilta tai ostaa kirjakaupasta Saksassa. Yhteistyössä Tarjan kanssa tämän kirjan voit myös voittaa arvonnassa instagramin puolella. Siitä paremmin sivuilla: asentajahiltunen



©Tarja Prüss



Nuottilaulukirja 3

Vuosi sitten kerroin itävaltalaisen Michaela Kyllösen projektista, joululaulunuottikirja nimeltä Weihnachten in Finnland - Joulu Suomessa. Sitä saa edelleen tilattua Michaelalta suoraan (michaela.kylloenen (at) gmail.com), Amazonista tai kustantajalta. Kirjassa on nuotit pianolle ja tekstit suomeksi ja saksaksi (+muutama ruotsiksi).



©Michaela Kyllönen



Pipot 4

Marjut on ollut pienenä kova piirtämään, suunnittelemaan ja ompelemaan vaatteita siskonsa kanssa (siskosta tulikin tekstiilisuunnittelija). Joten käsillä tekeminen ja luovatyö on tuntunut Marjutista luontevalta. Marjut on oikealta ammatiltaan laulaja ja laulunopettaja. Lasten ollessa pieniä hän neuloi, virkkasi ja ompeli vaatteita heille. Siitä se idea sitten lähti, ensimmäisenä keväänä hän möi yli 300 pipoa ja jatkoi siitä. Hänen mielestään tämä on ollut hyvä tapa tutustua paikallisiin naisiin. Marjut asuu miehensä ja kahden lapsen kanssa Itävallassa, Dornbirnissä.




Marjut perusti yrityksen nimeltä Pompula vuonna 2014. Hän ompelee kaikki pipot, beanit, pannat, baggyhousut, legginsit, mekot ja tuubihuivit itse. Tänä talvena Marjut on tehnyt vuorellisia pipoja joko fleece,- tai teddy-kankaasta. Pipoja on erilaisissa kuoseissa koko perheelle myös miehille. Hänen valitsemat kankaat ovat niin herkullisia, ja varsinkin tytöille on niin paljon ihania kankaita. Pompula-yrityksellä on omat nettisivut joiden kautta on mahdollista tilata pipoja, ja lähetys onnistuu EU:n alueelle. 





Ideoita Marjutilla olisi vaikka kuinka paljon ja hän onkin kerännyt matkoilta ideoita ja luonnoksia vihkoon. Yksi haave olisi myös suunnitella ja tuottaa itse kankaita ja palkata ompelija. Tällä hetkellä kuitenkin laulu/laulunopettajan työt vievät enemmän aikaa.



©Marjut Kuhnhenn


Käykää tykkäämässä Pompulan FB-sivuista. 
Marjut päivittää facebookkia ahkerasti ja laittaa kuvia uutuksista.


Nyt siihen parhaaseen kohtaan eli arvontaan.

Arvonta # 1 

Nyt minulla onkin ilo kertoa että yhteistyössä Pompula:n kanssa me arvotaan yksi (1) vapaavalintainen pipo lukijoiden kesken.

Kerro kommentissa: Kenelle antaisit pipon joululahjaksi? 

Joten osallistu arvontaan kommentoimalla tähän postaukseen ja/tai facebookissa Suomalainen im Allgäu-sivuilla. Arvonta sulkeutuu 14.12.2018 klo 23.59. Arvonnan voittaja julkistetaan facebookissa lauantaina 15.12.2018. Onnea arvontaan. Edit:15.12.2018 Voittaja on jo arvottu, tähän ei voi enää osallistua.






Arvonta # 2

Tulee piakkoin Instagramin puolelle eli seuraa: asentajahiltunen niin saat lisätietoa. Edit: Toinen arvonta on käynnissä instagramissa ja facebookin sivuilla: Suomalainen im Allgäu




Meitä voit seurata myös
Facebookissa: Suomalainen im Allgäu 
Instagramissa: asentajahiltunen





Luukku 6: Pyhä Nikolaus on joulupukin edeltäjä

Tämä postaus on osa ulkosuomalaisten bloggaajien joulukalenteria. Postauksen lopussa löytyy lista kaikista osallistuvista blogeista, käy kurkkaamassa!


#ulkosuomalaistenjoulukalenteri2018


Meille suomalaisille 6.12. on päivä jolloin Suomesta tuli itsenäinen maa. Tänä päivänä on myös nimipäivät nimille: Niko, Niklas, Niilo, Niki ja Nikolai. Nimien taustalta löytyy kuitenkin pyhä Nikolaus joka eli kauan kauan sitten.



Sankt Nikolaus


Saksassa vietetään 6. Joulukuuta Nikolauksen päivää. Pyhä Nikolaus kuoli vuonna 343(?) juuri tänä kyseisenä päivänä jolloin Saksassa juhlitaan tätä hyväntekijää. Nikolaus oli kreikkalainen piispa joka antoi lahjoja salaisesti ja teki ihmetekoja. Kohteina oli varsinkin lapset, merenkulkijat, kauppiaat ja opiskelijat. 

Voisi sanoa että pyhä Nikolaus on joulupukin edeltäjä ja esikuva.

Tavaksi on muotoutunut niin että lapset jättävät saappikkaansa ulos edellisenä iltana jonne Nikolauspukki laittaa lahjat. Ennen vanhaan lasten piti putsata ja plankata kenkänsä näyttääkseen pukille että ovat ansainneet lahjan. Lahjaksi on näinä päivinä muotoutunut ihan vain suklaa. Jotkut vanhemmat tosin antavat lahjaksi jonkun hieman kalliimman (yhden) lahjan. 

43% saksalaisista sanookin täyttävänsä saappaan makeisilla/suklaalla, 44% makeisilla/suklaalla ja lahjoilla ja 10% pelkällä lahjalla. 99% saksalaista kertoo noudattavansa tätä perinnettä.

Nikolauspukki saapuu keskiyöllä aasilla tai hevosella ja jättää lapsille pienet lahjat saappaisiin. Se voi olla tosiaan suklaata, kolikoita, pieniä lahjoja tai vaikka mandariineja.

Entäs jos lapsi ei olekaan ollut kiltti? Silloin pukki jättää vitsan saappaaseen, tarkoittaen ”piiskaamista” ja sitä että lapsi ei olekaan ansainnut lahjaa. Tämä perinne riippuu siitä kuinka ankaria vanhemmat ovat lapsilleen. Nykypäivänä tuskin kukaan saa enää vitsaa? 



Tässä vahditaan ovatko lapset kiltisti?


Nikolauspukki vierailee joissain kodeissa, mutta yleensä kouluissa, päiväkodeissa ja urheiluseuran tapahtumissa. Nikolauspukilla onkin matkassaan ns. Alter ego Knecht Ruprecht joka vahtii vitsan kanssa ovatko lapset kiltisti. Noin 50% saksalaisista ei noudata tätä perinnettä. Minua hahmo muistuttaa Nuutti-pukkia, joka tulee aina Nuutin päivänä ja häätää joulun pois kodista. Nämä perinteet ovat taaskin kulkeutuneet hieman myöhässä Suomeen.


Knecht Ruprecht ja vitsa


Lapsia on peloteltu myös sillä että Nikolauspukki satuttaa lapsia kepillä, laittaa säkkiin ja vie mukanaan. Joten kilttinä kannattaa olla. Jotkut vanhemmat haluavatkin antaa lapselleen oppitunnin ja pukki saa leikisti ”lyödä” lasta kepillä.

Nikolauspukki on pukeutunut punaiseen takkiin, piispan hiippalakkiin, valkoiseen partaan, toisessa kädessä hänellä on kepukka ja toisella kädellä kantaa säkkiä selässä.

Meillä onkin tällä viikolla kahdet Nikolausjuhlat, päiväkodin Waldnikolaus eli tapahtuma ulkona ja sitten urheiluseuran järjestämä tapahtuma. Jälkimmäisessä eri urheiluryhmät esittävät vuorotellen jonkun esityksen pukeille. Lopuksi Nikolauspukki kehuu kaikki lapset ja lopulta he saavat yllätyspussin ja Nikolauspullan.



Nikolaus-pulla




Täällä toivotetaankin tänään Frohe Nikolaus!



Pulla ja poika





Joulukalenterin muut osallistujat, käy tsekkaamassa!













Luukku 12: Tahdon Asiat / USA







Luukku 19: Maija Asunta-Johnston

Luukku 20: Wonderworld of Noora / Viro







Meitä voit seurata myös
Facebookissa: Suomalainen im Allgäu 
Instagramissa: asentajahiltunen


Miniloma Süd-Tirolissa

Dolomiitit


Me asutaan aika keskellä Keski-Europpaa ja oikeastaan joka paikkaan on lyhyt matka. Vaikkakin ollaan oltu hieman laiskoja/saamattomia hyödyntämään näitä lähimaita. Tämän kuuden vuoden aikana ollaan tehty vain muutama reissu. Osasyy on ollut meidän remontti joka alkoi neljä vuotta sitten ja Pimi joka syntyi 2,5 vuotta sitten. 



Süd-Tirol, joka oli minun ja Jumin ensimmäinen ”ulkomaanmatka”. Oltiin silloin vastarakastuneita ja hieman jännitti lähteä ensimmäiseen yhteiseen reissuun. Süd-Tirol valikoitui matkakohteeksi koska se on niin lähellä. Tarvitsee vain suhata Itävallan ja alppien yli tai läpi ja BUUM olet kohteessa. Tai no alppien ylitys ei mennyt ihan niin nopeasti, voitte vaan kuvitella kun muutama muukin on liikenteessä mutkaisilla pikkuteillä. Siihen kun sattuu onnettomuus niin matka saattaa kestää tuplasti kauemmin.





En ollut aikaisemmin käynyt Italiassa, vaikkakin Süd-Tirol on Italiaa niin paikkaa kutsutaan yleensä vain Süd-Tiroliksi eli Etelä-Tiroliksi. Saksalaiset tykkääväät matkustaa sinne ruuan, juoman, vuorien ja varmasti myös sen tähden että siellä pärjää saksankielellä. Minulle se sopi paremmin kuin hyvin, koska italiaa en osaa yhtään.






Ajeltiin tosiaan autolla ja minä istuin pelkääjän paikalla ja räpsin kuvia. Ihan hulluna, ei pysähdelty kuin ehkä nopeat vessapysähdykset. Ajettiin ensin Meranoon jonne google mapsin mukaan ajaa n. 4 tuntia. Käytiin syömässä ja hieman käveltiin ympäriinsä. Löysin sieltä Sissin, eli Baijerin prinsessan patsaan. 



Merano




Sissi


Meidän päätepistehän oli Bolzano, jossa muuten Ötzikin asustelee. Ysärimusafanit ei siis DJ Ötzi, hah. Ei kyllä valitettavasti menty moikkamaan muumioitunutta herraa. Vaan me keskityttiin enemmän ruokaan, juomaan ja toisiimme. Tarkoitus oli yhtenä päivänä lähteä vaeltamaan vaan toisin kävi. Ajettiin jotenkin risteyksen ohi ja kääntyminen oli jotenkin mahdotonta ja niin me vain ajeltiin eteenpäin.



Dolomiitit


Hetken päästä tunsin jonkun korkean ja valtavan hahmon vierelläni. Olin Jumille että apua, onko nuo nyt ne Dolomiitit (joista olin joskus lukenut maantiedon kirjasta)? Ilma oli jotenkin kovin utuinen ja Dolomiitit vain seurasivat omituisena isona möhkäleenä. Oli jotenkin ihan epätodellinen olo. Dolomiitit on jotenkin niin siinä läsnä, sitä on vaikea selittää. Aivan mahtava ilmestys. Oikeastaan me taidettiin kiertää Dolomiitit ympäri, ajeltiin muutama ihanan mutkikas alppitie. Katseltiin maisemia reilun 2500 metrin korkeudesta.






Tämän reissun Must-kohde minulle oli nähdä Gardajärvi, järvi jota olin havitellut näkeväni jo monta vuotta. Joskus taannoin olin suunnitellut pyöräretkeen osallistumista. Jumi kuitenkin kertoi että Gardajärven alue ei ole kuitenkaan ihan helpommasta päästä olevaa maastoa. Kuulemma paljon tunneleita tai sitten ajetaan vuorilla. Tämän aion kuitenkin joskus tehdä, vapaaehtoiset ilmoittautukaa. 


Gardajärvi siellä kimmeltää


Tultiin Gardajärvelle vuorilta päin ja voi että se maisema sieltä ylhäältä. Järvi siinsi sinisenä ja kimmelsi ja ne vuoret ympärillä. Wautsi vau. Lokakuu oli vielä ihanan lämmin, no ei kuitenkaan rantakelit. Toinen hyvä puoli oli se että turisteja oli vähän. Järveä ympäri oli monta pientä ihanaa kylää. Tai no turistipaikkoja ne on. Monia ihania rantaravintoloita joissa oli ihana istuskella ja nauttia maisemista. Aah, kunpa pääsisi sinne taas joskus. 



Gardajärvi


Etelä-Tirolista ja Italiasta jäi nimenomaan mieleen ne maisemat, rentotunnelma ja ruoka. Niissä kun ei ikinä mene pieleen. Pakko päästä pian uudelleen.






Käykää lukemassa myös Matkoja, retkiä, hetkiä-blogin kirjoitus: Syysvärejä ja jumalaisia maisemia Dolomiiteilla.

Tai Maailman äärellä matkablogin kirjoitus: Dolomiittien satumainen syksy - Paras aika patikointiin.


Meitä voit seurata myös
Facebookissa: Suomalainen im Allgäu 
Instagramissa: asentajahiltunen