maanantai 16. heinäkuuta 2018

Uimaranta on lähempänä kuin tajusinkaan.

Viime aikoina olen kirjoitellut paljon näistä meidän lähialueen järvistä: Alppijärvet Münchenistä länteen ja Füssenin alueen alppijärvet. Kuitenkin tajusin sunnuntaina että olin unohtanut ihan kokonaan että on täällä meillä päin muitakin uintimahdollisuuksia kuin järvet. 






Yksi vaihtoehto meinasi kokonaan unohtua. Meinaan Fluss eli joki ja Bach eli puro niin kuin saksassa sanotaan. Toki täällä vuoristossa on mahdollisuus mennä uimaan kylmiin ja virkistäviin vesiputouksiin. Ei tietenkään ihan niihin isoimpiin vain paikallisiin söpöihin virkistyskeitaisiin. Yhdestä lähialueen keitaasta Bucheneggeristä kirjoittelinkin viime kesänä.


Buchenegger


Tosiaan kun meren rantaan päästäkseen pitää matkustaa monta tuntia (lue:ainakin yli 5 tuntia). Järven rantaan pitää ajaa autolla 20 minuuttia niin joenrantaan tai putoukselle pääsee alle kymmenessä minuutissa. Niin ihan onnellinen saa olla näistä mahdollisuuksista.





Tosiaan lähellä on yksi joki nimeltään Weißach joka laskee Bodenseehen ja bodenseestä jatkuu Reininä joka taasen laskee pohjanmereen. Yksi alkulähde tälle joelle on Hochgrat, josta olenkin kirjoittanut ja maininnut pariin kertaan. Tämä vuorihan näkyy meidän parvekkeelta, pihalta, keittiön ikkunasta jne. Aah, tiedän, I’m a lucky girl.


Nämä ovat niitä paikkoja joita ei kuka vain tiedä. Ensimmäisenä kesänä ajeltiinkin Weißachin rannalle ja mietin kuinka siistiä on kun on paikallinen opas. Koska itselle ei olisi tullut heti mieleen mennä niihin paikkoihin. Nyt ollaan ainakin kerran kesässä käyty nautiskelemassa muutamassa ”salapaikassa”.



Yhteen tällaiseen salapaikkaan veinkin viime kesänä veljeni perheineen, yhden teinin mielestä SE paikka oli koko reissun paras paikka. Kyllä tädin mieltä lämmitti että paikasta tykättiin. Koska teinit ovat välillä vähän vaikea kohdeyleisö. Heh.





Joenrannat ovat ihan parhaita paikkoja kesähelteellä. Kylmä vesi virkistää ja joskus paikkaa etsiessä joutuu hieman vaeltamaan vedessä. Älkää tehkö niin kuin minä vaan hommatkaa kunnon kengät, Crocsit voivat olla liukkaat ja vaaralliset.


Joenrannassa on se hyvä puoli vaikka porukkaa voi olla paljon niin hieman etsimällä ja kävelemällä eteenpäin voi löytää oman rauhaisan paikan.

Plussa ja miinus on kivinen ranta. Makoiluun kovin epämukava mutta kaksivuotiaan mielestä (+ vähän vanhemmat) aivan mahtavaa heitellä niitä kiviä jokeen.


Ainut miinus on se että paarmat eli Bremse ovat kuumalla säällä erittäin toimeliaita ja kiukkuisia. Niitä saakin lätkiä ihan tosissaan. Paitsi ellei käy niin kuin minulle että ne ovat kiinnostuneita enemmän kumppanin ”lihasta”.



Tämä varoituskyltti on Eistobelista eli yksi kanjoni lähialueelta.


Joenrannalla uimisessa voi piileä vaara, joten kannattaa tarkistaa virtauksen voimakkuus. Ettei käy niin että hups, tyyppi häviääkin veden virtaan. Usein vaarallisissa paikoissa on varoituskyltti ja silloin ei tosiaan kannata ottaa riskiä. Tosiaan Wasserwacht eli ns. uimavahteja on vähän joka paikassa ja niiden tarve on Saksassa lisääntynyt koska ihmiset eivät tottele niitä kylttejä. Taisi olla suhteessa iso luku asukasmäärään nähden jotka ovat veden varaan joutuneet ja hukkuneet. :(


Meitä voit seurata myös
Facebookissa: Suomalainen im Allgäu 
Instagramissa: asentajahiltunen

perjantai 13. heinäkuuta 2018

Sitku ja mutku



Sanat joita vihaan, mutta joita tulee kovin usein käytettyä ja toteutettua. Olen aina vihannut ihmisiä jotka sanovat että teen tämän sitten kun olen eläkkeellä, laihempi, nätimpi jne. Huomasin vain viime viikolla että kamalaa minusta on tullut ihan samanlainen. Jotenkin huomaamatta itsekseni mietin että tänään haluan vain olla, mutta huomenna/ensi viikolla teen asian eteen jotain.




Kun oikein rupesin miettimään niin näitä tekemättä jääneitä asioita on paljon. Liittyen varsinkin Pimin kanssa liikkumiseen, on ollut helppo jättää tekemättä käyttäen tekosyynä Pimiä tai Pimin päikkäreitä.


Yksi konkreettinen esimerkki oli se kun ystävä/kaveri/työtutulla on täällä meidän lähellä vaellusmökki. Paikka jonne voi vaeltaa, syödä, juoda ja vaikka jäädä yöksi jos niin haluaa. Lupasin ja ajattelin silloin raskaana ollessa että sitku olen äitiyslomalla kävelen usein sinne ylös kun on hyvä ilma ja nautin ihanista maisemista sekä samalla moikkaan ystävää. 




Mutku melkein kolme vuotta tuli edellisestä käynnistä niin miten se aika vain meni niin mahdottoman nopeasti? Ihan hävetti etten ollut käynyt vaikka olin niin luvannut. Ystäväni ei edes itse ollut paikalla vaan juttelin hänen äitinsä kanssa ja totesin että Pimikin on jo yli kaksivuotias. Mein Gott, miten se aika rientää. 

Toki ystävän olen näiden kolmen vuoden aikana nähnyt jopa kerran ja ei se vika ole vain minussa. Monet ovat kiireisiä eivätkä saa asioita aikaiseksi. Heillä toki ekstra hommana on se että on reilut kuusikymmentä lehmää laitumilla, heinää pitää niittää parin kolmen viikon välein ja sitten vielä parin päivän päästä lannoittaa. Huh, kun hänen äitinsä kertoi päivien pituudesta ja hommien määrästä niin en ollut yhtään kateellinen. 




Toinen esimerkki tuli siitä kun tuolla vuorien toisella puolella lähellä St. Antonia on ollut suomalaisten pitämä hotelli-ravintola. Sieltä sai muuten porokäristystä ja hirvenlihaa. Kerran käytiin kolkuttelemassa ovella ja niin heilläkin oli silloin Ruhetag eli vapaapäivä. Tästä on kohta kuusi vuotta aikaa, ja olin aina ajatellut että sitten joku päivä ajetaan sinne syömään poronkäryä. Tapasin heidät vihdoin viime viikon Suomi-Itävalta seuran kantapöydässä ja he kertoivat että olivat sulkeneet ravintolan. Olin että eii, en sitten kerennyt käydä siellä nauttimassa herkullisia ruokia. 





Tekosyitä löytyy useita että miksi ei tehdä jotain asiaa. Mutta kun asiat hoitaa ja järjestää kunnolla niin varmasti aikaa löytyy. Täytyy vain ottaa itsestä niskasta kiinni.



Sitkun ja mutkun-mentaliteetti pitää lopettaa ja alkaa elämään tässä hetkessä. Piste.




Meitä voit seurata myös
Facebookissa: Suomalainen im Allgäu 
Instagramissa: asentajahiltunen

keskiviikko 11. heinäkuuta 2018

Brotzeit - Leipähetki



Minun oli ihan pakko kirjoittaa tästä kun monissa teksteissäni sivutaan brotzeit ja osa lukijoista ei varmaankaan tiedä mitä se oikein tarkoittaa joten tässä nyt pientä selvennystä asiaan.







Brotzeit - Zwischenmahlzeit

Vapaasti suomennettuna leipähetki eli välipala. Joka tarjoillaan aamupalan ja lounaan välissä tai päivä-, tai iltaruuan tilalla/välissä. Monissa paikoissa kuitenkin klo 9-15 välillä. Täällä monet perheet tarjoavat iltaisin vain Brotzeit eli ei ole lämmintä ruokaa ollenkaan.





Vaellusretkien kohokohta, joka nautitaan tietenkin ihanan maiseman kera. Useasti ollaan pakattu eväät mukaan mutta joskus nälkä(kiukku) yllättää ja vaellusmökeistä ollaan tilattu valmiina.


Leipähetki Süd Tirolissa.


Baijerissa on vuodesta 1999 ollut mahdollista ottaa myös oma Brotzeit Biergarteniin mukaan. Siis paikoissa joissa on itsepalvelu. 







Näin söpöt brotzeit pussukat voi ostaa Oberstdorfin lihakaupasta mukaan.




Siihen kuuluu mitä milloinkin mutta pääpiirteittäin näin:

Leipää
Juustoa
Retiisiä
Makkaraa
Suolakurkkua
Kirsikkatomaattia
Keitettyjä kananmunia

Variaatioita löytyy sen mukaan kuka sen tekee.

Tosiaan tarkoitus on että ne kaikki syödään erikseen eli suolakurkusta, makkarasta, kananmunasta haukataan palasia. Retiisit, tomaatit syödään kokonaisina. Leivän voit voidella voilla tai tuorejuustolla. Juusto on yleensä paloina ja siitäkin haukkaat vuorotellen palasia. Ellei se ole viipaloitu (niin kuin kuvassa alhaalla) niin se voi silloin laittaa leivän päälle (suomalaiseen tyyliin). Kaikki tosiaan tekevät tyylillään eli ei ole mitään oikeaa tai väärää tapaa.





Rakkaalla lapsella on myös monta nimeä alueen ja maan mukaan. Varsinkin rajat ovat häilyviä ja joillain alueilla puhutaan monella eri tavalla. Tsekkaa wikipediasta enemmän.


Baijerissa ja meillä Allgäussa: Brotzeit
Schwabenissa & Frankenissa: Vesper
Itävallassa: Jause tai Jasper
Süd Tirolissa: Marend
Sveitsissä ja Vorarlbergissä: Znüni

EDIT: Saksassa on käytössä myös nimitys Abendbrot, joka käsittää yleisesti iltaruuan. Ennen vanhaan ilmeisesti on ollut myös tarjolla vain leipää, nykyään voi siis olla myös lämmin ruoka.




Guten Appetit!!



Meitä voit seurata myös
Facebookissa: Suomalainen im Allgäu 
Instagramissa: asentajahiltunen

sunnuntai 8. heinäkuuta 2018

Mitä sinä tiedät vanhempiesi elämästä ennen sinua?

Mitä sinä tiedät sinun vanhempiesi elämästä ennen sinua?
Missä he asuivat pienenä, missä nuoruutensa tai aikuisuutensa alkuaskeleet?
Missä he kävivät koulua?
Mitä he tekivät työkseen ja missä?
Mitä he harrastivat?





Isä alkoi puhumaan viime vuoden puolella että haluaa esitellä paikat jotka ovat hänelle tärkeitä. Olin että mikä jottei…

Joten tänä kesänä kun olin käymässä Suomessa niin Isäni halusi esitellä hänen lapsuutensa/nuoruutensa kulmat. Kierreltiin koko päivä isäni ehdoilla ja hän esitteli paikkoja ja kertoi tarinoita joita en ollut ennen kuullut. Joistain asioista minulla oli hieman vääriä käsityksiä, jotka on nyt onneksi saatu oikaistua.

Isäni elämäntarina on kuin saippuaoopperasta konsanaan. Käänteitä ja sairaala/laitosjaksoja, äidin kuolema ja sen myötä äitipuoli ja sisarpuolet, jotka tulivat elämään "sotkemaan" kuvioita. Siskon ja veljen kuolemat aivan liian varhain saivat miettimään omaa onnellista elämää koska olen saanut elää kahden veljen kanssa näinkin pitkään, vanhemmista puhumattakaan.



Isoäitini hautajaiset vuonna 1960


Esittelykierroksen osasyyksi isä kertoi sen että hänen oma isänsä jäi hieman kaukaiseksi eikä ollut kertonut elämästään ennen lapsia oikeastaan mitään. Eikä oikeastaan niidenkään aikana eikä jälkeen. Ehkä tämä oli tyypillistä sodan käyneille miehille, tiedä sitä? Tai miehet (varsinkin ennen vanhaan) yleensä heidän on vaikea kertoa omista asioistaan tunteistaan kenellekkään. Onneksi uusi sukupolvi on hieman erilainen ja asioista osataan puhua.



Isoisä


Joten me kierrettiin kaikki mahdolliset osoitteet ja paikat. Ja voin sanoa että oli mielenkiintoista ja silmiä avartavaa. Voisin jopa sanoa että katson isääni uusin silmin. Ymmärrän isästäni asioita joita en ole ennen edes ajatellut. Opin samalla asioita itsestäni ja sukulaisistani.

Uskomatonta kuinka hyvä muisti isälläni oli, hän muisti kaikkien liha,- urheilukauppiaiden nimet unohtamatta opettajien tai sotilaspastorin nimiä. Toki asiaan voi tulla nopea muutos ja sen tähden olikin hyvä että käytiin tämä kierros just nyt eikä viidestoista päivä.



Isä armeijan harmaissa.


Selasimme myös laatikollisen valokuvia, joista osasta ei ollut mitään hajua ketä siinä oikein on. Valokuvien takana ei ollut mitään vuosilukuja tai nimiä. Osaan kirjoitettiin jotta tiedetään sitten myöhemmin ketä siinä oikein on. Valokuvista löytyi vain yksi kuva minun isän puolen isoäidistä.




Joten sinähän voisit pyytää isääsi tai äitiäsi kertomaan tarinansa ennen kuin on liian myöhäistä.


Meitä voit seurata myös
Facebookissa: Suomalainen im Allgäu 
Instagramissa: asentajahiltunen

tiistai 3. heinäkuuta 2018

Oma mökki ja perunamaa?






Ihana Suomi-loma takana ja ajatukset ovat hieman ristiriitaiset. Tavallaan oli ihana tulla takaisin kotiin, mutta toisaalta sydän jäi Suomeen. Onko se tämä ikä/elämäntilanne vai mikä kun tänä vuonna takaisin tulo on tuntunut hieman omituiselta jopa hieman epätodelliselta. Joka vuosi loman viimeisinä päivinä selailen oikotieltä omaa pikkumökkiä PK-seudulta. Joku sellainen paikka joka olisi meidän omaa aluetta jonne saisi kaikki omat tavarat ja jonne palata ensi kesänä. Mutta onko siinä mitään järkeä omistaa mitään sellaista jonne pääset luultavasti vain kerran kesässä pariksi viikoksi. Helpommalla pääsee kun vuokraa mökin aina sieltä alueelta mihin haluaa tutustua. Toisaalta sukulaiset/ystävät ovat pääkaupunkiseudulla, jos mökki on jossain kauempana.





Meidän perheessä/suvussa ei ole mökkiä jonne voisi mennä, joka olisikin ollut helppo ratkaisu. Tein tällaisen plussat miinukset listan jotta näkee konkreettisesti kannattaako vai ei? Lukion psykologian opettaja kannusti aina vaikeissa tilanteissa kirjoittamaan ylös joten tässä tämä nyt on.






Oma mökki

Plussat

  • Oma paikka jonne mennä ja olla siellä vaikka koko loma.
  • Omat tavarat voi jättää rauhassa sinne.
  • Voit kutsua vapaasti ystäviä kylään, varsinkin jos PK-seudulla.
  • Mökkiä voi vaikka vuokrata, jos haluaa.
  • Mökin voi ostaa juuri sieltä mistä haluaa + millaisen haluaa.


Miinukset

  • Työleiri, aina on jotain pikkuhommaa jota pitää tehdä.
  • Kuka hoitaa mökkiä silloin kun et ole itse paikalla?




Vuokramökki

Plussat

  • Vastassa on (yleensä) hyvin hoidettu mökki.
  • Itse tarvitsee vain purkaa laukku ja loma voi alkaa.
  • Mökin voi vuokrata ympäri Suomea, ei joka kerta samasta paikasta ellet halua.


Miinukset

  • Mökki ei ole oma.
  • Siellä voi olla vain sen sovitun ajan.



Mökin ostaminen ei ole ajankohtainen lähivuosina, mutta eihän sitä tiedä jos voitetaan lotossa. ;)


Olisikin kiva kuulla kokemuksia muilta ulkosuomalaisilta miten olette asian järkeistäneet. Kokemuksia ja ideoita saa jakaa meille kaikille. 

Kannattaako oma mökki vai ei?





P.s. Kaikki kuvat on Sysmän ihanasta vuokramökistä.

Meitä voit seurata myös
Facebookissa: Suomalainen im Allgäu 
Instagramissa: asentajahiltunen

torstai 28. kesäkuuta 2018

Suomiloma on jo takana

Nyt sitä on taasen palattu sorvin ääreen ja blogi heräilee henkiin loman jäljiltä. Tässä pieni yhteenveto mitä kaikkea me kerettiin tekemään. Osasta tarinoista tulee sitten omat postaukset, kunhan saan ajatukset paperille. Kuvia on otettu reilu 500 joten joutuu hieman selailemaan niitä läpi.





Suomen loma on tältä vuodelta taasen lusittu. Huh. Mukavia hetkiä perheen ja ystävien parissa on vietetty. Kolme ja puoli viikkoa meni niin nopeasti vaikka kyllä me siinä ajassa kaikenlaista kerettiin. Alkuun oli heti veljentytön ylioppilasjuhlat, sitten kyläilyjä, kaveritreffejä, Espoo, Vantaa ja Helsinki tuli taasen tutuiksi. Käväisimme myös Tallinnassa, Jyväskylässä ja Sysmässä olimme viikon aivan ihanalla hyvin hoidetulla mökillä. Laitan linkin tähän teille kaikille vinkiksi.





Kerettiin nauttimaan myös kesäisestä Helsingistä pariinkin otteeseen. Kesäkuun tokana viikonloppuna on joka vuosi Sambakarnevaalit, lähtö senaatintorilta ja paluu samaan paikkaan Espan ja Aleksin kautta. Suosittelen lämpimästi, mahtava tunnelma. Ja kyllähän tuo Bateria eli rumpuryhmä saa lanteet keinumaan tavalliselta tallaajaltakin. Instagramiin olinkin laittanut hieman alkutunnelmaa.





Yhtenä kauniina sunnuntai-päivänä kävimme jäätelöllä Kuusijärvellä (Vantaan virkistysalue, siellä on tavalliset saunat ja savusauna mahdollisuus jos haluaa eksotiikkaa esitellä ulkomaalaisille). Voin kertoa että siellä taisi olla joku kesäharjoittelija kun jäätelöpallot oli niin isot ettei sitä meinannut jaksaa syödä. Puuh. Pimi halusi toki mennä uimaan, "vettä, vettä" hän vain tokaisi ja pisti menemään.

Yksi maanantai-iltapäivä vietettiin Leppävaaran maauimalassa. Ihan luksusta. Pääsin uimaan ja saunaan. Aurinkokin näyttäytyi.

Pitäkää mielessä Helsinki-päivä eli 12.6. joka on muuten allekirjoittaneen syntymäpäivä. Sinä päivänä on koko Helsinki ohjelmaa täynnä mm. uimaan pääsi ilmaiseksi sekä radio Suomi POP:n järjestämä Kaisaniemen konsertti, jossa tänä vuonna esiintyjinä olivat mm. Jenni Vartiainen, Sunrise Avenue, Ismo Alanko ja Elastinen. Ilma oli mahtava ja nautiskeltiin tunnelmasta koko perheen voimin nurmikolla musiikkia kuunnellen.

Tehtiin myös pakollinen Tallinnan-reissu (Pimin ja Jumin eka kerta), minunkin edellisestä kerrasta oli jo mennyt tovi ja kovin oli kaupunki muuttunut. Kierreltiin vanhassa kaupungissa ihania taloja katsoen. Löydettiin lopulta sopuhintainen ruokapaikka joka oli aivan loistava valinta. Pimi sai rauhassa leikkiä aitojen sisäpuolella ja Äiti ja Isi saivat nautiskella siideristä ja oluesta ja hyvästä ruuasta.





Päästiin kuin päästiinkin tänä kesänä pyöräretkelle Vantaaseen tutustuen. Voi pojat kyllä Vantaa voi olla kaunis. Pyöräilimme kahden perheen voimin Koiramäen Pajutalliin kahville ja pullalle. Paikka on niin idyllinen ja kahvit ja pullat PK-seudun hintoihin halvat (ja hyvät). Pajutallilla on myynnissä ihania pajujuttuja sekä muita sisustustuotteita. Mutta myös perheen pieniä on ajateltu, on possuja ja kaneja joita voi syöttää sekä peikkometsä jossa voi seikkailla.



Road Trip alkakoon


Meidän Road Trip lyheni yhteen pysähdykseen Jyväskylässä. Jumi oli nähnyt muutamia kuvia Jyväskylästä ja sinnehän meidän piti sitten ajaa. Yövyttiin Ruuhimäen Leirintäalueella, hinta oli ihan ok (58é/yö) hieman uudemmassa yöpymismökissä jossa oli jääkaappi ja tilaa neljälle/viidelle yöpyjälle. Yritettiin mennä vesitornin ravintolaan mutta ei kertakaikkiaan löydetty miten sinne pääsee autolla. Ei kuulkaas auttanut Google Mapsit eikä mitkään. Tyydyttiin satama-alueeseen, siinä oli ihana katsella niitä laivoja ja saunalauttoja.





Jyväskylästä ajettiin Sysmään josta meille oli varattu viikoksi aivan ihana mökki. Siinähän se viikko meni meni saunaa lämmitellessä ja grillailessa. Oltiin kuitenkin reippaita ja käytiin parissa paikassa vaeltamassa: Päijätsalo ja Kammiovuori. Kuvat ja kertomukset tulevat kunhan saan ajatukset paperille. Veli perheineen kävi juhannuksen vietossa ja sää ei valitettavasti ollut kuin morsian. Illan mittaan piti siirtyä sisään korttipelin pariin ja katsella laituria joka keikkui myrskyn silmässä. Ilmasta viis meillä oli kuitenkin kiva ja mukava viikko mökillä.





Niin se kolme ja puoli viikkoa oli mennyt nopeasti ja oli taasen kotiin lähdön aika. Tänä vuonna tuntui jostain syystä erityisen pahalta lähteä kotiin. Vaikka se koti on täällä niin jotain  (sydän) jää aina Suomeen.



Hei hei Suomi!!

P.s. Nalle ja reppu jäivät vahingossa junaan nukkumaan ja eilen niitä metsästettiin kissojen ja koirien kanssa. Onneksi löytyi ja tarina sai onnellisen lopun. Sen siitä saa kun oli liian monta kassia ja nyssäkkää mukana.




Meitä voit seurata myös
Facebookissa: Suomalainen im Allgäu 
Instagramissa: asentajahiltunen