5/recent-posts/slider1

Mitä sinä tekisit ikävän työkaverin kanssa?



Olen kirjoittanut yhden tekstin meidän työpaikan ilmapiiristä ajalta ennen kuin jäin äitiysvapaalle. Valitettavasti voin vain todeta, että tuntuu ettei siinä työilmapiirissä ole muutosta tapahtunut. Varsinkin yhden nimeltä mainitsemattoman henkilön kohdalla.




Mitä sinä tekisit ikävän työkaverin kanssa?

Hän on myös muualta tullut ja työskennellyt paikassa varmaan 20 vuotta. Joten hän kuvittelee olevansa pikku pomo. Tai kaikki-tietävä-jumala, joka osaa kaiken ja tekee kaiken oikein. Pomon silmissä hän on täydellinen työntekijä. Hän on harvoin poissa, osaa asiansa, kertoo pomolle mitä muut tekevät ”väärin” tai jos ja kun eivät tee mitään. Hän oli aikaisemmin yhden pikkupomon kätyri, kuiskutteli mitä nyt se teki taas väärin.

Jostain syystä tämän henkilön kanssa, minulla nousee niskakarvat pystyyn joka kerta, kun hän sanoo jotain joko kettuillaakseen minulle tai sitten hän koittaa olla minun pomo. 

Me olemme kuitenkin samalla viivalla olevia, samalla surkealla palkalla työskenteleviä keittiöapulaisia. Okei, hän on työskennellyt paikassa 15 vuotta kauemmin. Mutta ei se tee hänestä minun pomoa.


Kerron sinulle muutaman esimerkin

Tämä ensimmäinen esimerkki on ajalta ennen kuin jäin äitiyslomalle.

Ensimmäinen syksy tässä työpaikassa oli henkisesti raskasta aikaa. Ja siitä syystä sain töissä ihmeellisen kohtauksen. Aloin itkemään ihan syyttä suotta. Työkaverit tietenkin säikähtivät, että mikä sille nyt oikein tuli. Pomonkin kanssa juttelin ja en vain pystynyt rauhoittumaan. Pomo ehdotti, että lähtisin kotiin. 

Minä kävin kuitenkin lääkärin juttusilla, hän epäili masennusta. Vastailin lomakkeeseen ja lopputulos oli, että ei ole masennusta. Olin viikon sairauslomalla ja kun palasin töihin. Kaikki kyselivät mikä sinulla oli? En oikein osannut sanoa mitään. Koska en tosiaan tiennyt mikä oli.

Noh, tästäpä tämä ko. henkilö sai loistavan aseen minua vastaan.

Yksi kerta toinen kollega oli sairauslomalla virtsatientulehduksen takia. Minua nauratti, että kiva nyt koko työpaikka tietää miksi hän on poissa. Siihen hän totesi, että ainakin hän on hyvän syyn takia poissa, eikä ole syyttä suotta poissa niin kuin eräät ja katse kohtasi minut. Olin, että voi helvetti.






Meidän työpaikalla on tosi outo meininki

Uusia työntekijöitä ei perehdytetä ja senhän tietää kaikki, että jos ei perehdytetä niin virheitä voi sattua. Tai uusi työntekijä kysyy jotain, niin hän ei välttämättä saa vastausta. Minäkin alussa kyselin että tarvitsetteko apua? Ei tarvita oli vastaus joka kerta tai ei vain vastattu.

Tilanteen hassuksi teki sitten kun ko. henkilö on poissa, eikä kukaan ole kertonut mitä hän tekee tai miksi. Tuuratessa piti miettiä itse, että mitenköhän tämä nyt tehdään. Minä edelleenkin mietin usein, että miksi näin toimitaan Saksassa? Vai onko minun kohdalle osunut ihan paskat työpaikat ja työilmapiirit?

Tai että jos joku on tehnyt virheen niin siihen paras tokaisu on se en ollut minä. Usein kuuleekin wer war das = Kuka se oli? Ich wars nicht = En se minä ollut.

Tai jos joku homma pitää tehdä ja se ei kuitenkaan kuulu sinun toimenkuvaasi niin voit vain vastata nicht meine aufgabe. Minä vanhana esimiehenä kuulen ja näen punaista joka kerta, kun joku vastaa noin. Minun mielestä varsinkin keittiössä työskenneltäessä kaikki on kaikkien hommaa, meidän pitää pitää yhdessä kiinni siitä, että homma pelittää.


No mutta takaisin tähän yhteen henkilöön.






Paluu työelämään ei ole mennyt kovin hyvin tämän ko. henkilön kanssa

Ensimmäisenä työpäivänä olin suht ajoissa paikalla, mutta myöhästyin kuitenkin alkupalaverista koska etsin itselleni työvaatteita. Kukaan ei osannut oikein auttaa, eikä minun omat vaatteet olleetkaan tulleet. Osa työkavereista oli avuliaita ja lainasivat minulle työvaatteet. 

Noh, pitihän tämän yhden henkilön päästä pätemään sanoessaan minulle, että sinun pitää olla ajoissa paikalla, että klo 11 on pikapalaveri. Olin, että joo joo.

Ensimmäiset kuusi viikkoa töissä meni suht ok. Olihan siellä jotain pientä häslinkiä, mutta niistä selvittiin.

Loman jälkeen on ollut ihan järkyttävä väsymys, eikä helleaalto helpottanut olotilaa. Olen tosissani miettinyt pitäisikö minun sittenkin olla jossain muualla töissä? Vaikkakin tämä klo 11-14 työaika on tällä hetkellä aivan loistava.

Helleviikolla tämä ko. Henkilö päätti olla minun pomo.

Me jaetaan ruoka asiakkaille, joten välillä siinä minun pisteellä on kova kuhina ja hengähdystaukoja on vähän. Varsinkin näin helteellä on erittäin kuuma ja hiki valuu. Tämä henkilö huomasi, että hengähdän hetken ja saatoin vaihtaa kokin kanssa muutaman sanasen. Hän näyttää kassalta piukeena, että nyt niitä astioita hakemaan tiskihuoneesta. Ajattelin ääneen, että V..u mikä ämmä. Meinasin huutaa, että oletko sinä minun pomo vai mitä?

Myöhemmin sinä päivänä, kun olin viemässä niitä puhtaita astioita takaisin paikoilleen. En ollutkaan minun paikalla jakamassa ruokaa. Hän kurkkaa keittiöön kiukkuisesti, että missä minä olen, ja näyttää käsillään, että mitä ihmettä. Siinä vaiheessa, mulla meinas palaa hihat kiinni.

Mitä te tekisitte minun asemassani? Pomon kanssa juttelu ei auta, sen tiedän. Hän näkee tämän henkilön enkelinä. Ajattelin, että ensi kerralla jos hän sanoo niin kysyn häneltä että onko hän minun pomo? Voisin ehkäpä jatkaa vielä niin että onko sillä joku ongelma minun kanssa?

Vai mitä mieltä olette? Joko homma paranee tai sitten vain huononee.

Ehkä nämä teistä kuulostaa ihan normaaleilta jutuilta niin minun mielestäni ne ei ole. Minulla ei ole ikinä ollut Suomessa työskenneltäessä mitään ongelmia. Minä tuun juttuun yleensä kaikkien kanssa.

Uskonkin että tässä on vahvasti mukana kateus. Koska olen myös hyvä työntekijä, tulen hyvin juttuun työkavereiden kanssa ja varsinkin pomo tykkää.






Joten tarvitsenkin sinun apua, mitä sinä tekisit ikävän työkaverin kanssa?


Meitä voit seurata myös
Facebookissa: Suomalainen im Allgäu 
Instagramissa: suomalainen_im_allgau



8 kommenttia

  1. En anna neuvoja, enkä psykologisoi.Arvelisin, että olet hyvä työntekijä, kiltti ja vastuun- ja velvollisuudentuntoinen, eikä se tuolla kannata, päin vastoin kannattaa asenne "geht mich nichts an", oletan.Saattaa olla, että olet jonkun mielestä "Streber". En ole alata, enkä tiedä tapoja. Sinulta eivät vielä spontaanisti baijerin murresanat lennä. "Pomottelija" luulee, että sinua saa piikitellä ja pamputtaa. Kokeile, mitä tapahtuu, jos tosiaan huudat vastaan:"Bist du meine Chefin?" Juu, ja kukaan ei ole vastuussa mistään, jos joku asia menee pieleen:"Ich war es nicht". Puhun omasta kokemuksestani muulla alalla.Olin oppinut olemaan alakynnessä ja kiusattuna jo koti-Suomessa ja se oli paha juttu, se. Nyt osaan jo sanailla ja käyttää kaikki kaanonit kohteliaisuusmuodoista piikittelyyn ja karkeisiin epäköhteliaisuuksiin, jos ei joku muuta ymmärrä. Pfalzilaiset ovat yhtä omapäisiä kuin baijerilaiset. Pää pystyyn!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Katriina. Välillä vain ottaa pattiin niin mahdottomasti. Hän ei ole baijerilainen tai allgäulainen hän on tullut myös muusta maasta. Joten murreasioista ei ole kyse. Pari päivää on mennyt ihan ok hänen loman jäljiltä, mutta katsotaan milloin taas alkaa tapahtumaan.

      Poista
  2. Voi olla että tuo ihminen ei koe savansa muulla tavalla huomiota ja arvostusta kuin ilkällä pomotelulla, mikä ei teitnkään paranna kenenkään tilannetta.

    Minkälainen kanssakäyminen teillä on muuten?
    Oletko kysellyt loamakuulumiset?
    Tiedätkö onko hänellä lapsia, joiden asioista hän saatta olla huolestunut ja kireänä?

    Oletko koetanut puhua tuon ihmisen kanssa työtehtävistä rauhallisena hetkenä, kun mitään akuutteja "syytöksiä" ei ole ilmassa?

    Jo set niin kokeilisin ensin sitä ennen kuin rupesaisin huutamaan päin naamaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa, varmaan asia on juuri näin kun kirjoitit. Meidän työpaikalla on vaikeaa saada arvostusta tms. Ehkä hän vain haluaa olla välillä se joka "pomottelee" ja "kiukuttelee".
      Muuten me jutellaan ihan normaalisti ja hän on ihan kivantuntuinen. Kuitenkin hänen seurassaan olen varautunut.

      Ehkä pitää tosiaan joku kerta kysyä, että mikä on ongelma?

      Tällä viikolla hänen loman jäljeltä on ollut ihan kiva viikko. Ehkä tämä tästä.

      Poista
  3. Minä kysyisin jonakin sopivana ajankohtana ihan suoraan, mitä Hänellä on Sinua vastaan? Kysyisin rauhallisesti ja ystävällisesti miksi Hän käyttäytyy Sinua kohtaan epäystävällisesti ja hyökkäävästi. Se ei välttämättä ole helppoa mutta ystävällisyydellä minä "uuvutin" hankalat työkaverit. Voimia, tuo ei ole tavallista saksalaisissa' - kaan työpaikoissa.

    VastaaPoista
  4. Voi ei, ikävä kuulla että olet joutunut kokemaan tuollaista. Lukiessa tuli mieleen, että ihan kuin olisit kuvaillut minun entisen työkaverin ja työyhteisön. Omalla kohdalla ei auttanut kuin työpaikan vaihto, koska kiusaamista oli myös oman esimiehen puolelta. Antoi useasti perätöntä huonoa palautetta vielä ylemmälle johtoportaalle. Siinäkin syynä oli jonkinlainen kateus.
    Vaihto tosiaan kannatti omalla kohdalla ja nyt minulla on maailman paras tiimi ja ihana mennä töihin joka päivä!!
    Tsemppiä työkaverin kanssa, älä pelkää tehdä muutosta jos tuntuu ettei kohtelu muutu paremmaksi. Siihen kuluu hirveästi energiaa päivässä ja en yhtään ihmettele että olet ollut itkuinen. On niitä parempiakin työyhteisöjä olemassa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kovasti kommentista. Tilanne on ollut onneksi suht rauhallinen kesälomien jälkeen. Lue: kaikki ovat rentoja lomien jäljiltä. Mutta taas on yksi jännä käänne tapahtumassa ja en tiedä miten sen kestän. Saas nähdä mitä tapahtuu.

      Poista