5/recent-posts/slider1

111 syytä rakastaa Suomea!!






Sain Tarjalta luettavaksi hänen kirjoittaman (itse pyysin) kirjan 111 syytä rakastaa 
Suomea. Tämä ei ole mikään kirja-arvostelu, koska en ole mikään kirja-alan ammattilainen (yllätys). Ulkosuomalaisen silmin luin kirjaa mielenkiinnosta ja mielessä mietin että tämän kirjan ostan anopille joululahjaksi (hän rakastui Suomeen viime kesänä). Mielenkiintoisia aiheita ja paljon knoppitietoa. Itselle jopa ihan uusia asioita (apua minkälainen suomalainen oikein olen kun en tiedä asioita omasta kotimaasta). 

Tarja on ammattilainen ja se näkyy tämän kirjan teksteissä ja kuvissa. Tarja on perehtynyt erittäin hyvin suomalaiseen kulttuuriin ja paljon on tutkimustuloksia jotka tukevat sanomaa. Kertomukset esimerkiksi avantouinnista, Inarissa metsän keskellä olevasta kirkosta (tuli heti olo että haluan mennä sinne käymään), revontulista, suomalaisista ruuista ja tottakai saunasta. 

Niin kauniisti Tarja kuvailee suhdettaan Suomeen, ihan tippa tuli linssiin tälle ulkosuomalaiselle. Ihanaa että hän kuitenkin haluaa pitää yhteyttä Suomeen ja Suomen sukulaisiin. Voisin sanoa Tarjan olevan aito suomalainen, tykkää saunasta, salmiakista ja pullasta. Sisua ei häneltä myöskään puutu, hän on menettänyt molemmat vanhemmat nuorena. Antaa myös toivoa sille että minun pieni Pimi voi rakastaa Suomea vaikkei ole siellä syntynyt.

Tarja kirjoittaa blogia, jossa on kuvia, ruokaohjeita ja tarinoita Suomesta. Häntä voit seurata myös Instagramissa nimellä: tarjasblog.de. Tässä postauksessa kaikki kuvat (paitsi yksi) ovat Tarjan ottamia, joten ethän kopioi niitä ilman lupaa.

Kirjan voit tilata amazonista tai Saksassa kirjan löytää kirjakaupasta jos ei löydy niin sen voi tilata sinne.

Haastattelin Tarjaa saksaksi, saksankieleni ei ole täydelinen mutta yritetty on. Haastattelu löytyy lopussa myös suomennettuna. Huom, ihan itse olen käännöksen tehnyt, virheitä saattaa olla joten kerro jos jokin asia ei täsmää.







Name? 
TARJA KATRINA PRÜSS

Beruf?
Radio- und TV-Journalistin.

Wo bist du geboren? 
In Bremen (Norddeutschland) (1969)

Wo wohnst du? 
in Lindau (am Bodensee)

Wie bist du dann in Lindau gekommen? 
Mein Vater ist sehr früh gestorben - da war ich acht Jahre alt und meine Mama hat drei Kinder allein großgezogen.

Jahre später hat sie dann noch mal einen Mann aus Lindau kenne- und lieben gelernt und deswegen bin ich mit ihr nach Lindau gezogen. ( Meine Geschwister waren schon älter und blieben in Norddeutschland)

So ist meine Mama wegen eines Mannes noch einmal so weit umgezogen... Aber sie waren dann 23 Jahre zusammen - insofern hat es sich gelohnt :-)







Hobbies? 
Fotografieren, Schwimmen, Bildhauern, Lesen

Deine Mama ist Finnen, Wie ist sie hier in Deutschland gekommen? 
Sie hat meinen Papa kennengelernt! In Oulu! Es ist der 110. Liebesgrund in dem Buch. Sie haben in Finnland geheiratet und sind nach Norddeutschland gezogen - da, wo mein Papa wohnte. Meine Mama ist aus Oulu, meine Großeltern aus Karelien.

Woher kommt deine Mama? 
Meine Mama ist aus Oulu, aber in Hyrynsalmi geboren - meine Großeltern sind aus Karelien und mussten fliehen - meine Mama ist auf der Flucht in Hyrynsalmi auf die Welt gekommen.

Hat deine Mama mit dir Finnisch gesprohen? 
Ja, als ich klein war! :-) Leider habe ich es irgendwann abgelehnt, weiter mit ihr Finnisch zu sprechen. Mittlerweile ist meine Mama seit bald neun Jahren nicht mehr auf dieser Welt - und ich wünschte, sie hätte das alles noch miterlebt, wie Finnland immer mehr zu meiner zweiten Heimat wird.

Kannst du Finnisch? Willst du finnisch lernen? 
Ich habe von früher den Kinderwortschatz und lerne seit drei Jahren finnisch - mit Kursen in Finnland und online zuhause mit einem Sprachenlern-Programm. Und höre viel finnisches Radio. Mittlerweile reicht es für kleine Konversationen und ich verstehe das meiste. Aber ich möchte es noch mehr lernen.

Deine lieblings Stelle in Finnland? 
Schwierige Frage! Lappland ist wunderschön. Ich mag die Einsamkeit in der Natur. Ich bin fasziniert von der Stille Lapplands, den magischen Farben der Polarlichter, den lichten Wäldern - kann am Besten ausspannen und Kraft tanken in einem Mökki am See, der Pielinen hats mir angetan - bin verzaubert von der einzigartigen Schärenlandschaft, dem Licht der Mitternachtssonne und den Farben zur Ruska-Zeit - schätze die Gemütlichkeit in Nordkarelien und den Markt am Hafen von Oulu mit dem Duft von Pulla und Kaffee - genieße aber genauso gern das lebendige und zugleich relaxte urbane Leben in Helsinki.

Stadt?  
Helsinki!


Haukipudas


Meer oder See? 
Pielinen ist wunderschön - sowohl im Sommer im Mökki wie im Winter, wenn der See zugefroren ist.

Wald oder Wiese? 
WALD - ich genieße es, stundenlang durch die Wälder zu streifen. Ich mag die lichten finnischen Wälder sehr.  Mein Lieblingsbaum ist die Birke. Sie sind so zart und zugleich so widerstandsfähig.

Gehts du gerne ins Sauna? 
JAA definitiv - ich mache jetzt sogar Lesungen in der Sauna! danach hat man dieses einmalige Gefühl von sauber-geborgen-durchwärmt-entspannt---- saunanjälkeinen.

Schalgs du dich gern mit vihta (vasta)? Kannst du vihta machen? 
Vihta ist toll, der Geruch ist einmalig. Sie selber gebunden habe ich noch nicht - ich habe in Kuusamo diesen Sommer einen 80-jährigen kennengelernt, der das seit Jahrzehnten macht und er hat gezeigt, welche Zweige man am besten nimmt und wie man sie mit einem Zweig zusammenbindet.





Bist du eisgescwhommen? Wo hast du das gemacht? Hast du das  öftes gemacht? Wills du nochmal machen? 
JAAA - das war eine Herausforderung! Es war in Helsinki und Tuure Kilpeläinen hatte mich dazu eingeladen - "now you can proove your roots" - da hatte ich gar keine andere Chance! :-) Es kostet zwar Überwindung, aber danach könnte man Bäume ausreißen und fühlt sich wie neu geboren. JEDERZEIT wieder! Die ganze Geschichte hier: http://tarjasblog.de/Finnland/challenge-die-herausforderung/

Magst du gern Lakritz? Salmiakki? 
Alle Varianten - von süß bis sauer - in allen Farben - nur bei den SISU-Pastillen ist meine Grenze erreicht. Leider gibt es hier in Süddeutschland kaum Lakritz, sodass ich mich immer, wenn ich in Finnland bin, mit einem großen Vorrat eindecke.





Und finnische schokolade? 
FAZER! YESSS - es gibt keine bessere - Salty Caramel ist eine Sünde wert.

Deine lieblings essen in Finnland? 
Karjalanpiirakka und Pulla. Beides weckt Kindheitserinnerungen.

Kannst du Karelien pirogge backen? 
Ich habe es ehrlich gesagt noch nicht versucht, weil meine Mama immer sagte, dafür sind die deutschen Backöfen nicht heiß genug.

Lieblings beere? 
Blaubeeren! Am besten direkt im Wald aus der Hand in den Mund.


Beste sache in Finnland? 
die Finnen!
"Wir vertrauen einander", hat mir mal ein Finne gesagt. Der Umgang ist anders als bei uns.

Finnische leute, was ist die beste und schlimste Charakter?
Schwierige Frage, da landet man schnell wieder bei all den Klischees über die Finnen. SISU finde ich sehr beeindruckend. Das zollt mir Respekt ab. Allein die Vorstellung, dass die Menschen schon früher unter sehr widrigen Bedingungen leben mussten und sich - auch wenn sie wenige waren - durchgebissen und nicht aufgegeben haben. Und auch jetzt: Finnland feiert 100 Jahre Unabhängigkeit - ist zwar ein großes Land, aber mit vergleichsweise wenig Menschen - und was die 5.4 Millionen Menschen in dieser kurzen Zeit erreicht haben, ist wirklich bemerkenswert. In vielen Bereichen liegen die Finnen auf den vordersten Plätzen weltweit, sei es bei der Pressefreiheit, Beste Chancen für Mädchen und Frauen, Gleichberechtigung, Stabilität, Sicherheit, Innovation...

Das schlimmste? Dass so viele auf Heavy Metal abfahren ;-) Ich mag Rock, Pop, Finnischen Tango, aber mit Heavy Metal - außer vielleicht den Balladen - kann ich nicht so viel anfangen.



Hetta


Was denken die Deutschen veil du "halb" Finnen bist? 
Als Kind durfte ich mit einem Nachbarskind nicht spielen, weil deren Mutter meinte, wir könnten nicht richtig deutsch. Das hat mich sehr getroffen. Aber sonst erlebe ich eigentlich immer nur großes Interesse an Finnland.

Vie fühllst du dich? Mehr Deutsche oder Finnen? Oder beide? 
Ich bin durch die deutsche Umgebung natürlich sehr geprägt. Ich schreibe und denke auf deutsch. Aber wenn ich nach Finnland komme, habe ich das Gefühl, ich komme nach Hause. Es ist wie ankommen - und bleiben wollen. Zusammengefasst könnte man vielleicht sagen: Vaterland = Deutschland - Mutterland & Onnenmaa = Suomi

Wie oftes fliegst du nach Finnland? 
So oft es geht, vier bis fünfmal im Jahr.

Hast du in Finnland gewohnt? Möchest du da wohnen?
ich war als Kind in den Ferien immer bei den Großeltern -
2013 war ich fast ein halbes Jahr in Finnland. Hatte nur eine Hinfahrtkarte, sonst nichts.
Und viele Fragen im Gepäck. Bin allein mit dem Auto durchs Land, bis rauf nach Inari und habe dann längere Zeit in Haukipudas in einem kleinen roten Holzhaus im Wald gewohnt. 
Wollte unter anderem herausfinden, ob ich in Finnland leben will. Und habe festgestellt, es geht nicht, ohne die Sprache wirklich gut zu beherrschen. Und mein Werkzeug ist ja die Sprache. Wollte ich also einen Job finden, müsste ich sehr gut finnisch können. Und trotzdem hätte ich immer das Gefühl gehabt, ich genüge nicht, ich treffe nicht die Nuancen in der Sprache, wie ich sie im Deutschen treffen kann. Also bin ich wieder zurück nach Deutschland.  Schweren Herzens einerseits, andererseits aber auch in der Gewissheit, ich kann jederzeit wiederkommen. 

Möchtest du etwas noch sagen für finnen? 
Uns "Finnland-Begeisterten" wird oft vorgeworfen, wir sähen das Land durch eine rosarote Brille. Sicher ist nicht alles Friede-Freude-Eierkuchen in Finnland.
Ich bin einfach sehr dankbar für meine finnischen Wurzeln und dass ich sie weiter erforschen darf. Ich bin begeistert und fasziniert von diesem wunderbaren Land und seinen Menschen.  In meinem Buch und auf meinem Blog zeige ich einfach meine Sicht auf das Land, was ich dabei empfinde und was ich dort schönes erlebe. Und bis heute waren es ausnahmslos freundliche Begegnungen und wunderbare Erfahrungen.
Finnland kann stolz sein auf seine Errungenschaften und seine einmalig faszinierende Natur. Und in dieser Umgebung haben die Finnen einen unheimlich angenehmen und coolen way of life gefunden, wovon wir oder andere sich ruhig eine Scheibe abschneiden können.







Nimi? 
TARJA KATRINA PRÜSS

Ammatti?
Radio- ja tv-toimittaja

Missä olet syntynyt? 
Bremen (Pohjois-Saksa) (1969)

Missä asut? 
Lindau (Bodensee)

Miten sinä olet Lindauhin tullut? 
Minun isäni menehtyi todella aikaisin. Olin silloin vain kahdeksan vuotias ja minun äitini kasvatti kolme lasta yksin. Vuosi myöhemmin äitini tutustui ja rakastui uudelleen mieheen Lindausta. Ja minä muutin äitini mukana Lindauhin. Sisarukseni olivat jo vanhempia ja jäivät Pohjois-Saksaan. Joten äitini muutti toistamiseen pitkän matkan päähän. He olivat 23-vuotta yhdessä joten se oli kannattavaa.

Harrastukset? 
Valokuvaus, uiminen, kuvanveisto, lukeminen.

Sinun äitisi oli suomalainen, miten hän tuli Saksaan?
Hän tapasi isäni Oulussa. Tämä on 110. rakkauden syy kirjassani. He menivät Suomessa naimisiin ja muuttivat Pohjois-Saksaan josta isäni oli kotoisin. Äitini oli kotoisin Oulusta, isovanhemmat Karjalasta.





Mistä äitisi oli kotoisin? 
Äitini oli Oulusta, mutta syntynyt Hyrynsalmella. Isovanhempani olivat Karjalasta ja heidän piti paeta sieltä. Äitini syntyi sen tähden Hyrynsalmella.

Puhuiko äitisi sinulle suomea? 
Kyllä silloin kun olin pieni. Harmittavasti suomenkieli jäi jossain vaiheessa. Äitini menehtyi yhdeksän vuotta sitten ja toivon että hän olisi elänyt ja nähnyt kuinka Suomesta on tullut toinen kotimaani.

Osaatko suomea, haluatko oppia? 
Osaan vähän suomea ja opiskelen kolmatta vuotta suomenkieltä. Kursseilla Suomessa ja netissä kielikurssi ohjelmalla. Kuuntelen paljon suomalaista radiota. Nykyään pystyn hieman puhumaan ja ymmärrän suurimman osan. Mutta haluan oppia vielä lisää.

Lempipaikkasi Suomessa? 
Vaikea kysymys! Lappi on mahtava. Tykkään luonnon yksinäisyydestä. Minua viehättää Lapin hiljaisuus ja maagiset revontulet, metsien valot. Mökki järvenrannalla on paras paikka rentoutua ja tankata voimaa. Olen lumoutunut Pielisen ainutlaatuisesta luotomaisemasta, valot juhannusyönä ja värit ruska-aikana. Arvostan mukavuutta Pohjois-Karjalassa ja kun Oulun sataman torilla tuoksuu pulla ja kahvi. Mutta nautin yhtä paljon elävästä ja rennosta urbaanista elämästä Helsingissä.



Koli



Lempikaupunki?  
Helsinki!

Meri vai järvi? 
Pielinen on upea kesällä mutta myös talvella kun järvi on jäässä.

Metsä vai niitty? 
METSÄ- Nautin tuntien kävelystä metsässä. Tykkään valoista Suomen metsissä. Lempipuuni on koivu. Ne ovat niin herkkiä mutta samalla niin sitkeitä.

Tykkäätkö saunoa?
KYLLÄ ehdottomasti. Teen tällä hetkellä lukutuokioita saunassa! Saunan jälkeen on ihana tunne puhdas- turvallinen-lämmin-rentoutunut eli saunanjälkeinen.

Tykkäätkö vihtoa? Osaatko tehdä vihdan?
Vihta on huippu, se tuoksuu niin hyvälle. Itse en ole vielä vihtaa tehnyt. Tänä kesänä tapasin Kuusamossa 80-vuotiaan, joka on niitä tehnyt vuosikausia. Hän näytti minulle mitkä ovat parhaat vihdan oksat ja näytti miten se tehdään.





Oletko käynyt avannossa? Missä kävit? Oletko käynyt useasti? Haluatko käydä uudelleen? 
Kyllä, se oli haaste!! Se oli Helsingissä ja Tuure Kilpeläinen oli minut kutsunut mukaan. -"nyt voit näyttää juuresi" ja minulla ei ollut muuta mahdollisuutta. Se oli nimittäin itsensä voittamista, mutta jälkeen päin olo oli kuin uudesti syntyneellä. Tekisin sen uudelleen milloin vain. Koko tarinan voit lukea täältä: http://tarjasblog.de/Finnland/challenge-die-herausforderung/

Tykkäätkö lakusta ja salmiakista? 
Kaikesta mahdollisesta, makeasta happamaan ja joka väriin. Vain SISU-pastillit eivät maistu. Valitettavasti täällä Etelä-Saksassa ei niin vain löydy. Suomessa käydessä täytän aina varastoja.

Ja suomalaisesta suklaasta? 
FAZER! YESSS - ei ole parempaa - Salty Caramel on synnin arvoinen.

Lempiruokasi Suomessa?
Karjalanpiirakka ja Pulla. Molemmat herättävät lapsuudenmuistot.








Osaatko leipoa karjalanpiirakoita? 
Täytyy myöntää etten ole edes kokeillut, koska äitini aina sanoi että siihen nämä saksalaiset uunit eivät ole tarpeeksi kuumia.

Lempimarjasi? 
Mustikka! Parasta suoraan puskasta kerättynä.

Parasta Suomessa?
Suomalaiset!
"Me uskomme toisiimme", on yksi suomalainen minulle kerran sanonut. Kanssakäyminen on erilaista meillä Saksassa.

Suomalaiset, paras ja huonoin luonteenpiirre? 
Vaikea kysymys, tähän voisi vastata kaikki kliseet suomalaisista. SISU on erittäin vakuuttava, se saa minulta arvostusta. Ajatus siitä että ihmiset elivät epäsuotuisissa olosuhteissa aikaisemmin. Myös silloin kun suomalaisia oli vähemmän, ei luovutettu. Ja nyt Suomen itsenäisyys täyttää 100 vuotta. Iso maa jossa suhteellisen vähän asukkaita. Ja mitä 5.4 miljoona asukasta ovat lyhyessä ajassa saavuttaneet, se on tosiaan merkittävää. Monella alueella suomalaiset ovat kärkipaikoilla, lehdistönvapaus, parhaat mahdollisuudet tytöille ja naisille, tasa-arvo, vakaus, turvallisuus, innovaatio...

Huonoin? Koska on niin paljon Heavy Metal bändejä. Tykkään rokista, popista, suomalaisesta tangosta mutta Hevistä (paitsi ehkä balladeista) en tykkää.

Mitä Saksalaiset ajattelevat siitä kun olet puoliksi suomalainen? 
Lapsena en saanut leikkiä naapurin lasten kanssa, koska heidän äiti oli sitä mieltä ettemme osanneet kunnolla saksaa. Mutta yleensä kohtaan suurta kiinnostusta Suomesta.

Oletko mielestäsi saksalainen, suomalainen vai molempia? 
Olen kasvanut saksalaisessa ympäristössä. Kirjoitan ja ajattelen saksaksi. Mutta kun saavun Suomeen, minulle tulee olo kuin saapuisin kotiin ja haluaisin jäädä. Yhteenvetona sanoisin Isänmaa = Saksa - Äidinmaa ja onnenmaa = Suomi.





Kuinka usein käyt Suomessa? 
Niin usein kuin mahdollista, neljä viisi kertaa vuodessa.

Oletko asunut Suomessa? Haluaisitko asua? 
Lapsena vietin kaikki lomat isovanhempien luona Suomessa. Vuonna 2013 asuin melkein puoli vuotta. Minulla oli vain menolippu, ei muuta. Paljon oli kysymyksiä mukana. Ajoin yksin autolla maan läpi Inariin asti. Ja asuin pidemmän jakson Haukiputaalla punaisessa tuvassa metsän keskellä. Halusin tietää haluaisinko asua Suomessa. Tulin siihen tulokseen että ei onnistu ilman kielitaitoa. Ja minun työkaluni on kieli. Etsin myös töitä, mutta silloin pitäisi osata erittäin hyvää suomea. Ja minulla on sellainen tunne että en osaa riittävästi, nuanssit puuttuvat. Joten raskain mielin palasin Saksaan, toisaalta minulla oli tieto siitä että voin milloin vain palata takaisin Suomeen.

Mitä haluat sanoa suomalaisille? 
Meille SUOMI-HULLUILLE sanotaan usein että näemme maan  ruusunpunaisten lasien läpi. Kaikki ei varmasti ole niin kuin kuvittelemme. Minä olen erittäin kiitollinen suomalaisista juuristani ja siitä että voin tutkia sitä. Olen innostunut ja lumoutunut tästä ihanasta maasta ja sen ihmisistä. Kirjassani ja Blogissani näytän minun näkökantani Suomesta, mitä minä tunnen ja aistin. Tähän mennessä on ollut poikkeuksettoman ystävällisiä kohtaamisia ja ihmeellisiä kokemuksia. Suomi voi olla ylpeä saavutuksistaan ja hurmaavasta luonnostaan. Ja näissä ympyröissä ovat suomalaiset löytäneet hämmästyttävän mukavan ja makean elämäntyylin. Mistä me muut voidaan napata pieni palanen.




Meitä voit seurata myös
Facebookissa: Suomalainen im Allgäu 
Instagramissa: asentajahiltunen

2 kommenttia