5/recent-posts/slider1

Sitten on näitä päiviä

On päiviä kun tuntuu että ihan kaikki menee päin peetä. Ja niitä nyt valitettavasti tulee aina silloin tällöin koska se säädön ja draaman määrähän on vakio. Ja vielä kun kaveri kertoi että Merkurius peruuttaa viikonloppuna, ajattelin että minun säätö alkoi jo heti maanantaina.






Olimme menossa Kimin kanssa kylävierailulle Bregenziin, koska vihdoin oli räkätauti selätetty. Murphyn lakiinhan kuuluu että jos joku asia voi mennä pieleen niin sehän menee. Tuntui että näitä oli tuohon maanantaihin enemmän kuin yksi. 



  • Kimi nukkui pitkään, juuri silloin kun pitäisi olla tiettyyn aikaan jossain. Tämä aamu oli juuri sellainen. Ajattelin että 45 minuuttia riittää siihen että saan Kimin lähtökuntoon. Väärin. Juuh, olimme kyllä valmiita jopa 5 minuuttia ennen, kunnes huomaan että toisella onkin housut täynnä tavaraa ja eikun aloitetaan koko homma alusta. Plaah.



  • Lähtemistä ei auttanut se että edellisenä yönä oli satanut lunta. Eli eikun kaivamaan autoa lumen alta. Rapsutteluun meni ainakin 10 minuuttia, Kimi ei auttanut asiaa juoksentelemalla tielle. Pääsimme starttaamaan puoli tuntia aikataulusta myöhässä.



  • Ajattelin olevani fiksu ja ajaa yhtä toista reittiä Bregenziin, koska siitä pääsisin (muka) kätevämmin sinne minne olimme menossa. En sitten ottanut ollenkaan huomioon että edessä ajoikin auraus/suolausauto, meinasin tehdä U-käännöksen ja ajaa sittenkin toista kautta. Ehkä se olisi kannattanut ehkä ei, mutta 30km/h aura-auton perässä ajaminen oli ihan tuskaa. Onneksi tämä aura-auto jäi Saksan puolelle eli rajan tuntumassa auto jäi pois pelistä. JES! Paitsi että parissa kohtaa oli tietyö ja autojonot pakkaantuivat. Plaah.



  • Olin laittanut google mapsiin osoitteen, mutta en tarkkaa osoitetta. Väärin. Se muuten olisi kannattanut, koska jätin auton parkkiin ja luulin että päätepiste oli ihan nurkan takana. Väärin. Sitten etsittiin parkkimaksuautomaattia, ensin väärästä suunnasta. Jeps, sainpas lipun ostettua ja laitettua auton tuulilasin sisälle. 



  • Sitten lähdettiin summamutikassa katselemaan talon numeroita. Näin vain numeron 24, en tiennyt olinko lähtenyt oikeeseen vai väärään suuntaan? Lähitaloissa ei näkynyt numeroita. Murr, hiki alkaa nousta, Kimi on kainalossa. No arvaatte varmaan käveltiin väärään suuntaan. Oikein. Kimi kainalossa köppöttelin ja totesin yhden risteyksen kohdalla että ei, olemme ihan liian kaukana siitä mihin pitäisi mennä. Käännyin takaisin autolle ja päätin ajaa lähemmäs. Paaaljon helpompi mennä autolla. Väärin.



  • Google mapsiä taas vähän päälle, piti laittaa mobiilidata (oltiin ulkomailla) päälle että sain kartan toimimaan. Oli yksisuuntaista josta ei saanut ajaa, sitten näin talon johon olimme menossa. Hups, se olikin ollut ihan lähellä. Yllätys. Ei hätää toisella puolella tietä oli pari paikkaa tien poskessa, ei muuta kun U-käännös. Helpommin sanottu kun tehty, oltiin meinaan kaupungin keskustassa. Sainpas auton käännettyä ja vain todetakseni että joku mu...u oli ajanut kahden auton paikalle siihen keskelle. Hieman piti ajaa hitaasti ohi ja kyylätä vihaisesti.




  • No sen talon lähellä ei ollutkaan enää muita paikkoja, joten päädyin ajamaan paikkaan jossa  jo kertaalleen olin ollut parkissa. Toiveikkaana ajoin siihen kohtaan jossa auto oli ollut jo parkissa. Niin, se paikka olikin jo mennyt. Oikein. Eli uutta rundia, josko saataisiin jostain "lähempää" parkkipaikka. Siinä alkoi jo otsasuoni pullottamaan ja mietin että ei he..ti lähden takaisin kotiin. Mutta vihdoin löydettiin parkkipaikka hieman kauempaa mutta kuitenkin suht läheltä. Kimi kainalossa kävelin oikeaan taloon ja mikä voittajaolo kun sittenkin selvittiin.



Olimme perillä kyläpaikassa reilu tunti (melkein puoltoista) myöhässä. Kyläreissu meni kivasti ja äideillä ja pojilla oli kivat jutut, jotka pelasti tuon kamalan aamupäivän. Kotiin ajettiinkin eri reittiä ja kas kummaa olimme reilussa puolessa tunnissa takaisin kotona. Loppupäivä menikin aivan loistavasti. Sain siivottua kylpyhuoneen laatikostot ja pääsin jumppaan. 



 Miten sitä onkin tällaisia koomisia päiviä jolloin mikään ei tunnut sujuvan. Onneksi näitä näin kamalia päiviä on vain muutama vuodessa. Siitä Merkuriuksesta kun kirjoitin tuolla ylempänä niin kannattaa varoa viikonloppuna. Silloin ei kannata liikkua millään kulkuvälineellä, voit meinaan löytää itsesi jostain muualta kuin määränpäästä. Sopimuksia ei kannata ainakaan kirjoittaa tai kannattaa olla erittäin tarkkana. Tietokone ja puhelin voivat myös sekoilla joten kannattaa olla varuillaan. Jos saat outoja puheluita niin ne menevät tämän piikkiin. :)


P.s. jätin yöksi kuvat latautumaan niin eihän ne edes latautunut. Vaihdoin kuvaa niin jopas onnistui. Että sillä lailla. Saas nähdä onnistuuko tämän postauksen lataaminen ollenkaan. 

Muista seurata meitä myös
Facebookissa: Suomalainen im Allgäu 
Instagramissa: asentajahiltunen

Bloglovin' ja Blogit.fi

Ei kommentteja