lauantai 19. elokuuta 2017

Meidän suht normaali viikko

Tervetuloa seuraamaan meidän yhden viikon elämää. Sääkin vaihtelee niin nopeasti ettei perässä meinaa pysyä. Tämä on toisin sanoen ollut harvinainen viikko, meillä oli Jumin sisko lapsineen kylässä ja heidän jälkeen tulivat vielä rakkaat vieraat Suomesta. Plus että Jumi oli vapaalla maanantain ja tiistain. Oli leikkitreffejä, pyörälenkkejä, sauna- ja grilli-iltaa. Ei pöllömpää ollenkaan. Miinuksena sanoisin Pimin sairastumisen, mutta minkäs teet.



Torstai-aamun maisemaa, masentavaa.

Torstai

Minä heräsin hieman seitsemän jälkeen, laitoin puurot tulille ja kerkesin sen puuronkin syödä ennen kuin Pimi heräsi vähän ennen yhdeksää (luksusta). Tälle päivälle sovittua ohjelmaa on että on Grabbelgruppen tapaaminen iltapäivällä. Jumin sisko puhui että haluaisi tulla minun vaatekaapille kirpputorille. Joten ei kun tuumasta toimeen, kaapit tyhjiksi. Sain myytyä ison kassillisen vaatteita viidelläkympillä ja vaatehuone on siistimpi pitkään aikaan (kts. kuva). Minulla on jostain syystä ollut aamusta lähtien todella hyvä fiilis. Ehkä osittain johtuen siitä että meillä kävi eilen Ulla (kyllä, suomalainen) kahden pojan kanssa kyläilemässä ja siitä että on Jumin sisko lapsineen käymässä (lue:on koko ajan jotain actionia). 

Ai miten niin tykkään pinkistä?



Koko päivän satoi vettä ja ilma oli masentava, mutta ihan täydellinen sisähommia ajatellen. Olinkin mahdottoman reipas ja täyttelin maustepurkkeja (huomasinkin että sitruunapippuri on loppumassa joten pyysin seuraavia kylävieraita Suomesta tuomaan sitä). Pimikin auttoi mahdollisuuksien mukaan eteiskaapin tyhjennyksessä, se ei ollut kuitenkaan päivän ohjelmassa eikä äiti tykännyt siitä yhtään. Lounaan jälkeen otettiin pikku tirsat, Pimi nukkui jopa puoli kolmeen. Kolmelta olisi alkanut taaperoryhmän tapaaminen mutta ei sinne sitten taaskaan keretty. Aloitin paistamaan banaanilettuja ja kolmen jälkeen niitä mussuteltiin. Jostain syystä Pimi ei niistä enää tykkännyt? Outoa ennen söi niitä vaikka kuinka monta. Jumi tuli kotiin puoli neljä ja hetken kerkesi olla Pimin kanssa. Kunnes hänen piti lähteä (taas) kaveria auttamaan. 



Banaaniletut


Minä laitoin perunat kiehumaan (pyttipannua varten) ja Pimin kanssa leikittiin kunnes potut oli valmiita. Ilma oli edelleen surkea mutta kaipasin hieman raitista ilmaa. Ei muuta kuin sadevaatteet päälle ja ulos. Sateiseina ilmana on aina niin ihanan raikasta, minä tykkään. Hetken aikaa oltiin ulkona köpöttelemässä, tultiin sisälle. Pimille laitoin ruokaa perunaa ja kasviksia (joita olin aikasemmin päivällä tehnyt). Pimi meni alakertaan leikkimään serkkujen kanssa. Minä koitin tehdä jotain järkevää mutten tainnut saada mitään aikaiseksi (lue:netti auki). Pimi tuotiin yläkertaan ja tein iltapuuron valmiiksi. Mentiin kylpyyn, olin ajatellut että Pimi saisi kylpeä vaikka kuinka kauan (hahaa, toisin kävi). Herra ei edes suostunut istumaan ammeeseen kun halusi pois, mikä lie herralle tuli (taaperot, ota näistä selvää)?


Iltapuuro oli hieman lirua, joten äitillä meinasi palaa hihat sen syömisen kanssa. Puuroa oli meinaan joka paikassa. Joten lattia ja tuoli putsattiin jo ties kuinka monennen kerran tänään? Hampaiden pesukaan ei ole ollut viime aikoina ihan lempipuuhaa, joten sen kanssa jouduttiin hieman taistelemaan. Nukutus ei mennyt taaskaan ihan putkeen, herra siellä heilui ja puhua pulputti. Koitin poistumistaktiikkaa huonoin tuloksin, jouduin palaamaan lähtöpisteeseen aika monta kertaa. Vihdoin sain tehtyä pyttipannun ja söin yksin. Katselin vanhoja valokuvia kun etsin valokuvia, voi kun tuli ikävä niitä aikoja. Jumi tuli vasta klo puoli yksitoista kotiin, vaihdettiin parit sanat ja eikun nukkumaan.


Perjantai

Minä se taas nousin seitsemän jälkeen ylös, puurot tulille ja odottelin koska se Pimi herää. Just kun sain puurolautasen nenän eteen niin Pimi tuotiin keittiöön, täti oli kuullut että Pimi oli herännyt. Pimi ja serkku-tyttö leikkivät, kunnes Pimi huomasi että olisi puuroa tarjolla. Joten oman puuron kimppuun pääsin vasta sitten kun se oli ihan kylmää. Me oltiinkin aamutoimissa kuitenkin nopeita ja oltiin jo klo 9.22 matkalla kauppaan. Käytiin ensin KiK-halpiskaupassa ostamassa mulle uudet legginsit (edelliset kun harmittavasti hajosivat viime viikolla rullaluistelun lomassa). Sitten mentiin Penny-kauppaan josta nopeasti sain kerättyä (kerrankin listan mukaan) ostokset mukaan. Lihakaupasta ostin jauhelihaa ja leipomosta leipä mukaan. Klo 10.22 oltiinkin jo matkalla kotia päin. Pimi vaikutti nälkäiseltä, tein nopeasti jauhelihakastikeen (onneksi peruna oli jo keitetty). Herralle ei tuntunut ruoka oikein maistuvan, ruokaa oli enemmän lattialla ja pöydässä kuin masussa. Herra oli kuitenkin todella kärttyinen ja syliin otettuani huomasin että kaverihan meinaa nukahtaa. Joten vein omaan sänkyyn nukkumaan, itseäkin hieman väsytti joten ei kun unta palloon. 



Tää on välillä niin tätä.



Yhden jälkeen alkoi kuulumaan Pimin huutelua huoneesta, siellä hieman köllittiin ja huoneesta tultiin pois puoli kahden jälkeen. Välipalaa naamariin ja sitten Pimi tahtoi taas mennä leikkimään serkku-tytön kanssa. Ei haitannut, mä tein jauhelihasta pyöryköitä ja patukoita sekä valmistelin iltaruokaa. 


Jumi tulikin aikaisin töistä heti kolmen jälkeen, keitin teet ja tarjosin pullaa. Eilen oltiin sovittu että Jumi olisi illan Pimin kanssa että minä voisin tehdä jotain urheilua. Noooh, hyvin suunniteltu, mutta Jumin kaveri tarvitsi apua. Kuulemma betonikuorma tulee klo 16 joten se siitä sitten. Pimi lähti serkun ja Oman kanssa ulos ja minä jäin hetkeksi kirjoittamaan ja juomaan teetä. Olin juuri ajatellut rahdata ahteri ulos kun havahdun siihen että kaksi täyttä kurkkua huutavaa taaperoa on eteisessä. Oma siellä koittaa saada molempia rauhoitettua, huonoin tuloksin. Menen apuun ja hetken päästä molemmat syövät hiljaa ja nätisti Oman tekemää omenasosetta. Kaikki oli taas hyvin. 


Päätettiin sateesta huolimatta lähteä kävelylenkille, toinen selkäreppuun ja toinen Kraxeniin. Vajaan tunnin kävelylenkki teki hyvää ja isompi taapero nukahti (ei hitsi). Taas ruokaa naamaan (äitille) mutta Pimille ei maittanut vaan hinkui alakertaan leikkimään serkkujen ja naapurinpojan kanssa. Pimi ei kauaa viihtynyt alhaalla ja tuli ihan rättiväsyneenä takaisin. Kello oli vasta vähän yli kuusi mutta katsoin paremmaksi vaihtaa Pimille nopeasti yöpuvun, puuro ei herralle maistunut. Aloin ihmettelemään että mikäs on hätänä ja selvishän se otsa tai itseasiassa koko pää oli ihan kuuma. Pimi melkein nukahti syliin ja kannoin taas omaan sänkyyn. Ajattelin että tämäpä selittää ettei Pimi ole pariin päivään syönyt paljoa mitään ja päivällä kans nukahti yllättäen. Keitin teetä ja odottelin mitä tuleman pitää. 


Kymmenen jälkeen alkoi kuulua huoneesta itkua, itkua joka ei meinannut loppua. Koitin kaikki mahdolliset ja mahdottomat temput. Pimi oli sen verran itkuinen että päädyin laittamaan särkylääke supon. Yhdessä köllittiin sängyssä ja hän nukahtikin hyvin nopeasti. Ainut että minun piti tulla sammuttamaan valot, televisio ja tietokone. Kello yhdentoista jälkeen Pimi heräsi toistamiseen ja särkylääke oli tehnyt tehtävänsä, Pimi oli pirteä kuin peipponen. Ei muuta kuin Pimi kainaloon ja toivoin että rauhoittuisi ja nukahtaisi pian. Näin me nukuttiin aamuun asti. Pimi nukkui hyvin äiti ei niinkään, sänky oli kova ja Pimi pyöri sängyssä niin että löi päätä sängynpäätyyn.

Lauantai

Aamulla koitin nousta hiljalleen Pimin vierestä, mulla oli edellisen päivän vaatteet päällä kun en sitten ollut kerennyt vaihtaa vaatteita. Kello oli 7.50 ja Pimi havahtui heti kun nousin sängystä. Jumikin oli tullut myöhään yöllä kotiin ja vein Pimin meidän sänkyyn että pääsen rauhassa vessaan. Aamupuuro Pimille ja itselleni tein juustomunakkaan. Jumi hoiti sitten Pimin aamutoimet ja puki päälle. Minä koitin vähän järjestellä paikkoja aamupalan jälkeen, meille oli tulossa leikkivieraita kulkaas ihan Singaporesta Shangaista asti. Magdalena ja Martin Madeleiniin ja Marloniin tutustuttiin viime syksynä kun he olivat täällä lomalla. Marlonin mummi asuu meidän naapurustossa ja he käyvät täällä usein. Pimi oli hieman kärttyinen ja leikkiminen ei oikein sujunut, olisi halunnut olla vain isin sylissä. Yhdentoista aikoihin he lähtivät kun Pimi alkoi olla nälkäinen. Ruoka ei kuitenkaan maistunut vaan oli valmis nukkumaan. Jumi meni Pimin kanssa lepäilemään. Minä menin sohvalle makoilemaan (olin jostain syystä ihan poikki) ja juttelin äitini kanssa varmaan tunnin verran? Olisin halunnut ottaa tirsat mutten kerennyt, lounas olikin valmis. Schnitzeliä, uuniperunoita ja salaattia oli anoppi tehnyt ruuaksi meille kaikille. Nam nam!


Jumi lähti kiipeilemään siskonsa ja siskon poikien kanssa kahden aikoihin. Minä ja anoppi lähdettiin kärrylenkille pienempien kanssa. Toiveena oli että molemmat nukkuisivat hieman. Serkkutyttö nukahti melkein heti ja nukkui koko reilun tunnin mitä käveltiin. Pimi oli hereillä koko ajan ja katseli maisemia. Lapset ja Oma jäi ulos, ei ollut mikään lämmin, kylmyys iski luihin ja ytimiin. Tein nopeasti minulle ja Pimille Smoothiet. Sen jälkeen minä kävin nopeasti Lindenbergissä hakemassa valokuvat DM:stä. Sen jälkeen keitin meille teetä ja serkkutytölle oli tarjolla muumikeksejä. Muu porukka tulikin kiipeilemästä takaisin ja alhaalla anopin luona oli kakkukahvit. Minä kieltäydyin kakusta ja teestä (olinhan just juonut teetä ja kakkuja en nyt aio enää syödä). 





Olin aikaisemmin päivällä sanonut Jumille että haluaisin mennä uimaan illemmalla, mutta mieleni olikin taas muuttunut. Jumi sanoi että lähde sauvakävelemään, aluksi ei huvittanut yhtään. Olinhan jo ollut kävelyllä. Päätin kuitenkin lähteä, musat korviin ja suurimman osan matkasta juoksin (jee, hyvä minä). Tein matkan varrella lihaskuntoliikkeitä jokaisen penkin kohdalla. Lenkki ei ollut kuin vajaa viisi kilometriä mutta välillä siinä mennään melkein pystysuoraa mäkeä ylös ne kohdat vedin kävellen sauvojen kanssa. Korkeuseroa reitille tuli suunnilleen 193 metriä. Bonuksena kävin vielä Martishöhen huipulla katselemassa ihanaa maisemaa. Pihalla tein vielä kylkilihaskunnon painon kanssa ja venyttelin (wow). 


Pimi olikin menossa jo nukkumaan ja kuume oli noussut (niin aikaisemmin päivällä selvisi että Pimillä onkin vihurirokko eli röteln, pientä punaista pilkkua oli ilmestynyt koko kehoon). Aikaisemmin päivällä piti ilmoittaa meidän kylävieraille ja varoittaa että näin ovat voineet saada tartunnan. Pimi on rokotettu kyseistä rokkoa vastaan ja se taisi nyt tulla hieman laimeampana. Jumi oli tehnyt tomaatti-juustosalaatin ja syötiin edellispäivän parsakaali-maissipaistos pois. Sen jälkeen röhnötettiin sohvalla, Jumi selaili nettiä ja minä koitin katsoa outoa leffaa josta en tajunnut mitään. Vähän ennen klo 23 minä siirryin omaan sänkyyn. Pimi nukkui yön ihan hyvin (tai siis niin että minä en ollut kuullut mitään Jumi oli kuitenkin käynyt Kimiä katsomassa).

Sunnuntai

Pimi taisi herätä vähän jälkeen seitsemän, Jumi meni lastenhuoneeseen Pimiä rauhoittelemaan. Minä käänsin vain kylkeä, olin jotenkin edelleen ihan poikki. Klo 7.50 päätin kuitenkin nousta ja laitoin tietenkin puuron tulille. Menin lastenhuoneeseen köllöttelemään Jumin kanssa, Pimi oli ihan villinä, rämpytteli valoja ja hyppi sängyssä. Mikä ihana sunnuntaiaamu. Mentiin yhdessä aamupalalle, Pimi söi puuroa, minä söin juustomunakkaan ja Jumi söi pullan jämät voin ja hunajan kanssa?! Minä sain luvan tulla kirjoittelemaan ja Jumi hoiti Pimiä. Serkkutyttökin oli tullut ylös leikkimään Pimin kanssa. Tänään olisi Hoffestit eli maatilamarkkinat, jossa olisi ruokaa, juomaa ja musiikkia. Ainut vain että me ei menty koska se vihurirokko, ei viitsitty mennä jos siellä on vaikka raskaanaolevia. Anoppi oli taas kokannut joten ei tarvinnut ruuasta murehtia. Minä se vain kirjoittelin, etsin kuvia ja valmistelin tulevia kirjoituksia. 

Ruuan jälkeen juttelin hyvän ystävän kanssa, hän on tulossa tänne kaverinsa kanssa syyskuussa. Joten ei ole enää pitkä aika. Jumi oli koko ajan Pimin kanssa, Pimiä ei väsyttänyt näytti olevan elämänsä kunnossa. Jossain vaiheessa Jumi yritti laittaa Pimiä nukkumaan mutta ei siitä mitään tullut. Puhelun jälkeen kuulin kun joku huhuili alhaalta, anoppi se siellä huuteli. Toinen serkkupojista oli tippunut jostain (siellä festeillä) ja lyönyt päänsä. He lähtivät käymään sairaalassa. Me nautiskeltiin hyvästä ilmasta, monen päivän jälkeen oli taas yht'äkkiä kesä. Sateesta ja surkeasta ilmasta ei ollut tietoakaan.


Neljän aikoihin tulin sisälle tekemään smoothien itselleni ja keitin teetä. Pimi söi myös smoothien ja jotain naksuja. Meillä on ollut ihana LAZY SUNDAY kun ei oikeen mihinkään voitu lähteä. Tällaiset päivät tekee hyvää. Löysäiltiin vaikka kuinka pitkään, kunnes hieman ennen seitsemää lähdin rullaluistelemaan Jumin siskon kanssa. Oltiin sillä reissulla puoltoista tuntia, ihanaa oli. Kotiin tullessani laitoin saunan päälle, söin tonnikalaa ja raejuustoa. Pari tuntia oltiin alhaalla saunomassa vain naisten kesken. Kyllä uni olisi maittanut, Pimi vain päätti toisin. Hän itkeskeli vähän ennen kahtatoista ja niin äidin piti mennä Pimin viereen nukkumaan.






Maanantai

Pimin kanssa herättiin seitsemän jälkeen. Puurot hellalle (ei sanoinkuvannollisesti tällä kertaa) ja kahdeksan aikoihin syötiin aamupala. Itse en pystynyt koko annosta syömään, outoa. Jumi työskenteli hetken meidän parvekkeella, se kun on ollut työmaana jo reilu kaksi vuotta. Pimi oli hyvällä tuulella ottaen huomioon että oli vielä ihan pilkullinen. Minä koitin hieman kirjoitella, ei vaan tullut mitään kun Pimi oli niin innoissaan. Me siirryttiin Pimin kanssa ulos, koska muutkin olivat ulkona. Jumi oli siirtynyt työskentelemään ulos ja teki sellaista pientä porttia. Tai siihen piti laittaa saranat ja lukkosysteemi. Kello yhdentoista jälkeen tultiin sisälle ja Pimi söi minun tekemiä bataattivohveleita ja kesäkurpitsa-porkkanamuffinseja todella hyvällä ruokahalulla (jee, pari päivää oli syönyt niin huonosti). Jumi tuli samoihin aikoihin sisälle ja alkoi tekemään meille ruokaa. Jee, ihan luksusta, olin ajatellut tehdä vain salaattia. 



Grilli-ilta


Pimi meni suht nätisti nukkumaan ja niin minuakin alkoi väsyttää. Otettiin sitten reilun tunnin tirsat. Koko iltapäivä ja ilta oltiin ulkona. Käytiin jossain vaiheessa keräämässä nokkosia. Otin niistä nokkosista talteen ne "kukinnot" ne ovat kunnon proteiinipommi. Kuivattelin niitä sanomalehden päällä pari päivää. Koska illalla grillattiin ja Jumin sisko perheineen oli viimeistä iltaa, niin jouduin jättämään minun TABATA-tunnin väliin. Yhyy, mutta vietettiin mukava ilta. En tiedä koska nähdään heitä taas seuraavan kerran, luultavasti jouluna. Vein Pimin jossain vaiheessa nukkumaan ja hän jäi ihan itsekseen nukahtamaan. Sitä vähän ihmettelivät että miten hänet voi niin vain jättää. Sanoin että tätä on nyt monta kuukautta harjoiteltu. Ilta pimeni hyvin nopeasti ja kirkas tähtitaivas oli aivan mahtava. Minä näin jopa yhden tähdenlennon ja kyllä toivoin samantien yhtä asiaa.


Tiistai

Jumi meni Pimin huoneeseen aamusella joten minä sain nousta rauhassa ylös hieman ennen kahdeksaa. Syötiin aamupala, minä olisi halunnut julkaista yhden blogipostauksen. Siitä ei vain meinannut tulla yhtään mitään. Läppäri ja netti eivät olleet yhteistyöhaluisia ja niin se kirjoitus sitten jäi julkaisematta. Päätetiin lähteä perheen kesken pyöräilylenkille vaikka jostain syystä olin hieman vastahakoinen. Ohjeeksi olin sanonut että mennään jonnekkin missä on tasaista, ei huvittanut polkea ylämäkiä. Ennen lähtöä hyvästeltiin Jumin sisko perheineen, nyt taloon tuli taas hiljaista. Mutta vain hetkeksi.



Hengelesweiher
Ajettiin auton kanssa Maiernhöfeniin ja fillaroitiin Isnyyn. Isnyssä olikin Allgäu-tag ja menoa ja meininkiä oli niin että mietittiin että missä oikeen on tilaa syödä. Löydettiin kiva panimoravintola (niitä meillä päin riittää) ja syötiin ulkosalla kun oli niin ihana ilma. Jatkettiin matkaa, Pimi taisi nukahtaa aika pian. Minulle tuli mahaongelmia, ei olisi pitänyt syödä sitä patonkia. Fillaroitiin vain 20 kilometriä mutta oli se sentäs parempi kuin ei mitään. Kotimatkalla Jumi keksi että jäisi Pimin kanssa pois kyydistä ja kävelisivät kotiin. Minulle se sopi oikein hyvin. Sain hetken huilata riippukeinussa ja lukea kirjaa. 


Viiden jälkeen oli pakko repiä itseni pois riippukeinusta, piti meinaan siivota. Huomenna tulee vieraita Suomesta, se on aina niin kivaa kun joku tulee meitä moikkaamaan. Suomessa ollessa ei kerkeä kunnolla nauttia toisten seurasta. Siivouspuuhissa meni seitsemään asti ja Jumi laittoi Pimin pehkuihin. Tein itselleni hieman iltapalaa ja jes sen jälkeen pääsin sohvalle. Läppäri sylissä kirjoittelin tätäkin tekstiä ja katsoin samalla telkkarista elokuvaa. Jumikin oli tullut sohvalle vihdoin samaan aikaan. Ukonilmakin hieman välkkyy ja jytisee taustalla, mutta on kuitenkin todella lämmin.


Keskiviikko

Herättiin tänäkin aamuna samoihin aikoihin kuin muina aamuina. Meille oli tulossa vieraita Suomesta joten käytiin aamusella Pimin kanssa Weilerissa Kaupassa. Oltiin takaisin klo yksitoista ja sitten syötiin lounasta. Pimin laitoin nukkumaan klo 12 aikoihin että kerkee nukkua ennen kuin haetaan kylävieraat juna-asemalta Oberstaufenista (10 km:n päästä) kello 14. Pimi heräsi sopivasti klo 13.30 joten olimme ajoissa heitä vastassa. Ajettiin saman tien Itävallan puolelle Sulzbergiin syömään. Pimin piti saada välipalaa ja minä söin jäätelöannoksen suomivieraiden kunniaksi. 



Banana split


Esittelin meidän talon sekä kellarikerroksessa olevan saunan. Olemme tehneet kolme vuotta remonttia ja vihdoin alkaa loppu häämöttämään. Tai no omakotitalossa asuminenhan on ikuista remontoimista. Olin anonut vapaaillan ja kotiäidin vapaailta alkoi puoli seitsemältä kun Jumi saapui kotiin. Kylällä oli heimatabend, eli kansantanssia, syömistä ja juomista (vain olutta). Pääsin viettämään vapaailtaa suomea höpöttäen, ihan parasta. Iltamme jatkui vielä meidän paikallisessa kantispöydässä. Pöydässä kuultiin suomea, tanskaa, saksaa ja allgäuta, varsinainen kielten sekametelisoppa. Oli mahtava ilta ystävien kanssa ja kyllä taas jaksaa (tai ainakin pari päivää).

Että ihan tavallista elämää täällä eletään. Terkkuja kaikille.




Meitä voit seurata myös
Facebookissa: Suomalainen im Allgäu 
Instagramissa: asentajahiltunen

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti