5/recent-posts/slider1

Saksa vs. Suomi: Leikkitreffit

Leikkitreffit olivat pelastus varsinkin silloin alkuaikoina kun tuli oltua koko päivä vauvan kanssa kotona. Sai kivasti päivään pientä toimintaa ja mikä parasta tapasi muita äitejä ja sai vaihtaa kuulumisia. Tai no välillä se tuntui siltä että toiset osaavat homman paremmin kuin itse. Ehkä sitä samaa saattoi toinen tuntea kun kertoi omista kokemuksistaan.

Edit: Leikkitreffit tulee englanninkielen sanasta playdate. Sitä nyt on käytetty yleisesti kun on puhuttu että tavataan äitien kesken lapset mukana. Yhdellä tutulla isällä meinas mennä ajatukset varmaan hieman erisuuntaan mitä ajattelin kun ehdotin playdeittejä. Ihmettelin että mitä hän kakisteli, uskon että hän taisi ymmärtää vain sanat: PLAYMATE. 


Tähän lisää vielä että nämä leikkimieliset Saksa vs. Suomi-osiot ovat tosiaan omia kokemuksiani Saksasta tai lähialueelta. Näitä ei tietenkään voi yleistää vaikka niin annan ymmärtää.



Leikkiteffit Lumin kanssa.




Ajattelin kertoa hieman kuinka erilaiset ovat leikkitreffit saksalaisten ja suomalaisten kesken. Tätä ollaan muutaman muun suomalaisen kanssa naureskeltu että tosiaan näin se vain menee. En tiedä onko se sitä hengenheimolaisuutta mitä tuntee suomalaisen kanssa. Jota ei tunne saksalaisen tai muun maalaisen kanssa. 


Vai onko tässä taustalla oikeasti kulttuuriero? 

En tiedä? 


Olisi hauska kuulla muiden kokemuksia muista maista.



Leikkitreffit saksalaiseen tyyliin


  • Tarjolla yleensä vain vettä/teetä/kahvia.
  • Vastaavasti jos he tulevat vierailulle niin he eivät varmasti ota mitään muuta kuin vettä.
  • Leikkitreffit kestävät maksimissaan kaksi tuntia, sitten pitää jo poistua koska ruokailu/päiväunet/joku muu tulee vierailulle.
  • Meidän poika lämpeää vasta siinä vaiheessa.
  • En ehkä itse osaa olla rennosti, tai no muutaman kaverin kanssa kyllä.


Leikkitreffit suomalaiseen tyyliin


  • Tarjolla on lounas/päiväkahvit/teet/kahvipullaa, parhaassa tapauksessa nämä kaikki.
  • Emäntä tarjoaa ja kyselee mitä vieras haluaa.
  • Vastaavasti vieras uskaltaa sanoa jos haluaa jotain muuta/lisää.
  • Vieras kysyy voiko tuoda jotain mukanaan ja emäntä sanoo jos jotain tarvitsee tuoda.
  • Leikkitreffit kestää yleensä aina reilusti yli kaksi tuntia.
  • Meidän poika on tyytyväinen kun saa leikkiä, eikä halua lähteä enää kotiin. 
  • Äitikin on tyytyväinen kun saa olla rennosti.


Kuulostaako tutulta?


Toisaalta saksalaisten kanssa leikkitreffeillä oleminen on siinä mielessä rentoa että ei tarvitse miettiä tai stressata mitä tarjoaa.

Mutta kun suomalainen minussa haluaisi aina tarjota jotain. Tuntuu niin orvolta jos vieras haluaa vain vettä tai parhaassa tapauksessa kahvia. Siinäkin todetaan että ettei vain ole vaivaa. No ei ole, itse tykkään kovati passata muita, ammattivika tai ihan vain luonnevika.

Viime aikana leikkitreffejä on ollut tosi vähän. Toki koko syksy meni päiväkotiin tutustumisessa. Energia ja aika meni siihen. Ei me oltaisi mitenkään jaksettu juosta kylillä joka viikko. 

Muutamat leikkitreffikaverit ovat "hävinneet" maisemista. Eivät enää vastaa viesteihin ja olen ottanut sen niin että ei ne taida enää haluta treffata. En halua olla aina se joka kyselee ja ahdistelee että koska, koska treffataan. Niin ja yksi perhe on muuttanut Portugaliin, niin kuin enteilin että he eivät kauaa tässä kylässä pysy.

Nyt vain toivon että Pimin päiväkotiryhmästä löytyisi Pimille joku kiva kaveri jonka kanssa voisi treffata iltapäivisin. Toistaiseksi on ollut hiljaista. No en ole itsekään ollut kovin aktiivinen.


Millaisia leikkitreffejä teillä on ollut?


P.s. Eilen saatiin ensimmäinen synttärikutsu päiväkotikaverilta. JEE!


Edit: Toisaalta on ihan jees että ei ole joka päivälle hirveästi ohjelmaa, ruuhkavuodet ei tunnut niin pahalta.




Meitä voit seurata myös
Facebookissa: Suomalainen im Allgäu 
Instagramissa: suomalainen_im_allgau




4 kommenttia

  1. Hei,
    Olipa kiinnostava lukea tää postaus kun saman tyyppisiä pohdintoja käynyt itse🙂 Tosin Suomen ja Itävallan välillä. Me asuttiin lapsen vauvavuosi Itävallassa ja nyt puoli vuotta oltu takas Suomes eli kokemusta myös molemmista. Mun tuntuma kans yleisesti et suht erityyppistä olla kotiäitinä näissä maissa. Suomessa on tarjolla joka päivälle jotain ilmaista ohjattua toimintaa kun taas Itävallassa tarjonta paljo vähäisempää ja monet oli maksullista. Ja Suomessa tulee notkuttua äitilapsiporukoissa pitkät tovit lounasten ja lenkkeilen yhessä. Itävallassa tuli kyl myös tosi kivoja kamuja🙂

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kulttuueroja niitä vain väkisinkin on vaikka joku muuta väittäisikin. Kiitos kommentista Elliina.

      Poista
  2. Kulttuurieroista on aina mielenkiintoista lueskella :D

    VastaaPoista