Mä olen vähän järkyttynyt tai en niin vähäänkään. Olen elänyt jossain pilvilinnoissa ja ajatellut että imetys on luonnollinen asia eikä siitä pitäisi potea huonoa omaatuntoa. Olen pitkin kevättä seurannut keskustelua imetyksestä Suomessa. Olen järkyttynyt että niin moni „vanhempi“ ihminen on sitä vastaan. Olisin luullut sen olevan päinvastoin, että nuoret eivät oikein ymmärrä imetyksen tärkeyttä.
Synnytyssairaalassa sairaanhoitajien tai lääkäreiden ohjeet ovat kyseenalaisia. Neuvolantädeiltä et saa myöhemmin myöskään mitään tukea, suorastaan tuputetaan aloittamaan ruokamaistelut heti 4kk:n alkaessa, ellei jo aikaisemmin?!
Äidinmaito ei muka olisi sitä parasta ravintoa vauvalle. Tässä linkki Katri Sorsan blogikirjoitukseen. THL suosittelee imettämään 1-vuotiaaksi asti ja WHO 2-vuotiaaksi asti. Tai niin kauan kuin se äidistä ja lapsesta tuntuu hyvälle. Saksassa suositellaan täysimetystä puolivuotiaaksi asti.
Sain kätilöltä nämä tinakupit rintojen suojiksi imetyksen väleille. Jotta ei sattuisi niin paljoa, hetken ne auttoivat. |
Synnytyssairaalassa oli kätilö joka oli imetystukihenkilö. Hän tuli ensimmäisestä päivästä lähtien neuvomaan ja katsomaan että kaikki meni hyvin. Häneltä sai kysyttyä mieltä painavia kysymyksiä. Tuleeko varmasti maitoa? Tuleeko riittävästi? Entäs kun sattuu niin mitä tehdä? Saako pieni varmasti henkeä kun on nenä aivan kiinni ihossa?
Nyt kun oikein mietin niin en ole nähnyt täällä Saksassa julki-imetystä. Aikaisemmin en ole kiinnittänyt huomiota ja nyt kun olen niin enpä ole nähnyt. Hmmm, minä olen jo pari kertaa imettänyt ulkona puistossa, ravintoloissa, kauppakeskuksessa ja motocrossi-kisoissa. Toivottavasti en nyt ole „loukannut“ ketään. Niin miksi minun edes pitää miettiä tällaista?
Suosittelen liittymään Imetyksen tuki ry:n FB-ryhmään, siellä saa vertaistukea ja apua ongelmiin. Kätilön kanssaan ollaan myös keksitty ratkaisuja jotta imetys olisi miellyttävämpää. Minulla on kahden kuukauden aikana ollut erinäisiä tulehduksia ja välillä sattuu niin paljon että itkettää. Välillä ajatukset eivät ole olleet kovin positiivisia. Vielä toissaviikolla mietin tosissaan että lopetan imetyksen kun kipu oli niin kova että itkin tai suorastaan ulvoin. Nyt on taas ollut parempi ja vielä en ole ajatellut luovuttaa.
Minulla on muutama tuttu Suomessa jotka ovat saaneet äidinmaitoa reilusti yli kaksi vuotiaaksi asti. En nyt kahden henkilön perusteella menis sanomaan suoraa totuutta, mutta kait edes joku pieni totuus tässä piilee. Nämä kaksi henkilöä eivät ole ikinä sairaana, ei flunssaa, ei perussairauksia vaan ihan älyttömän terveitä. Leikkauksista paranevat nopeammin kuin muut. Nyt te ihmettelette mitä leikkauksia nämä terveet ihmiset ovat käyneet läpi. Noh, sellaisia mistä niitä pieniä ihmeitä tulee.
Suomessa ei suositella vauvalle (alle 6kk) ollenkaan vettä tai teetä juotavaksi. Saksassa taasen teetä (esim Fenkoli) suositellaan esimerkiksi vatsavaivoihin. Me sekoitetaan D-vitamiinikin pieneen tilkkaan teetä (fenkoli-anis-kumina). Toivottavasti ne elektrolyytit ei mene nyt sit sekaisin?!
Tai oikeasti kai taustalla on se ettei imetys/äidinmaidon juominen häiriinny. Meidän poika kyllä niin ahnaasti juo ihan mistä vaan ja mitä vaan ettei hätää taida olla. Tässäkin pitää muistaa että vauvat on erilaisia.
Ei kommentteja