En silloin aloittaessani osannut kuvitellakkaan kuinka tärkeä asia tästä blogin pitämisestä voi tulla. Kirjoittelin puoli vuotta kirjoittamisen aloittamisen jälkeen näin. Vaikka tähän samaan saumaan on syntynyt PikkuMies, niin aikaa kirjoittamiselle on kuitenkin järjestynyt. Joko silloin kun Pimi nukkuu tai leikkii Jumin kanssa tai on Oman kanssa.
Välillä vain tekniikka tekee temppujaan ja kirjoittaminen on erittäin haasteellista. Välillä ei toimi netti, välillä näppäimistön kirjaimet ei toimi tai jotain muuta tosi ärsyttävää. Mutta yleisesti nautin kun saan kirjoittaa, laitella kuvia ja hieman miettiä muutakin kuin lapsijuttuja.
Välillä toki tulee mietittyä että mitä sitä nyt tuli kirjoitettua ja julkaistua. En tietenkään kovin syvällisiä ja henkilökohtaisia asioita ala täällä jakamaan. Olen kuitenkin koittanut rehellisesti kertoa että millaisia tuntemuksia jokin asia minussa herättää. Olen kirjoittanut asioista jotka minua kiinnostaa ja ajatellut että ehkä jotain muutakin saattaisi kiinnostaa.
Blogi ei kuulu oikein mihinkään kategoriaan
- Blogi ei ole varsinaisesti matkablogi, vaikka koitankin kovasti edistää oman alueen matkailua. Lähialueen nähtävyydet eivät ole niin tunnettuja, mutta koitan jatkaa samaan malliin että saataisiin myös meidän lähialueen nähtävyydet tutuiksi. Sitä kautta ehkä muutama matkailija näille nurkille. Vink vink.
- Blogi ei myöskään ole mikään äiti-perheblogi, alkuvaiheen innostuksen jälkeen en ole paljoa kirjoitellut mitään perheblogi-juttuja. No joo, ehkä silloin tällöin.
- Blogi ei ole varsinainen kuntoilu/harrastusblogi vaikka paljon kirjoittelenkin meidän harrastuksista ja tekemisistä. Tällä hetkellä onkin painopudotushaaste menossa.
- Blogi kuuluisi ehkä lokerikkoon elämä ulkosuomalaisena, mutta sellaista lokerikkoa ei valitettavasti ole missään. Aion kuitenkin jatkaa samalla tiellä ja kirjoitella kaikesta maan ja taivaan välillä. Siitä mikä minua kiinnostaa, koska onhan tämä minun ihan ikioma blogi.
Onkin näin vuosipäivänä hauska vähän katsoa että mitkä kirjoitukset ovat olleet niitä suosituimpia ja mitkä eivät ole niin kovasti lukijoita kiinnostanut.
FLOPIT 10
Saako olla onnellinen, tilanne oli siis viime syksyltä kun tuntui että kaikki oli hyvin. Kunnes vuoden vaihteen jälkeen alkoi työrintamalla tapahtua. Ketään ei ihan oikeasti kiinnostanut että olin onnellinen.
Viikon kiitollisuus #5, osallistuin haasteeseen jossa lueteltiin viikon kiitollisuudet. Kiitollisuudet alkoi pyöriä samojen teemojen ympärillä ja olisikohan tämä ollut viimeinen postaus.
Voihan sääilmiö, vuoden vaihteessa oli taas niin outoja sääilmiöitä että pakkohan siitä oli kirjoittaa. Ei kyllä kiinnostanut ketään vaikka tunnetusti suomalaiset tykkäävät keskustella säästä.
Pieni penkkiurheilija, huh onneksi ne olympialaiset ovat jo ohi. Parin viikon penkkiurheiluhulluus on rankkaa. Ei kerennyt nukkua oikein milloinkaan.
Kevättä rinnassa, viime kevään tunnelmia. Kevään plussat ja miinukset.
Rheinfall - Euroopan suurin vesiputous, Sveitsin puolella on virtauksiltaan Euroopan suuri vesiputous.
Rheinfall |
Teknisiä häiriöitä, viime keväänä oli sekoiluja bloggerin ja google+ kanssa. Nyt ne on takana päin ja uusia ongelmia on luvassa.
Bärlauch - Karhunlaukka, Suomessa rauhoitettu kasvi mutta Saksassa sitä saa kerätä omaan käyttöön. Mukana on pestopasta ohje.
Buchenegger - vesiputous, paratiisi joka löytyy ihan meidän läheltä. Kuumana kesäpäivänä ihan must paikka.
Hattumuseo, Lindenbergissä sijaitsee Saksan ainut virallinen hattumuseo. Käy lukemassa meidän alueen mieletön hattuhistoria. 1800-luvulla Lindenbergiä kutsuttiin "Kleine Paris":ksi.
TOPIT 10
Mitä sitten kun imetys loppuu? Omia tuntoja viime kesältä kun imetys loppui taaperon omasta tahdosta.
Saksa vs. Suomi: Makuuhuone, postaus nostatti keskustelua niin blogin omilla sivuilla kuin FB-ryhmissä. Erittäin mielenkiintoinen aihe siis.
Näinkin voi käydä vol. 2, alkuvuosi ei alkanut meidän perheessä kovin hyvin. Yksi syy oli se että jäin työttömäksi tavalla jota en toivo kenellekkään tapahtuvan.
Kesäjuhlat jotka ei mennyt niin kuin Strömsössä, meillä oli grillijuhlat joissa tunsin oloni niin ulkopuoliseksi kuin voi vain olla.
Weihnachten in Finnland, Itävaltalainen Michaela saksannutti suomalaisia joululauluja, tässä pieni mainospläjäys kirjasta jossa on myös nuotit pianolle.
Tiedät olevasi Suomessa kun, joulukuussa Suomessa ollessani huomasin ihmetteleväni muutamia asioita. Kulttuurishokki synnyinmaassani.
Lääkärin vastaanotolla, sarjassamme Suomi vs. Saksa, kuinka lääkärissä käyntikin voi olla erilaista.
Näinkin voi käydä, taas, tämä oli alkupostaus työttömäksi jäätyäni. Myöhemmin selvisi niin paljon asioita että kirjoitin toisen postauksen joka on listan kolmanneksi luetuin.
Näitä suomalaisia tuotteita pitää olla aina saatavilla, listasin tosiaan mitä suomalaisia tuotteita ilman en pysty elämään.
Uusi työ, kirjoittelin uudesta kivasta työpaikasta. Nyt myöhemmin tiedetään ettei se työpaikka nyt niin kiva ollutkaan.
Olen iloinen että olen vuodessa kasvattanut lukijamääriä reilulla kädellä. Suosittuja postauksia ovat olleet ulkosuomalaisuuteen/saksalaisuuteen liittyvät kirjoitukset. Olen kovin iloinen ja otettu. Kaikki kommentoijat saavat kirjoitusinnon vain kasvamaan ja innolla suunnittelenkin seuraavia aiheita. Niitä on paljon mutta aikaa niin vähän.
Vuoden aikana olen kirjoittanut 96 blogipostausta joka on reilu 20 enemmän kun ensimmäisenä vuonna. Blogia on luettu/klikattu vuoden aikana yli 60 000 kertaa, mikä oli tosiaan tuplaantunut edellisvuodesta. Mahtavaa kiitos.
Kiitos kuuluukin teille lukijoilla ja kommentoijille.
Ilman pientä palautetta tätä tuskin olisi niin kiva tehdä.
KIITOS!
Käy lukemassa tunnelmista vuosi sitten.
Meitä voi seurata
Facebookissa: Suomalainen im Allgäu
Instagramissa: asentajahiltunen
Bloglovin' ja Blogit.fi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti