On pitänyt kirjoittaa tästäkin aiheesta jo aikoja sitten. Koska tämä oli viime vuonna meille erittäin tärkeä vaihe. Tai no on se edelleenkin. Josko tästä olisi jollekkin hyötyä niin kerron miten me se tehtiin.
Tämä sormiruokailu on tarkoitettu vauvoille ja taaperoille, jos luulit että on kyse aikuisten sormiruokailusta niin tämä ei ole sitä.
Sormiruokailusta minulla ei ollut oikeastaan mitään tietoa. Okei, niin että lapsi syö sormin. Heh. Mutta asia ei tosiaan ole niin kuin sen nopeasti olisi ajatellut. Sormiruokailu on ehkäpä huono suomennos englannin kielen sanoille "Baby-led weaning". Se tarkoittaa ehkä enempi lapsentahtinen siirtyminen kiinteisiin ruokiin. Sana weaning tarkoittaa äidinmaidosta vierottumista. Plus että äidinmaito (tai korvike) on alle 1-vuotiaan pääasiallinen ravinto.
Tarkoitus on että n. 6kk iässä kun vauva on valmis aloittamaan maistelemaan ruokia.
Vauvalla pitää olla kyseiset valmiudet aloittaa "ruokailu".
- Pitää osata istua kevyesti tuettuna tai sylissä.
- Osaa ottaa ruokaa käteensä ja laittaa suuhun.
- Hallitsee pään liikkeitä ja osaa kohdistaa katseensa.
- Osaa käsitellä ruokaa suussa niin ettei kolaa sitä ulos.
- Pitää olla kiinnostunut muiden ruokailusta ja tavoittelee ruokia.
Mielestäni sormiruokailu on ihan mieletön "keksintö", vauva tekee kaiken itse ja ihan luonnostaan. Ei tarvitse lusikoida purkkiruokaa toisen suuhun. Vaan vauva tutustuu itse ruoka-aineisiin, väreihin ja makuihin. Hän osaa jopa valita ne aineet joita tarvitsee. Eikä tarvitse olla huolissaan saako hän tarpeeksi ruokaa, kun olet ensin imettänyt. Kylläisenä vauvan on helppo ja hyvä tutustua ruokiin. Toki on niin että sormiruokailu toimii parhaiten imetyksen kaverina. Jos haluat imettää pitkään niin tämä on juuri sinulle.
Ainut mistä pitää olla tarkkana on turvallisuus.
- Vauvan istuma-asento pitää olla selkäsuorana. Ei sitterissa.
- Vauvaa ei saa jättää ikinä yksin, häntä pitää tarkkailla koko ajan.
- Aluksi pitää antaa tarpeeksi isoja paloja, isompia kuin vauvan nyrkki.
- Vain vauva itse laittaa ruokaa suuhun, ei kukaan muu.
- Opettele kakomisen ja tukehtumisen ero. Vauvan ensiavun osaaminen ei ole ollenkaan pahitteeksi. Mutta tukehtumisen pelon takia ei kannata olla kokeilematta.
Hyvä puoli on myös se että vauva on alusta lähtien mukana ruokailutilanteissa. Oppii näkemään kuinka muut syövät ja mitä he syövät. Bonuksena on se että äiti ja isä pystyvät syömään myös rauhassa (tai suunnilleen).
 |
| Pimin "luu ulkona" syömisasento, voiko olla rennompaa? |
Aluksi sotku on jotain ihan järkyttävää. Pöydän alta joutuu putsaamaan viisi kertaa päivässä. Mutta nyt kun Pimi lähenee kahta ikävuotta, sotkua ei tule enää paljoa. Joskus ei tarvitse pyyhkiä lattiaa ollenkaan. Wuhuu. Tai vain kerran päivässä, sekin on jo iso plussa.
Miten me sitten aloitettiin?
Me aloitettiin 6 kk:n iässä kuitenkin maisteluannoksilla eli soseilla. Bataattia, porkkanaa, kesäkurpitsaa, niitä meni aluksi vain jääpalamuotin kokoisia paloja. Aika nopeasti siirryttiin varsinaiseen sormiruokailuun. Keitin parsakaalia, porkkanaa, bataattia, kesäkurpitsaa jne. Niitä tarjosin isoina paloina, jotkut ei mennyt alas ollenkaan. Siinä vaiheessa kun Pimi sai syödä viljatuotteita, tein puuromuffinsseja. Joita syötiin aina aamuisin ja osittain iltaisin. Olin iltaisin kuitenkin jo niin väsynyt putsaamaan lattiaa niin syötin Pimin. Silloin hieman mietin että hidastaako se Pimin oppimista. Jälkeen päin voin sanoa että ei hidastanut.
Hieman päälle vuoden ikäisenä Pimi osasi käsitellä lusikkaa ja ihan oikeasti lappasi ruokaa suuhun itsenäisesti. Nykyäänkin Pimi on kova syömään ja osaa käyttää myös haarukkaa. Lasista ja mukista oppi juomaan myös vuoden tienoilla. Uskoisin että hyvä ruokahalu on myös sormiruokailun ansiota. Kaikkea on kokeiltu ja maisteltu, kaikesta ei ole aluksi tykätty. Mutta nykyään menee alas niin parsakaali kuin tavallinenkin kaali.
Pimin lempiruuat olivat puuromuffinsit, bataattivohvelit, kesäkurpitsa-porkkanamuffinsit, puurorieskat, tomaattiset jauhelihavohvelit, banaaniletut, apinaeväs, kanapötköt, keitetty bataatti, porkkana, peruna, pasta. Suunnilleen näillä ruuilla pyöriteltiin jonkin aikaa, kunnes Pimi täytti vuoden ja alkoi enemmän ja enemmän siirtymään syömään samaa ruokaa meidän kanssa. Toki vieläkin vältetään suolan ja sokerin käyttöä. Mutten ole mitenkään tosi tarkka jos joskus lipsahtaa suolaa hieman enemmän kuin piti. Rennolla meiningillä ollaan tässä menty. Sokerin kanssa en ole ihan niin rento.
Alkuun olivat talk murut ja maissinaksut suureksi avuksi. Jostain syystä Pimi ei heti tajunnut sormiruokailun ideaa mutta maissinaksut tajusi heti. Niitä silloin vielä löysin suolattomia, nykyään en ole enää suolattomia löytänyt. Talk murut olivat hyviä pinsettiotteen oppimiseen, ja niitä hän tykkää edelleenkin rouskutella. Jogurtin ja omppusoseen kanssa maistuu aina.
Äitinikin totesi kun kerroin leipomuksista Pimille että miksi silloin kun me olimme pieniä niin ei ollut tällaista keksitty. Niin harmi ettei ollut ja harmi ettei vieläkään kovin moni ole tästä sormiruokailusta kuullut vaikka se on keksitty jo 10 vuotta sitten. Sormiruokailu ei ole uusi idea mutta miten ja miksi se toimii kehitti Gill Rapley. Hän kirjoitti kirjan Omin sormin suuhun Tracey Murkettin kanssa.
Tällä hetkellä sormiruokailu on kuitenkin se juttu. Pimi ei ole syönyt niitä kamalan hajuisia ja makuisia purkkiruokia. Kahta erimakua tuli koitettua mutta kumpikaan ei herralle maistunut. Toki purkkihedelmä/marjasoseita ollaan syöty, senkin edestä.
Facebookista löytyy vertaistukiryhmiä (BLW) ja ohjeita. Netistä löytyy Blogeja ja nettisivuja tästä aiheesta. Kannattaa tutustua kunnolla olisiko tästä teille tapa opettaa lapsi syömään. Itse en voi kuin suositella, vaikka alkuun välillä kauhistutti kun toinen kakoi ruokaa. Mutta niistä selvittiin eikä Pimille tullut niistä mitään traumoja (eikä äitille).
Leipomuksista vielä sen verran että itse tein reiluja annoksia jotta pystyin pakastamaan. Niitä oli sitten kätevä ottaa päivittäin tai tarvittaessa sulamaan. Eväänä nuo muffinsit ja vohvelit olivat maan mainioita. Niin käteviä, kyläpaikassa hieman sotkuisia mutta siivoamalla siitäkin selvittiin.
Sokerittomat makeat leivonnaiset sopivat hyvin myös "laihduttajille" ja eipähän lapsellekkaan tule annoskateutta jos toinen vetää vieressä viineriä naamariin. Ne oikeasti maistuvat hyviltä.
Suosittelen lukemaan tarkemmat sormiruokailun aloitusohjeet esimerkiksi Simppeli Sormiruokakeittiöstä ja sekä liittymään FB-vertaistukiryhmään Simppeli sormiruokakeittiö. Siellä voi kysellä ja vaikka jakaa omia hyviä reseptejä. Itse olen sieltä napannut kaikki kivat ohjeet meidän käyttöön.
Hakusanoilla Baby led weaning, löytyy monia englanninkielisiä FB-ryhmiä. Perään kun laittaa Germany/Deutschland niin löytyy myös muutama ryhmä (myös vegaaneille).
Wikipediasta löytyy tietoa niiin englanniksi kuin suomeksi. Suomeksi löytyy monia blogeja joissa käsitellään tätä aihetta. Hakukenttään vaan sormiruokailu niin sieltä löytyy.
Yksi mielenkiintoinen blogi: Lenni-led weaning
Käy lukemassa myös Pimin alkuvaiheista:
Ekat viikot kotosalla,
viimeiset kuusi viikkoa,
unikoulu nelikuukautiselle,
puolivuotiskatsaus,
Suomi-Mafian pienen jäsenen 6-8 kuukaudet,
eka vuosi on jo takana,
Ristiäiset katolilaiseen tyyliin
puolitoista vuotias taapero.
Muista seurata meitä myös
Facebookissa: Suomalainen im Allgäu
Instagramissa: asentajahiltunen
Bloglovin' ja Blogit.fi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti