keskiviikko 17. elokuuta 2016

Miten Jumista tuli Jumi ja miten tavattiin ensi kerran?


Martinshöhen terassi ja kaksi aurinkoa, heh!


Kevät 2012 ja ensimmäinen lämmin päivä, se taisi olla maaliskuun alkua. Nautiskelin auringosta Martinshöhen terassilla ja odottelin asiakkaita. Ensin siihen tupsahti „kiva mies“ ja sitten „se vähän pulleampi mies“ sekä „pälvikalju“ pyöräillen. Jokainen tilas vuorollaan tuopillisen olutta. 

Myöhemmin „Kiva mies“ kertoi kuinka mukava oli tulla siihen terassille kun otin heidät vastaan niin iloisena ja ystävällisenä. Noh, taisin olla vain yllättynyt kun tuli asiakkaita ja siitä johtuen olin erittäin iloinen. Taisi siihen tulla vielä muutama muukin pyöräilijä.


Martinshöhen terassilla, kevät 2012 oli erittäin lämmin.


Vakiasiakas „Sorge“ (RIP) oli myös köpötellyt paikalle Ferrari-lippalakki vinossa. Hän tilasi oluen aina lämmitettynä. Joskus hän otti myös „eine Finne“ tarkoittaen koskenkorva snapsia. Terassi oli täynnä pyöräilijöitä ja sitten juoksi yksi mies siitä ohi. Huomasi että kaverit oli kaljalla ja liittyi seuraan. 

Tämä mies oli siis Jumi eli JUoksijaMIes. Kuudennen kaljan jälkeen pyöräilijät olivat hävinneet ja paikalla olivat enää Jumi ja Sorge, sekä minä ja Niina. Jossain vaiheessa Niina sanoi että toi kundi katselee sua koko ajan „sillä silmällä“. Siinä vaiheessa aloin miettimään että minkä ikäinen hän on? Onko hän naimisissa tai muuten vaan varattu? Yleensä minulla ei ollut ollut tuuria näissä miesasioissa. Joten alkuun en ollut kovin innostunut.



Tässä pyöritellään vappumunkkeja keväällä 2012


Pari kuukautta siinä meni, hän kävi usein kaljalla. Katseltiin toisiamme sillä silmällä mutta mitään ei tapahtunut. Joka kerta kun Jumi tuli paikalle Niina tuli silmät loistaen ja huutaen että „Jumi tuli“. Sillä aikaa minä ja Niina vietettiin „villiä“ sinkkuelämää, oltiin tutustuttu kylän poikiin ja niiden kanssa käytiin bilettämässä, yleensä Oberstaufenissa. 

Toukokuun alussa minä ja harjoittelija Petri mentiin niin sanotun naapurikylän eli Irsengundin paikallisen terassille. Jumi oli kutsunut Petrin paikalle, koska heillä on torstai-iltaisin keilailta. Tämä keilaaminen on kuitenkin erilaista mitä me Suomessa ollaan totuttu. (En ole kuitenkaan testannut kyseistä lajia, ehkä vielä joku päivä.)



Ikinä ennen en ollut tehnyt lumitöitä t-paita päällä. Eikä tällaista kevättä ole ollut sen jälkeen.


Noh, jossain vaiheessa iltaa istuttiin „Stammtischissä“ eli kantisten pöydässä. Siinä vaiheessa alkoi „kuulustelu“, Jumi (ja muut) pommitti kysymyksillä. Minkä ikäinen olen? Onko minulla lapsia? Olenko naimisissa? Haluanko naimisiin, lapsia? Mitä harrastan? Mitä teen täällä? Kauan olen? Jne jne, en edes muista mitä kaikkea. Minä olin ovela ja käskin Petrin kysyä kysymyksiä Jumilta. Noh, illan lopputulos oli se että minulla oli treffit seuraavalle päivälle Jumin kanssa.


Isny im Allgäu kesä 2012


Yllätys yllätys ensitreffeillä mentiin pyöräilemään, olinhan kehuskellut pyöräilleeni Tour de Helsingin eli 140 km. Minä en ollut ollenkaan varma tuleeko Jumi hakemaan minut klo 16 niin kuin oli sanonut. Minä se otin aurinkoa Martinshöhen terassilla kun musta citymaasturi pörähti pihaan (Wau mikä auto, oli ensi ajatukseni). 

Tuli kiire vaihtaa vaatteet ja hypätä kyytiin. Tultiin Jumin kotiin, otettiin minulle pyörä alle ja kypärä päähän. Pyöräiltiin 46 kilometriä lähimaastossa, minä se vain innokkaana seurasin. Jumi esitteli samalla paikkoja esim mistä kohdasta näkyy Bodensee parhaiten.

Pyöräilyreissu meni kivasti, mutta lopputulos oli hämmentävä. Jumi toi takaisin hotellille ja totes vaan että nähdään. Ja niin sitä jäätiin hotellin pihalle hölmistyneenä, näinkö „hyvin“ ne treffit meni. Ei puhelinnumeron vaihtoa, ei mitään. Ajattelin että taas niin minun tuuria.


Ensimmäiset kunnon treffit Pfänderin huipulla.


Mutta sitten kohtalolla oli sormet pelissä, tässäkin asiassa. Sattuman kautta mentiin illalla kylän Hotelli Adleriin, Herbert oli soittamassa siellä bändinsä kanssa, ne soittaa vanhaa kunnon Rock 'n' rollia. Ja niin oli Jumikin siellä ja sitten vietettiinkin loppuilta yhdessä. Jossain vaiheessa kysyin Jumilta miksi hän ei aikaisemmin kysynyt minua treffeille. Hän vastasi että „Langsam ist besser“. Jumi saattoi minut kotiin eli hotellille, kysyi josko voisko tulla yöksi? Minä vastasin vaan että „Langsam ist besser“ eli hitaampi parempi.


Bregenz, Bodensee kesä 2012


Tämän ja parin muun tapaamisen jälkeen meistä tulikin erottamattomat, niin paljon oli yhteisiä mielenkiinnon aiheita. Viihdyttiin hyvin yhdessä, tehtiin kaikkea kivaa yhdessä ja tietenkin pyöräiltiin. Kesällä oltiin ihan rennosti eikä ajateltu sitä että pestini on vain lokakuuhun asti. Kesän loputtua alkoi jo tuntua siltä että yhteistä tulevaisuutta olisi hyvä miettiä. Näin hyvä olla minulla ei ollut ollut kenenkään kanssa. Joten päätös tänne jäämisestä oli helppo. Aluksi sain Maaritilta tarjouksen asua hotellissa pikkuhommia vastaan. Mutta ne suunnitelmat muuttuivat nopeasti kun Jumi pyysi minua asumaan hänen luokseen.



Kaufbeuren kesä 2012


Minun saksankielen taitoni oli aluksi aivan surkea. Jumi kuitenkin ilmoitti ettei aio minun kanssa englantia puhua. Mikä oli oikeestaan aivan mahtava juttu. Poikaystävän kautta oppii kaikkein parhaiten. Tai no aluksi kaikki oli niin „schön“ ja „sehr schön“ kun en oikeen muuta osannut.



Vaeltamassa kesä 2012


Huvittavinta tässä kaikessa oli vielä se kun keväällä kävi muutamia mummoja kahvilla ja monet heistä ennustivat että minä varmasti löydän "Große Liebe" täältä. Tähän minä vain naureskelin ettei minun tuurilla. Suomessakin oli ollut vaikeaa saati sitten tällaisessa pikkuisessa kylässä. Varsinkin kun kylillä kaveriporukkani keski-ikä oli 18 vuotta.


Yhdet treffit Bärenfalle nimisellä vuorella vuonna 2012.


Tarina tulee jatkumaan toisessa postauksessa.



Meitä voit seurata myös
Facebookissa: Suomalainen im Allgäu 
Instagramissa: asentajahiltunen

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti