Tähän voisin sanoa että ihan liian harvoin.
Vai mitä sanotte siitä kun olen viimeksi ollut ”ulkomailla” kuusi vuotta sitten? Edit: Minun muisti tuntuu olevan kovin lyhyt. Olinhan kolme vuotta sitten Dohassa, Qatarissa. Ai kamalaa, miten siitä onkin noin kauan? Itävallassa, Sveitsissä, Lichtensteinissa on tullut käytyä usein, mutta en tosiaankaan laske niitä mukaan. Koska ne on tässä ihan nurkilla ja kuuluvat meidän melkein joka päiväiseen elämään. Suomen lomalla kävimme viime vuonna Tallinassa joten en ihan sitäkään laske ”ulkomaanmatkaksi”.
Vai mitä sanotte siitä kun olen viimeksi ollut ”ulkomailla” kuusi vuotta sitten? Edit: Minun muisti tuntuu olevan kovin lyhyt. Olinhan kolme vuotta sitten Dohassa, Qatarissa. Ai kamalaa, miten siitä onkin noin kauan? Itävallassa, Sveitsissä, Lichtensteinissa on tullut käytyä usein, mutta en tosiaankaan laske niitä mukaan. Koska ne on tässä ihan nurkilla ja kuuluvat meidän melkein joka päiväiseen elämään. Suomen lomalla kävimme viime vuonna Tallinassa joten en ihan sitäkään laske ”ulkomaanmatkaksi”.
Kuusi vuotta sitten teimme meidän (minun ja Jumin) ensimmäisen yhteisen lomamatkan Süd-Tiroliin. Autolla hurautettiin alppien yli Meranoon ja Bolzanoon, joka oli aivan ihana reissu. Silloin ajoimme katsomaan myös Gardajärveä ja Dolomiittejä. Ajattelin silloin että varmasti teemme näitä ihania reissuja useammin kun tässä ihan lähellä asutaan. Hehee, toisin on käynyt. Saksan sisäpuolella olemme muutamia pieniä reissuja tehnyt mutta siinä se sitten on ollut. Suomenlomat ovat vuoden kohokohta ja sinne pitää päästä maksoi mitä maksoi.
Mutta nyt minun on aika päästä pois Keski-Euroopasta (muualle kuin Suomeen). Lennän torstaina Rooman kautta Malagaan josta matkustan Fuengirolaan. Ihanaa Espanjaan, jossa olen viimeksi ollut vajaa 10 vuotta sitten. Minä en meinaa pysyä housuissa.
Viime talvena sain kutsun hyvän ystäväni häihin Espanjaan, kevät ja kesä pähkäiltiin lähdetäänkö koko perhe vai miten? Ja me päädyttiin siihen että parempi ja halvempi vaihtoehto on se että lähden tähän reissuun yksin. Ja voin kertoa tämä tulee niin oikeaan hetkeen.
Mikä parasta näen ystävääni kunnolla, saan viettää aikaa hänen ja heidän kanssaan. Ihan rauhassa, kukaan ei revi minua toiseen paikkaan ja saan käydä vessassa rauhassa. Heh. Kotiäidin pieni syysbreikki. Toivottavasti Espanjan aurinko lämmittää vielä sen verran että voidaan nauttia ihanista lämpimistä päivistä.
Plus että saan todistaa kuinka kaksi rakastavaista sanovat toisilleen ”Tahdon”. Mikäs sen ihanampaa.
Sillä aikaa kun minä olen reissussa, (ekaa kertaa muuten viisi päivää erossa Pimistä) niin Pimiä ”hoitavat” Jumi ja Oma. Joten tiedän että Pimi on hyvässä huomassa. Ainut että miten itse kestän olla viisi päivää erossa pikkuisesta. Tiedän jo että junamatkalla Müncheniin tirautan ensimmäiset kyyneleet.
Päivittelen Instagramia ahkerasti joten pysykää linjoilla. Ja ihan varmasti reissun jälkeen tulee raporttia blogiin.
Kuinka usein sinä teet reissuja muualle kuin Suomeen?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti