Ravintola- ja hotelli-alalla on tällä alueella helppo saada töitä, tai ainakin siltä vaikuttaa. Näin ei kuitenkaan ollut viisi vuotta sitten kun etsin työpaikkaa, ajat ovat näköjään muuttuneet. Hain töitä niin että kävelin eilen naapurihotelliin ja sanoin että olin kuullut (lukenut) että he hakevat työntekijöitä. Esittelin reippaasti itseni, kerroin että olen kokki ja vastaanottovirkaijlija ja mitä kaikkea. En tiedä oliko seuraava keskustelu, haastattelu vai mikä mutta sovittiin että tulen sitä seuraavana aamuna töihin kokeilemaan.
Alustavasti oli puhetta että tekisin ainakin yhden päivän viikossa aamiasvuoron, mikä sopii minulle paremmin kuin hyvin. Luultavasti työnkuvaani kuuluisi myös huoneiden siivousta, ei ehkä lempihommaa mutta tarvittaessa teen kaikkea. Työnimikkeeni olisi jokapaikanhöylä eli Mädchen für alles. Paikka olisi ideaali, lähellä kotia, ei mene aikaa turhaan matkusteluun. Asiakkaat/asukkaat ovat yleensä aina hyvällä tuulella. Voi että en malta odottaa. Hotellissa työskentelystä olen aina tykännyt.
Tekisin nyt alkuun vain pari päivää viikossa töitä. Oma (ja Jumi, riippuen työajoista) on luvannut katsoa Pimiä sillä aikaa kun olen töissä. Niin ei tarvitse Pimiä laittaa mihinkään hoitoon. Aivan mahtavaa. Aion tehdä työni minijobin kautta eli saan tienata maximissaan 450€ kuukaudessa, josta ei tarvitse maksaa veroja. Tästä palkasta ei makseta myöskään sairausvakuutus-ja/tai eläkemaksuja, mutta ei se haittaa koska minulla on vielä työsopimus edellisen työnantajani kanssa ja heidän kautta maksetaan ne muut maksut. Tuntipalkka sovitaan työantajan kanssa, vinkki älä lähde liian alhaisella mukaan.
Olen ollut töissä viimeksi melkein kaksi vuotta sitten, sain töistä työkiellon koska olin raskaana ja raskaassa keittiötyössä. Mikä oli aivan mahtava etu Saksan valtiolta ja omalta työnantajaltani. Sain olla raskaana ihan rauhassa eikä ollut mitään stressiä.
Nyt vain hieman jännittää se kun edellisessä työpaikassa työilmapiiri ja muutenkin työkulttuurierot olivat niin kovin isot. Että miten käy tällaisessä pienessä yksikössä? Toivoisin että työnantajapariskunta olisivat rentoja (muttei liian) mutta jämptejä. Varmasti parin kerran jälkeen pystyy jo näkemään että minkälaisia he ovat. Toivon myös että he ovat ammattilaisia eivätkä sorru aloittelijoiden virheisiin. Heillä on ilmeisesti monen vuoden hotellikokemukset mutta yksityisyrittäjinä ovat noviiseja. Saas nähdä miten se toimii käytännössä.
Elämme jännittäviä aikoja.
P.s. Lupaan raportoida miten kävi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti