Kimillä ja Tuulia-opella synkkaa hyvin yhteen (joskus jopa puol kahteen). |
Vauvamuskari on kestoltaan puoli tuntia klo 14-14.30, ollaan laulettu, tansittu, soitettu rumpuja ja marakasseja. Pimin seurana ovat olleet Stella ja Frida, Tapio on vielä niin pieni että hän on yleensä nukkunut. Ehkä hänkin kohta piristyy. Pimi on tykännyt muskarista ihan mielettömästi, Tuulia ope on ottanut hyvin vauvat huomioon. Tunnin avaa pikku pupu joka myös päättää tunnin.
Pupu avaa tunnin. |
Leikkikoululaiset 2-4 v 14-14.30 askartelevat ja juttelevat Suomesta ja Suomeksi Ulla opettajan kanssa. 14.30-14.45 on pieni laulu-ja leikkituokio Marjutin ohjaamana. Vauvamuskarilaiset ovat olleet mukana jos ovat jaksaneet. Suosittu laulu tänä syksynä on ollut "pää-olkapää-peppu-polvet-varpaat". Pimikin on kappaleesta innoissaan, varsinkin kohta "vatsaa taputa".
Varsinainen Suomikoulu on kouluikäisille ja ne on jaoteltu kahteen eri ryhmään. Alakoulu 5-7 v. opettajana Ulla Gratt ja Yläkoulu 8-13v. opettajana Tuulia Hakulinen 14.30-16. Tämän vuoden aiheita ovat olleet: Tutustuminen ja suomalaisuus, Perhe ja ystävät, Koti, Kasvit ja puut, Eläimet, Menneisyyden tapahtumia ja Joulu. Tammikuussa Suomi-koulu jatkuu ja ihan varmasti ollaan joka kerta mukana.
Laulujen ja leikkien jälkeen on tarjolla kahvia ja pullaa. Jokainen äiti leipoo (tai ostaa valmiina) vuorollaan jotain makeaa ja jotain suolaista. Tämä on erittäin tärkeä hetki (myös) minulle, Vorarlbergin naiset eivät ehkä ymmärrä kuinka tärkeää tämä on. Saan jutella suomeksi ja tavata kivoja suomalaisia. Näitä suomikontakteja meillä päin on niin vähän. Jostain syystä Vorarlbergissa asuu paljon suomalaisia. Me meinataan Pimin kanssa käydä ihan säännöllisesti ja ehkäpä joskus isompana Pimikin pääsee oikeaan Suomi-kouluun. Tämä on erittäin tärkeää suomenkielen oppimisen kannalla. Ja jos löytyisi vielä joku kiva kaveri Pimille jonka kanssa voisi enemmänkin leikkiä.
Aina katsotaan tarkasti mitä se ope sanoo. |
Suomi-koulu saa tukea Suomen valtiolta mutta kulujen kattamiseksi kerätään vielä rahaa Suomi-Kioskin muodossa. Äidit ja lapset ovat innoissaan ostaneet suomalaisia makeisia. Nam nam! Minäkin olen tukenut meidän Suomi-koulua hyvin ahkeraan. Suomi-kioski on auki 14-16.30.
Tyhjää täynnä kun ollaan ostettu niin ahkeraan. |
Meillä on siellä myös kirjasto jonne voi lahjoittaa ja josta voi lainata suomalaisia kirjoja, dvd- ja cd-levyjä ja pelejä. Ollaan pidetty myös ns. kirpputoria, vaatteiden ja muiden tavaroiden vaihtoa. Naisten- ja perhelehdet vaihtavat myös vilkkaasti omistajaa.
Suomi-koulut ovat syntyneet ulkosuomalaisten tarpeesta välittää lapsilleen suomalainen kulttuuriperintö. Ensimmäiset Suomi-koulut perustettiin 1960-luvulla ja tällä hetkellä Suomikouluja löytyy 45:stä maasta. Oppilaita näissä kouluissa on yhteensä noin 4000. Suomi-koulu on tarkoitettu sellaisille oppilaille, jotka ovat kiinnostuneita oppimaan suomen kieltä ja suomalaista kulttuuria. Suomi-koulun opetussuunnitelmaa varten opetusministeriö on laatinut suosituksen, jota Vorarlbergin Suomi-koulussa käytetään suunnittelun pohjana. Suomi-koulujen tehtävänä on tukea vanhempia lasten kaksi- ja monikielisyyteen kasvamisessa. Kouluilla on myös tärkeä rooli ulkosuomalaisten kielen ja kulttuurin osaamisen turvaajina. Näin kirjoitti rehtori Marjut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti