keskiviikko 11. huhtikuuta 2018

Olutkulttuuri Allgäussa



Kaikilla taitaa olla tiedossa että Saksassa ja varsinkin Baijerissa juodaan olutta ja paljon. Siis PALJON. Joka puolella ja aina jos on mahdollista. Ja sehän on aina mahdollista. Alkuaikoina mietin ettei taida olla tapahtumaa jossa ei olutta tarjoltaisi? Ajattelin että okei, ehkäpä kirkossa ei? Mutta tästäkin on muuta tietoa.





Baijerin Herttua Wilhelm IV  määräsi 23. huhtikuuta vuonna 1516 että olut valmistettaisiin vain ohrasta, humalasta ja vedestä. Joten reilu viisisataa vuotta on olut ollut lebensmittel eli elintarvike. Joten tähän päivään mennessä on tämä "määräys" voimassa.


Baijerissa olut se vain kuuluu joka päiväiseen elämään. Nuoret saavat maistella kotona vanhempien kanssa ja 16-vuotiaana pääsee ravintolaan/pubiin juomaan kaljaa kavereiden kanssa. Muistan kun Martinshöhen aikana pieni tyttö tilasi vehnäoluen, hän olisi tahtonut alkoholittoman. Silloin mietin että mitä h....tiä?



Esimerkkejä tapahtumista missä sitä kaljaa saa


Sommerfestit eli kesäjuhlat, no totta kai näissä tilaisuuksissa saa kaljaa. Eihän nyt juhlat ole mitään ilman olutta. Usein tarjoillaan kuoharia eli sektiä ja viiniä. Ja purtavaa saa myös, wurstia eli makkaraa, schweinebraten eli possunpaistia sämpylän välissä tottakai. Usein illalla soittaa joku ulkopuolelta palkattu bändi. Yleensä hyvä meno ja varsinkin jos ilma lämmin niin juhlat voivat jatkua aamuun aikaiseen.

Musikkapellen eli paikallisen orkesterin musiikki-iltamat. Sellainen pienen pieni tapahtuma ja toki kyllä sieltäkin lavan kulmalta joku myy olutta ja limpparia. Valitettavasti muuta ei ole tarjolla.


Oberreuten Heimatabend vuonna 2012, huomaa kalja,- ja limukorit.


Heimatabend eli kotiseutuiltamat, paikallinen Trachtenverein eli ”tanhuyhdistys” esiintyy. Pojat ja miehet nahkahouisuissaan ja tytöt ja naiset Dirndleissään tanssivat perinnetansseja. Joskus miehet villiintyvät ja hyppäävät pöydille. Heillä on sellaiset pitkät siimavarvut joilla sitten paukuttelevat nalleja. Hauska perinnejuttu. Silloin on tarjolla olutta ja virvokkeita ja jotain pientä purtavaa. Viime kesänä taisi olla tarjolla myös juustoleipiä. Nams. Näissä iltamissa on suht rauhallinen meno. Lähinnä ihmiset tapaavat tuttujaan ja katsovat niitä esityksiä, joissa luultavasti on joku sukulaislapsi tai kaveri esiintymässä.


Messut Martinshöhen huipulla elokuun lopussa. Eli kirkon menojen jälkeen avataan auton takaluukku ja kas mitä siellä tarjoillaan? Noh, olutta, kaljaa, bisseä ihan millä vaan haluaa tätä kultajuomaa kutsua. Ilmankos se Jumi menee tähän tapahtumaan innoissaan. :)


Urheilun aikana, kyllä luit oikein. Olen tässä joka maanantai todistanut sen kun pingiskerholaiset saapuvat paikalle kantaen kaljakoria. Laittavat pöydät valmiiksi, pelaavat ehkä viisi minuuttia ja sitten on aika TCSHHH, korkata olut. Me Tabatassa olevat hymähtelemme huvittuineina ja katselemme toisiamme epäsuskoisina. Naurattaa aina. Näin ei voi taasen tapahtua kuin täällä. P.s. Ainiin, yhden kerran yksi janoinen tyttö kävi ottamassa huikat kesken jumpan.


Urheilun jälkeen, parasta on juoda vehnäolutta koska se on ISOTONISCH eli isotooninen. Auttaa palautumaan rehkimisestä. Itse en ole tästä ihan samaa mieltä mutta muut tehkööt miten haluavat. Nykyään saa toki alkoholitonta versiota niin ei ole niin paha.





Itse kun en ole tähän ikään mennessä oppinut juomaan olutta niin suuressa osassa näitä tilaisuuksia joudun tyytymään veden juomiseen. Jotkut nauravat että asun oluen luvatussa maassa enkä tykkää oluesta. 





Näin ulkopuolisen silmin näyttää ettei täällä ole mitään alkoholiongelmaa mutta toisin on. Alkoholiongelmaisia on 11% väestöstä eli enemmän kuin Suomessa 10%. Vaikka täällä opitaan nauttimaan olutta, niin alkoholismi on kuitenkin sairaus joka kulkee sukupolvelta toiselle. Meidän kylässä on tämän kuuden vuoden aikana kuollut kymmenisen vanhempaa mieshenkilöä, voisinko sanoa että alkoholi on valitettavasti ollut osasyynä useassa tapauksessa.

Suomessa kulutetaan 12,52 litraa (kirkasta) vuodessa per aikuinen. Vertaa 
Saksaan jossa taasen kulututetaan 12,81 litraa (kirkasta) vuodessa per aikuinen.

Yksi mielenkiintoinen kirjoitus saksalaisesta juomakulttuurista tässä.





Prost!!



Meitä voit seurata myös
Facebookissa: Suomalainen im Allgäu 
Instagramissa: asentajahiltunen
Bloglovin' ja Blogit.fi


P.s. Kaikki olut-kuvat ovat saatu Petriltä. Koska tajusin että minulla ei ollut kuin muutama olut-kuva. Kiitos Petri.

2 kommenttia:

  1. Kiva, että kirjoitit tästä. Freibier´illä (ilmaisella oluella) saa saksalaiset yhtä hanakasti liikkeelle kuin suomalaiset ilmaisella kahvitarjoilulla! :-D Suomalaisille saattaa, tuntua oudolta, että olut ja viini ovat maataloustuotteita, ja yliopiston/korkeakoulun oppiaineita.Ne kuuluvat maatalousministerön toimialaan. Mm. Berliinin teknisessä yliopistossa voi opiskella 7 lukukautta panimo- ja juomanvalmistustekniikkaa ja suorittaa diplomitutkinnon. Vastaavasti voi opiskella viininviljelyä ja önologiaa 6 lukukautta ammattikorkeakoulussa Geisenheimissa Reinin rannalla ja suorittaa batchelortutkinnon. (Tämä on vihje uusille ylioppilaille, jotka käyvät epätoivoisesti pääsykoerumbaa opiskelupaikoista!) Olutta ja viiniä ei kuitenkaan ole pakko juoda. Suomalaiset keskustelevat polarisoituneesti juomatavoista,alkoholismista ja valtion monopolista. Minäkin olen tuntenut henkilökohtaisesi Saksassa ihmisiä, jotka ovat juoneet itsensä hautaan ja ihmisiä, jotka ovat kuolleet huumeisiin. Ongelma on tiedostettu ja alkoholivalistus sekä (alkoholi)sairaiden hoito kuuluu terveysministeriön alaisuuteen.Täkäläinen alkoholivalistus on vähemmän tuomitsevaa kuin suomalainen.(Alkoholi ei ole syntiä.) Kuten viittasit Saksan lastensuojelulaki on alkoholijuomien suhteen hyvin tiukka, ja ravintoloitsijoita ja juhlien järjestäjiä rangasitaan ankarasti , jos he sallivat alkoholin tarjoilun lapsille. Minäkin olen tuntenut henkilökohtaisesti miehiä ja naisia, jotka ovat juoneet itsensä hautaan tai kuolleet huumeisiin. Terveysministeriöllä on vielä paljon työmaata alkoholi- ja huumevalistuksessa. Syksyisin on yleensä kampanjaviikko lehdistössä ja TV:ssä. Siitä on etua, että ravintola-alalla toimivana sinä itse et ole oluen ystvä ja oman itsesi paras asiakas. Rakastan ajokorttiani, mutta kyllästyin iänikuiseen veden- ja Apfelsaftschorlen litkimiseen.Löysin juomalistoilta muita alkoholittomia vaihtoehtoja. Mahtaisitkohan suomalaisten tarjoilijoitten kulmat nousta kysymysmerkiksi, jos tilaisin hienosti ruokajuomaksi vihreää teetä? Saksalaisten eivät nouse. He, he!

    VastaaPoista
  2. Kiitos taas mahtavasta info-pläjäyksestä Katriina. Joo, voi olla että vihreä tee voisi saada suomalaisten tarjoilijoiden otsat kurttuun.

    VastaaPoista